mies vm-82
Vaikea sitä on kuvailla, mutta iskias voi rampauttaa ihmisen täysin.
On omakohtaista kokemusta ja koin elämäni pahimman kipushokin pari vuotta sitten.
Yhden kerran kipu on säteillyt jalkaan, eli tarkemmin sääreen todella rajusti. Kuvittele tunne, että avohaavaan kaadettaisiin suolaa tai jotain happoa, siltä se tuntuu lihaksessa. Tämä ei ollut se pahin.
Pahin tapahtui pari vuotta sitten, kun ristiselkä/lanneranka kramppasi täysin kiinni, puolet selästä meni "levyksi", jalat meni alta kirjaimellisesti. Jaloille ei voinut varata ollenkaan painoa, eikä niissä ollut ollenkaan voimaa hermosäryn takia, joka oli alaselässä/pakarassa.
Sain sairaalassa maksimiannokset kaikkia mömmöjä lihakseen 3 piikkiä yhteensä ja näidenkin jälkeen kun nousin jaloilleni tuntien päästä, meinasin pudota kenttään. Kävely oli kahden sentin askelia ja hermosto vispasi jalkoja, vaikka kroppa oli täynnä opiaatteja ja relaksantteja. Kahtena ensimmäisenä päivänä ilman opiaatteja en olisi noussut sängystä aamuisin mitenkään, kivun helpotettua liikkeelle ja buranaa huiviin. Kipu hävisi reilun viikon päästä.
Edellisestä kohtauksesta on viisi päivää, kun piti toiseen kertaan käydä piikillä.
2 piikkia kannikkaan, apteekista jyviä mukaan ja elpymään. Toipuminen on jo siinä vaiheessa että kohta lähden kävelylle, särkylääkkeita vielä muutama päivä.
Kysyin lääkäriltä viimeksi milloin tämä vaiva helpottaa, niin sanoi, että 50/50 että helpottaa iän myötä, tai sitten pysyy loppuelämän matkassa.
Liikkukaa, pudottakaa painoa, venytelkää, vahvistakaa keskivartalon lihaksia.
Tämän syksyinen kramppi ei ollut läheskään onneksi niin paha kuin tuo pahin.
Mutta kun se selkä tilttaa, aina siitä tulee teekoohon tai sairaalan lähtö jatkossakin. Ne piikit taittaa sen pahimman hetken, että ei ihan invalisoidu täysin.
Tämän kanssa on vaan elettävä. Tsemppiä kaikille selkävaivaisille.
Ja nämä on ne tärkeimmät, toiseen kertaan.
Liikkukaa, pudottakaa painoa, venytelkää, vahvistakaa keskivartalon lihaksia.
Eli ylläpitäkää kehonne kuntoa ja huoltakaa sitä.
On omakohtaista kokemusta ja koin elämäni pahimman kipushokin pari vuotta sitten.
Yhden kerran kipu on säteillyt jalkaan, eli tarkemmin sääreen todella rajusti. Kuvittele tunne, että avohaavaan kaadettaisiin suolaa tai jotain happoa, siltä se tuntuu lihaksessa. Tämä ei ollut se pahin.
Pahin tapahtui pari vuotta sitten, kun ristiselkä/lanneranka kramppasi täysin kiinni, puolet selästä meni "levyksi", jalat meni alta kirjaimellisesti. Jaloille ei voinut varata ollenkaan painoa, eikä niissä ollut ollenkaan voimaa hermosäryn takia, joka oli alaselässä/pakarassa.
Sain sairaalassa maksimiannokset kaikkia mömmöjä lihakseen 3 piikkiä yhteensä ja näidenkin jälkeen kun nousin jaloilleni tuntien päästä, meinasin pudota kenttään. Kävely oli kahden sentin askelia ja hermosto vispasi jalkoja, vaikka kroppa oli täynnä opiaatteja ja relaksantteja. Kahtena ensimmäisenä päivänä ilman opiaatteja en olisi noussut sängystä aamuisin mitenkään, kivun helpotettua liikkeelle ja buranaa huiviin. Kipu hävisi reilun viikon päästä.
Edellisestä kohtauksesta on viisi päivää, kun piti toiseen kertaan käydä piikillä.
2 piikkia kannikkaan, apteekista jyviä mukaan ja elpymään. Toipuminen on jo siinä vaiheessa että kohta lähden kävelylle, särkylääkkeita vielä muutama päivä.
Kysyin lääkäriltä viimeksi milloin tämä vaiva helpottaa, niin sanoi, että 50/50 että helpottaa iän myötä, tai sitten pysyy loppuelämän matkassa.
Liikkukaa, pudottakaa painoa, venytelkää, vahvistakaa keskivartalon lihaksia.
Tämän syksyinen kramppi ei ollut läheskään onneksi niin paha kuin tuo pahin.
Mutta kun se selkä tilttaa, aina siitä tulee teekoohon tai sairaalan lähtö jatkossakin. Ne piikit taittaa sen pahimman hetken, että ei ihan invalisoidu täysin.
Tämän kanssa on vaan elettävä. Tsemppiä kaikille selkävaivaisille.
Ja nämä on ne tärkeimmät, toiseen kertaan.
Liikkukaa, pudottakaa painoa, venytelkää, vahvistakaa keskivartalon lihaksia.
Eli ylläpitäkää kehonne kuntoa ja huoltakaa sitä.
vierailija
Mulla meni alaleuka säpäleiksi (iskuvoima yli 5000nw) kaivinkoneen kanssa, ja aluksi ei mitään. leuka lukittuneena ja pelko hukuttautua omaan vereensä lääkäriin ja siellä mömmöjä naamaan. kipu alkoi kuin saunankiukaan lämmityksessä ja 24h saavutti piikkinsä. kaksiviikkoa sairaalassa ja 2-4t välein taju pois piikillä. leukkauksella sai suun auki ja hampaiden tunto lähti. 1.5v myöhemmin kipu tasottunut, mutta tässä ei enään mitään järjeä näe jatkaa turhauttavan tuskaista elämää. hermokipu saa koitettua, kun sitoo itsensä tuoliin, liimaa siemeniä ihoon uskalialle linnuille ja joku tulee tirpaseen 1h välein luunpoikki. itselläni jäi luuta vääntävä tunne ja tylpän esineitä painaminen. panacodilla tulee hauskempi olo ja morfiini on paras. opiaatteja ei uskaltaisi kun annos kasvaa liian nopeasti, mutta ei ole enään mitään hävittäjää ja ensiviikolla lääkäri.
Trileptal 1800mg
Lyrica 600mg
Ketipinor 5mg
Panacod 6g
Trileptal 1800mg
Lyrica 600mg
Ketipinor 5mg
Panacod 6g
vierailija
Lyricasta on olemassa myös "vanha" versio, Gabapentiini. Gabapentiinistä minulle ei tullut alussa kuin huimausta mutta sekin meni muutamassa päivässä ohi. Gabapentiinin huono puoli on se että se poistuu elimistöstä nopeasti. Lääkettä on otettava kolme kertaa päivässä. Syön välilevyn pullistumaan myös Arcoxiaa ja Panacodia. Näillä kolmella lääkkeellä kivut ovat pysyneet siedettävinä. Tsemppiä kaikille kivuista kärsiville ja muistakaa että esim. kävely auttaa kipuihin 
.
.