milloin lapsi voi olla hetken yksin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamiyhdelle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tarkoitit siis että koulumatkoja on erilaisia? Se on ihan perheen valinta jos pitää asua vaarallisen 10km koulumatkan päässä. Mutta ei sillä ole tekemistä lapsen luonteen kanssa.

Miksei muuten ennen ollut terveitä ja normaalisti kehityneitä lapsia, jotka eivät selviytyneet koulumatkoista yksin?

 
Mä en oikein ymmärrä tätä holhoushysteriaa nykyään. Tietty jos lapsi on ns. pelkääjä niin sitä ei voi yksin jättää kenties ikinä, mutta miten ihmeessä eskari- tai alakouluikäisen yksinjääminen ois jotenkin poikkeuksellista? Missä vaiheessa ne lapset saa alkaa itsenäistyä, edes vähän?
 
Tuo riippuu ihan lapsesta :) Oma 5-vuotiaani voi hyvin olla itsekseen tunnin verran, on sen verran omatoiminen ja reipas, että ei mitään ongelmia ole jättää. 6-vuotias isoveljensä ei vielä voi olla yhtä pitkiä aikoja yksin. Ymmärrän kyllä että kaikki 5-vuotiaat eivät ole samanlaisia ja varmasti ns. herkempiä ja pelokkaampiakin lapsia on olemassa.

Itse jätän aina puhelimen lapselle, ollaan puhuttu mm. siitä että mitä tehdään jos tulee tulipalo tai joku hätä - lapsi osaa tarpeen tullen soittaa hätänumeroon. Esimerkiksi tulipalon vaara on pieni, mutta eihän sitä koskaan tiedä, tällöin pitää olla varma siitä että lapsi ei mene vaatekaappiin tai sängyn alle piiloon vaan osaa mennä ulos ja hakea apua. Ja kerrostalossa asuvat, opettakaa että tulipalon aikana EI saa mennä hissillä!!

Mutta jos nämä perusasiat ovat kunnossa niin miksi ei. Itse jätän myös pientä välipalaa, esim. omenan ja leivän jääkaappiin, jotta saa myös syötävää tai ainakin on tieto siitä mitä saa ottaa.
 
Näin minäkin olen halunnut että lapsesta tulee itsenäinen ja omatoiminen. Rohkea ja oma-aloitteinen. Ajattelin että nyt olisi hyvä sauma kokeilla kun lapsi tätä itse haluaa ja varsinkin kun osaa soittaa minulle mikäli hätä tulee. Lapsi on muutenkin rohkea ja ennakkoluuloton. Tuntee rajat eikä oikeastaan koskaan ole tehnyt mitään tyhmää tai tuhoja. nyt kun ei vielä tavallaan osaa pelätä, olisi ehkä hyvä harjoitella koska vaikkapa vuoden päästä kun olisi jo mielestäni aika harjoitella, voi olla pelkoja, arkuutta tms? (kuuluu yleensä 6v ikävuoteen).
Esim meillä harjoiteltiin vauvana pottailua alkaen 7kk kun lapsi osasi istua kunnolla, vielä silloin ei osannut pelätä pottaa eikä tajunnut arastella, ihmetteli vaan että "mitähän toi mami taas meinaa".. ja näin kappas, lapsi oppi kuivaksi 1,5v!
Meillä ainakaan ei tule olemaan mahdollisuutta että toinen vanhemmista olisi kotona kun lapsi menee kouluun, vaan joutuu väkisinkin olemaan pari tuntia yksin kotona. Tämän hetkisen tilanteen perusteella tämä varmasti ei koidu ongelmaksi, kunhan vaan harjoittelemme tätä ennakkoon..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Mä en oikein ymmärrä tätä holhoushysteriaa nykyään. Tietty jos lapsi on ns. pelkääjä niin sitä ei voi yksin jättää kenties ikinä, mutta miten ihmeessä eskari- tai alakouluikäisen yksinjääminen ois jotenkin poikkeuksellista? Missä vaiheessa ne lapset saa alkaa itsenäistyä, edes vähän?

Näin on, ja miten holhoaminen on edes mahdollista jos et tee lastenteosta elämänmittaista projektia ja ole jokaisen kouluaikaa kotona? Luulisi kännykkäaikaan pärjäävän mainiosti ja eihän se sitä tarkoita, että lapset olisivat illat pitkät oman onnensa nojassa.

Eihän itseluottamus ja rohkeus voi koskaan kasvaakaan jos äidin mielestä pitää koko ajan suojella. Muistan tällaisia ylisuojeltuja lapsia kouluajoilta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja viima80:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja viima80:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja viima80:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
en jättäisi noin pientä.neuvolassa on sanottu että 7 vuotias voi olla hetken yksinään.

????? seitsemän vuotias on jo koululainen joka selviää useamman tunnin yksin kotona, osaa laittaa välipalaa ja tehdä läksyt itsenäisesti!

Mäkin vähän ihmettelen tätä. Miten ekaluokkalainen voisi mennä edes kouluun ilman aikuista jos ei kotonakaan voi olla yksinään?

niinpä. itse muksuna olin helposti 1-3 tuntia kotona yksin. tai no kävin syömäs, soittamassa äidille et menen kaverin tykö leikkimään, joka oli myös yksin. kotiin tulin neljän viiden aikaan kun ruoka oli valmista. kesätkin aika pitkälle oltiin vain kavereiden kanssa kotona keskenään. välillä mummolassa tai jossain kaverin mökillä.

opettakaa lapsenne hieman omatoimisemmiksi....

Kaikki lapset ei ole luonnostaan rohkeita.

Saako sen perusteella vapaata töistä?

