Meillä on kolme poikaa,ensimmäisen ja toisen pojan ikäeroksi tuli 1v3kk ja toisen ja kolmannen ikäeroksi reilumpi eli 2v 7kk.
Nyt pojat 5v,toinen kohta 4v ja pienin reilu 1v.
Alkujaan suunnittelin,kun olin parikymppinen että tahdon saada ensimmäisen lapsen pian ja sainkin heti...ja toisen sitten joskus hamassa tulevaisuudessa esim.10vuoden päästä........luonto päätti muuttaa mun mieltäni...ekan pojan ollessa 5-6kk pantiin alulle jo toista toivottua vauvaa..
Sen jälkeen mietittiin että nyt riittää meidän lapset....no mieli kummasti muuttuu ja kun on krooninen vauvakuume toisin sanoen voi tulkita tunteet että on luotu äidiksi...niin tulihan se kolmaskin lapsi sieltä,ja voin sanoa että kun kolmas syntyi on kaikki ollut sen kanssa helpompaa,se on kasvanut tuossa jaloissa pyöriessä,aikaa on sille riittänyt hyvin,mutta musta tuntuu että mitä enemmän lapsia sitä helpommin kaikki sujuu.
isot pojat leikkii ja tappelee hyvin keskenään...
Tosin ekan ja tokan pojan ikäero oli aika pieni silloin koin sen vauva ajan aika raskaaksi........mutta nyt taas oisin valmis uudestaan äidiksi,tosin ollaan sovittu että on mullekin parempi edes piipahtaa välillä työelämässä niin tuntuu taas mukavammalta olla kotona lasten kaa...toivottavasti niitä vauvoja vielä joskus siunaantuu lisää =)
Ja se kuinka pärjää lasten kaa joilla on pieni ikäero on kiinni ihan itsestä ja asenteesta,ottaa iisisti niin kyllä se sujuu,ei turhaa hermoilua ja minkään ei tarvitse olla täydellistä,tsemppiä ja kaikille vauvaonnea!