Toggle sidebar

milloin sen tajuaa että on raskaana? varsinki pitkään yrittäneet.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Orion-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Orion-

Orion-

Aktiivinen jäsen
18.05.2007
21 085
4
38
Liki 2,5 vuoden yrityksen jälkeen tuli viimein eilen aamulla plussa testiin. Jotenki vaan ei oo tajunnu sitä... Vaikka se on mielessä koko ajan, ni siltikään ei taho ymmärtää, ihan ku ei oikeesti uskois. :D

Nii että missä vaiheessa ootte tajunnu oikeesti? :) Vasta kun potkii kipeästi vai aiemmin? :D
 
Tätä toista on toivottu ja yritetty reilu vuosi, sihen on sisältynyt kaksi tuulimunaraskautta, joten kun lokakuussa testin tein niin en uskaltanu olla yhtään onnellinen.
Varhaisultrassa kun sitten syke näkyi niin aloin jo uskoa ja uskalsin alkaa toivoa että tällä kertaa kaikki menee hyvin. :)
Ensimmäiset liikkeet tietysti konkretisoivat tämän odotuksen, kun saa tuntea että tuolla vatsan uumenissa on todella elämää. :heart:

 
Miulla täyttyy 12. viikko näillä näppäimillä. Viime maanataina oli eka ultra jossa näkyi vilkas sätkyukko :)
Silti tää tuntuu tosi epätodelliselta edelleen. Vähän väliä epäilen olenkohan raskaana enää... pahoinvointi on melkein kokonaan loppunut, maha on alkanut hiljalleen kasvaa... mutta ei tätä vaan tajua. Koko ajan sellainen JOS-olo. JOS tää nyt syntyy kesällä, JOS me nyt saadaan vauva. Tuntuu, että tää on väliaikaista, voi loppua milloin vaan eikä johda vauvaan :)
Osaaltaan kyse on keskenmenon pelosta, osaltaan jostain muusta mitä en osaa selittää! :)
 
Noin kolmen vuoden tahimisen jälkeen sanoisin, että joskus rv17 ku alkoi tuntumaan säännöllisiä "kutinoita" tuolla masussa.
Sit meni väliä muutamia viikkoja, kun ei oikein "muistanut" olevansa raskaana, mutta nyt ei pääse enää unohtumaan. Haluis jo kovasti saada masun syliin (rv 35+). Olo on niin Fantti.
 
Voi että!! Upeaa Orion!! Viimein sie plussasit!! Onnea iha hirmusen paljon!! :heart: :heart: :flower: :heart: Joskus samassa pinossa oltii muistaakseni ku olin viel eri nimimerkillä. Hieno juttu, et ny pääsit tänne puolelle! :hug:
 
Useiden vuosien yrittämisen sekä yrittämisen lopettamisen jälkeen raskautunut erittäin vainoharhaisena ja hysteerisenä odottajana en usko oikein vieläkään vaikka ollaan jo viikolla 24 :)
Toivon sinulle AP, että osaat ottaa rennommin, nautit raskaudestasi ja kasvavasta mahastasi :heart:
 
Itse tajusin varmasti vasta kunnolla silloin kun alkoivat pahoinvoinnit. Siis todella rajut.. Siinä vessan lattialla makoillessani ja uutta yrjöä odotellessa mieleen tuli jopa ajatus että onkohan tässä mitään järkeä |O Sen monen vuoden haaveilemisen jälkeen ja onnenhuumassa leijuttujen viikkojen mentyä ohi, tajusin mitä kaikkea voi vielä tapahtua ja sattua. Ja osaanko edes olla hyvä äiti |O
Ensimmäiseen vauvaan rakastuin jo ihan heti raskauden alussa, ei mennyt sekunttiakaan että en olis hänen läsnäoloaan muistanut. Nyt kun odotan toista on välillä ihan huono omatunto kun asian unohtaa hetkittäin :ashamed: Kovasti on kakkonen odotettu tapaus, mutta ykkösen kanssa touhutessa mielessä on niin paljon muuta ettei omaa napaa ehdi ajatella ihan tauotta ;)
 
5 ja puoli vuotta yritettiin, nyt on rv21 ja edelleen tuntuu epätodelliselta olla raskaana! Alussa plussatulos tuntui herttaiselta vitsiltä, mutta kun pahoinvointi alkoi viikolla 6 niin sai hyviä fiiliksiä. Sitten rv7tai8 kun nähtiin syke alkuraskauden ultrassa niin usko vahvistui. Tais olla heti np-ultran jälkeen kun viimein päätin että olen täysillä raskaana ja marssin saman tien ostamaan kasan äitiysvaatteita. Nyt kun masu jo näkyy niin että kaikki huomaa ja liikkeitäkin tuntee, niin olen varovasti alkanut kiintyä vauvaan johon aluksi mulla ei ollut oikein suhdetta pitkään aikaan, ajatuskin oli niin epätodellinen. Se on kuulemma tyypillistä pitkään odotusta odottaneilla.
 