Kaikki lapset ei ole myöskään luonnostaan innokkaita heräämään aamulla kouluun jne. Mun mielestä on ihan hyvä opettaa, että joitain asioita pitää tehdä, vaikka jännittäisi, ujostuttaisi tai mitä vaan.

peesiii!!! ja todellakin olla kaverin kanssa esim koulun jälkeen jos yksin pelottaa. voi mä muistan kui kivaa oli olla kotona ja paistaa kananmunia, tehdä voikkareita ja lukea ankkoja niiiin paljon kun huvitti eikä kukaan ollut kieltämässä.

No en todellakaan antaisi 7 vuotiaan paistella mitään munia!!!ja kaikilla ei ole mahdollista asua kavereilla joka päivä,eikä todella tarvitsekkaan!!

silloin kun itse olin lapsi oli vanhempien pakko olla töissä. lama oli aika raakaa aikaa. samoin oli kavereidenvanhemmat pois. lähes joka päivä oltiin jonkun luona koulun jälkeen ja kotiin lähdettiin kun tiedettiin et vanhemmat kotona. eikä siinä ollut ikinä mitään ongelmaa. iltapäivät meni hienosti leikkiessä. silloin ei olut iltapäiväkerhoja tms. ja todellakin osasin tehdä aika monenlaista ruokaa jo 7 vuotiaana.... siksi ehkä elämässäni pärjännytkin hyvin ja omillani. ei ole ahdistusta ja paniikkia kun asioihin tulee joskus mutkia. osaan olla yksin, nautin siitä mutta osaan ottaa huomioon myös muut ihmiset ja auttaa ja tukea heitä.

ei lapsikaan voi ikuisesti äidin helmassa roikkua. kyl näitä näkee nykyään niiiin paljon. aikuituta ei ikinä vaan kuvitellaan et äiti ja isi hoitaa sut viel 18 vuotiaanakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Näin minäkin olen halunnut että lapsesta tulee itsenäinen ja omatoiminen. Rohkea ja oma-aloitteinen. Ajattelin että nyt olisi hyvä sauma kokeilla kun lapsi tätä itse haluaa ja varsinkin kun osaa soittaa minulle mikäli hätä tulee. Lapsi on muutenkin rohkea ja ennakkoluuloton. Tuntee rajat eikä oikeastaan koskaan ole tehnyt mitään tyhmää tai tuhoja. nyt kun ei vielä tavallaan osaa pelätä, olisi ehkä hyvä harjoitella koska vaikkapa vuoden päästä kun olisi jo mielestäni aika harjoitella, voi olla pelkoja, arkuutta tms? (kuuluu yleensä 6v ikävuoteen).
Esim meillä harjoiteltiin vauvana pottailua alkaen 7kk kun lapsi osasi istua kunnolla, vielä silloin ei osannut pelätä pottaa eikä tajunnut arastella, ihmetteli vaan että "mitähän toi mami taas meinaa".. ja näin kappas, lapsi oppi kuivaksi 1,5v!
Meillä ainakaan ei tule olemaan mahdollisuutta että toinen vanhemmista olisi kotona kun lapsi menee kouluun, vaan joutuu väkisinkin olemaan pari tuntia yksin kotona. Tämän hetkisen tilanteen perusteella tämä varmasti ei koidu ongelmaksi, kunhan vaan harjoittelemme tätä ennakkoon..

iltapäivisin olin yksin kotona ekasta lähtien mut aamulla jos koulu alkoi myöhemmin niin äiti vei koulun lähelle johonkin pphlle. siel olin pari tuntia ja sit kouluun. eikä kyl mitään traumoja ole noista Yksinolon hetkistä jäänyt.
 
Meillä on nyt alettu opetella niin et 8 vuotias voi olla kotona noin tunnin ilman vanhempia kotona, kun käymme kaupassa. Kännykkä on tietenkin millä soittaa. Ja joskus soittaakin; meneeks teillä kauan tms.'

Mä ainakin ajattelin antaa mun lapsen olla lapsi just niin kauan kun se hänestä hyvältä tuntuu. Sittenkun kaipaa isompana kohtelua, niin sit kohdellaan niin. :heart:
 
Meillä vanhin oli 5v hetken yksin, 7-vuotiaana jo kolmisen tuntia yksin koulun jälkeen silloin tällöin. Ja vuotta myöhemmin olivat kahden pikkuveljensä kanssa (silloin 8 ja 7) sen saman ajan.

Nyt kolmonen (kohta 7) on opetellut olemaan lyhyitä aikoja yksin, on juuri sellainen herkempi ja arempi lapsi, mutta kun olen uskaltautunut jättämään niin olen myös saanut positiivisesti yllättyä. Ja selkeästi pojasta on tullut "isomman"oloinen kun on saanut vähän vastuutakin :)
 
Itse olen jättänyt 5-vuotiaan yksin hakiessani postia, pyykkiä kuivaushuoneesta tai menemällä pikaisesti vastaan ekaluokkalaistani. Meillä on parin minuutin matka kouluun ja koulu näkyy ikkunasta.
Olen jäänyt joskus juttelemaan hetkiseksi ekaluokkalaisen opettajan kanssa ja nuorin on ollut siis juuri ehkä tuon 15- 20 min yksinään. Ja hyvin on selvinnyt.
 
Mitä hirveetä siinä on jos lasta vähän pelottaakin olla ensimmäisiä kertoja yksin kotona? Varmasti pelottaa, ihan sama onko 5-, 7-, vai 10-vuotias. Ei sitä yksinoloa opi muuten kuin olemalla yksin... kyllä muakin vähän pelotti lapsena kun jouduin olemaan 6-vuotiaana yksin reilun puoli tuntia aamuisin ennen kuin lähdin kouluun, mutta ei siitä mitään traumoja sentään tullut.
 

Yhteistyössä