Milloin on aika erota?

[äitee]

Mä mietin lähes päivittäin että en jaksa enää tota ukkoa, et hommaan oman kämpän ja muutan pois.

Toisaalta haluan elää sen kanssa lopun eläämääni, ja toisaalta taas ajattelen et hei... mul on vaan yks elämä, luovutan!

Syynä ei oo väkivalta, viina tms. mut ihan vaan tuon miehen perusluonne on sellainen "maailmakaatuuniskaan"-tyyppinen... kiukuttelee ku uhmaikäiset, kaikki on aina päin p., sellainen perus negativinen luonne, lähes jatkuvasti joku ottaa sitä päähän, siis pikkuasiatkin.

JA sitten lisäksi, kun joku juttu menee päin p. ni käyttäytyy niin että ihan kuin minä olisin syyllinen kaikkeen, ei suoranaisesti syytä, mutta raivoo ja huutaa niin että saan itseni tuntemaan jotenkin syylliseksi.


Mä olen vaan niin väsynyt...

LApsetkin jää aina mun hoidettavaksi, ei tietoakaan avusta, tai jos jää lasten kanssa kotiin, ni koko loppu illan sitten osoittaa jotenkin mieltään muo kohtaan, kun hän on joutunut hoitamaan työpäivän jälkeen lapsia.

paraneeko vaihtamalla?

 

[Tyyris Tyllerö]

Sitten kun on asiasta aivan 150% prosenttisen varma. Eikä vain yhtenä päivänä, vaan koko ajan, päivästä toiseen. Kyllä sen sitten tietää.

Niin, siis silloin on aika erota.

 

[Janis]

Voi parantuakin, mut mieti nyt vielä ja puhu ukkos kanssa asiasta.

 

[Kovajänis]

Sitten vasta kun tuntuu että pahin aika vuorokaudesta on se, että toinen on kotona.

 

[Rapanhapakko]

Pitkään jahkanneilta, eronneilta, olen saanut kuulla, että sen kyllä TIETÄÄ sitten kun on paras erota. Eli niin kauan kun miettii että pitäskö vai eikö, niin todennäkösesti ei ole vielä valmis.
Itse olen kans niin perusnegatiivinen =) että uskon jokaisella miehellä olevan joku huono puoli (niinkun meillä naisillakin), eli vaihdat vain toisenlaiseen ongelmaan...
Mut siis ihan tottapuhuen, tiedät kyllä milloin ei enää muu auta.

 

[minni]

Sitten kun kattoo koko ajan kelloa että "voi ei, kohta se tulee kotiin..."

 

[Henrietta]

Kuulostaa niin tutulta tuo sun tunnetila!Ja tällä hetkellä voin rehellisesti sanoa että rakastan tuota ukkoani niin paljon ettei mikään riitä vertailukohteeksi.

Meillä tilanne kärjistyi juuri tuollaiseksi kun ei puhuttu omista pahoista oloista,elettiin vaan sitä arkea ,mies vielä yrittäjänä.

Ainakin ihan ensiksi olisi hyvä puhua asioista,istutte alas ja mietitte miksi kaikki tuntuu menevän mönkään.

Ei kukaan jaksa olla koko ajan kiukkuinen,ei vaan jaksa.

Joten puhukaa,puhukaa ja vielä kerran puhukaa.Jos sekään ei auta ja ette löydä toisianne uudelleen ja yhdessä tulette siihen tulokseen ettei kannata jatkaa,niin se on siinä sitten.Mutta ei lähdetä vihaisena , äkkipikaisuuksissa suhteesta kävelemään.

 

[minä]

Sitten vasta kun tuntuu että pahin aika vuorokaudesta on se, että toinen on kotona.

joo,tää on aika hyvä mittari.

 

[vieras]

puhukaa rehellisesti tarpeistanne ja haluistanne. Mitä haluatte suhteeltanne ja miten sen saatte.

 

[.]

Silloin kun sitä ei tarvitse muilta kysellä.

 

[vieras]

henkilökohtaisesti sanoisin että TÄNÄÄN on aina parempi päivä erota kuin HUOMENNA, sillä silloin asiat ovat jo astetta vaikeampia ja hyvin usein menneet jo "liian pitkälle".