2 päivää ennen plussaista testiä hetken mietin, että nyt oon varmaan ja olinkin :) koko syksynä ei aiemmin tätä fiilistä ollut. mutta mä pelkään edelleen jokahetki, että jotain vielä käy. 1 keskenmeno takana ja kovin toivottu on tämä raskaus. mutta vielä en uskalla olla "raskaana" vaan mietin just tota JOS ja JOS...6.2 ultra, jos silloin kaikki ok, niin täytyy alkaa tsemppaamaan itseään positiivisempaan ajatteluun :)

sissi ja papana 10+3...
 
Mä en oikeastaan pelkää mitään, että joku menis pieleen tässä, uskon että kaikki ok, mutta en vaan silti koe niin todellisenakaan tätä. Aivan on normaali arki jatkunu plussatestin jälkeen, ei oo tullu yhtään semmosta onnesta sekoamista, niinku aiemmin kuvittelin että tulis heti ku plussan tekee. Vielä meinaa katkeruuden tunteetki nousta pintaan jos näkee raskaana olevia naisia. :ashamed:

Tulee melkeen olo, että halusinko mä oikeesti tätä niin paljo, ku ei nyt vielä tunnukaan oikeen miltään... :ashamed: Tietty on semmone ilo aina ku asiaa oikeen miettii, mutta ei se muuten näy mitenkään. Ja kuitenki puhutaan syksystä ja vauvan tavaroista ja kaikesta semmosesta, ihan samanlailla ku vaikka kauppalistan sisällöstä. :ashamed: :D
 
Paljon onnea Orion :heart: :flower: !

Tuohon tajuamiseen.. Itselläkin kun oli se pitkähkö yritys takana niin kyllä se kesti sinne asti, että vauva alko potkimaan ennen ku kunnolla tajus asian. Minulla ei mitään pahoinvointeja tai muita vastaavia oireita oikeastaan alkuraskaudessa ollu eli seki saatto vaikuttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Finttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Cosmo:
Silloin sen tajuaa ku oireet alkaa tuntua?? Onko sulla jo oireita??
Click to expand...

No mulla on ollu alkuraskaus aika oireeton (paitsi armoton väsymys päällä) ja tarvii sanoa, että tosissaan kolahti vasta sitten kun aloin tuntea säännöllisiä liikkeitä.
Click to expand...
Kyllä mä väsymyksen luen raskausoireeksi. Silloin jos on oireeton raskaus ei ole minkäänlaisia oireita.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Cosmo:
Alkuperäinen kirjoittaja Finttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Cosmo:
Silloin sen tajuaa ku oireet alkaa tuntua?? Onko sulla jo oireita??
Click to expand...

No mulla on ollu alkuraskaus aika oireeton (paitsi armoton väsymys päällä) ja tarvii sanoa, että tosissaan kolahti vasta sitten kun aloin tuntea säännöllisiä liikkeitä.
Click to expand...
Kyllä mä väsymyksen luen raskausoireeksi. Silloin jos on oireeton raskaus ei ole minkäänlaisia oireita.
Click to expand...

Onhan se raskausoire joo, mutta ei sitä miellä (mä en mieltäny) raskausoireeksi kun on monta vuotta yrittäny tulla tilaan.
 
Paljon ONNEA, Orion! :heart: Kirjoiteltiin samassa ketjussa aiemmin tuolla vauvakuumeilu puolella, jos muistat.

Mulla meni pitkään ennenkuin sain sisäistettyä, että oon raskaana. Ja vaikka ultrissakin nähtiin pikkuinen, niin siltikin se tuntui epätodelliselta. Lopullisesti vasta tajusin, kun poika syntyi. =)

Tinttu & Poika 1 viikkoa <3
 
onnea orionille :flower: kirjoteltiin vauvakuume ja lapsettomuuspuolella samaan aikaan, jos muistat :D

mulla keskenmenojen takia edelleen pelko. ejattelen että olen raskana ja ehkä saadaan vauva. vieläkään en ihan uskalla ajatella että kaikki tulee tosiaan meneen hyvin. vasta rakenneultran jälkeen annoin itseni hieman rentoutua ja ajatella että kyllä sitä oikeesti raskaana ollaan :heart:

JJ-t ja peukkis 30+6
 
Täällä takana kans kaks vuotta yritystä ja isänpäivänä tein plussa testin..nyt ollaan viikolla 16+5..enkä pysty vieläkään käsittämään asiaa.Vaikka moneen kertaa olen kuullut neuvolassa sudämen sykkeen ja vatsa on kasvanut.Alun kamala pahoinvointikaan ei tuonut uskoa asiaan..odotan tässä et alkais tuntemaan liikkeet ni sit varmaan alkaa uskomaan :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa