Millaisia on teidän 5-vuotiaat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jos vaan muuttais pois
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jos vaan muuttais pois

Vieras
Mun viisivuotias on ihana, rakas ja niin tärkeä mulle. Ollut aina läheinen, ja olen antanut hellyyttä, rakkautta, tukea ja turvaa. Sylitellään edelleen paljon, halitaan ja jutellaan. Poika sanoo päivittäin että "äiti sä olet niin ihana ja kiva". Ehkä siis olen tehnyt jotain oikein..

Mutta. Poika on alkanut nyt sanomaan kovin usein "mä olen niin tyhmä". Ja varsinkin tilanteissa, joissa häntä kielletään tai rajoitetaan, tai torutaan. Aina vastaus on "niinku mä olen niin tyhmä". Olen puuttunut asiaan, korjannut joka kerran että et ole tyhmä, mutta teit tuhmasti tms. En ole ikinä haukkunut lasta tyhmäksi. Päivähoidossa lisäksi uhmaa, ei esim halua laittaa sukkia jalkaan ja tästä syystä hoitajat ottavat sitten pojan holdingiin.

Haluaisin tietää, onko muiden viisivuotiaat tuollaisia? Hokeeko muut olevansa tyhmiä jos jostain kielletään tai torutaan?

Mua suorastaan ärsyttää, kun tästäkin päivähoidon työntekijät tuntuvat syyllistävän minua. Joka päivä sanovat miten hankalaa taas oli (esim eilen, kun ei suostunut sukkia laittamaan, siinä se hankaluus) tai miten taas on sanonut itseään tyhmäksi. Mun tekis mieli niin sanoa, että niin, mitäs meinaatte tehdä asialle?! Mä joudun aina puolustusasemiin, aina selittelemään ja musta tuntuu ettei ne usko mua siellä ollenkaan. Tällä viikollakin yksi hoitaja halusi keskustella pojan uhmasta, ja kysyi sitten että annanko mä kaiken periksi kotona! En todellakaan anna!!

Mun tekis mieli sanoa että niin, mä en ole lastenkasvatuksen ammattilainen, en minä tiedä mitä mä sille lapselle teen kun kerran puhe, rakkaus ja kuri ei riitä. Että kertokaa te, älkääkä voivotelko mulle mitä sen kanssa pitäis tehdä.

Huoh. Mua ärsyttää. Ärsyttää niin paljon. Tuntuu että lapsen jokainen negatiivinen piirre tai teko tai puoli nostetaan heti "hätähuudoksi" eikä mitään laiteta normaalin uhman tai iän piikkiin.
 
kuuluu ikään. meillä oli ihan samanlaista. kannustin poikaa, kerroin ettei kukaan ole tyhmä, ja asioita joissa poika on hyvä. tuo uhma menee ohi. poika ei meilläkään suostunu tekemään jotain, sano vaan en laita. olen antanu pojan osallistua kotitöihin, ja laittanu siivoamaan sotkunsa... opettanu muutenkin itsenäisyyttä. poika nyt 6v ja uhma menny ohi
 
joo meillä on tosi voimakas tahtoinen muksu ja elto/lastentarhan opettaja on jatkuvasti hyökkäämässä kimppuun että mitä on vialla ja ite ei osaa ollenkaan siellä ryhmässä ohjata lasta oikein,kaikkiin lapsiin kun ei toimi samat jutut. eivät uskalla edes jäähylle toista pistää(koska ei jää sinne kiltisti istuu) ihme tossukoita siellä.eikä ilmeisesti edes oikeesti katso silmiin lasta(vasta eilen huomasi että lapsella on toisessa silmässä ruskeaa(ja tää hoitaja on ollut 6kk samassa ryhmässä lapsen kanssa)lisäksi kun hain lapsen kaikki hoitajat oli toisessa huoneessa puhumassa ja lapset toisissa huoneissa keskenään touhuamassa :o siis se on aivan totta mitä lapsi on kertonut niistä.
 
Meillä samanlaista, poika 5v 4kk. Ja ollaan kyllä korjattu, ettei poika ole tyhmä, mutta saattoi tehdä tyhmästi/tuhmasti, kuten kaikki ihmiset joskus. Kai se voi olla hyväksynnän hakemista, haluaa kuulla useammin, että on fiksu poika tms? :ashamed: Kovasti kyllä poikaa kannustetaan ja kehutaan.

Ja onhan tuolla kyllä sellaistakin päivittäin, että kehuu itseään parhaaksi/nopeimmaksi/isoimmaksi je mitä kaikkea. :D
 
No niin just. Eli lapseni on ihan normaali.
Tekispä mieli printata niille normaalin 5-vuotiaan kehityskuvausta jostain ja alleviivata sieltä ne kohdat joissa käsitellään samanlaista käytöstä kuin lapsellani on ja joissa todetaan että se on aivan normaalia.
Viimeksi ennen joulua olin taas puhuttelussa, jossa sanottiin että kun lapsi ei pysty joka kerta hyväksymään jos häviää peleissä. Kotona tätä ongelmaa ei taaskaan ole ollut. Mutta just luin MLL:n kuvauksen viisivuotiaista ja siellä luki että kaikki viisivuotiaatkaan eivät vielä osaa käsitellä häviämistä peleissä! Ja tästä sitten valitettiin minulle silloin vielä neljän vanhasta lapsesta.

Mitä mä teen tässä tilanteessa?
Päiväkodin mielestä lapsi on epänormaali ja ongelmainen, vaikka kaikkien muiden mielestä hän on normaali viisivuotias. Olen käyttänyt jopa kasvatusneuvolassa lapsen, ja siellä psykologi sekä psykiatri totesivat pojan olevan täysin normaali ja ettei hän tarvitse minkäänlaista seurantaa, terapiaa tai hoitoa. Samaa mieltä oli neuvolalääkäri.
 
Olisiko mahdollista, että päiväkodin väki ainakin lukisi ton kasvatusneuvolan raportin, tai mieluiten järjestettäisiin joku tapaaminen? Onhan toi nyt kummallista, mun mielestä tuo ei kuulosta edes vaikealle viisivuotiaan käytökselle! Asutteko pienellä paikkakunnalla tai onko joku muu syy, miksi teidät olisi otettu silmätikuksi? Onko joku ylempi taho, jolle tästä voisi puhua?

Anyway, sä et ole tehnyt mitään väärää, kuulostat hyvälle äidille ja minusta tekstistäsi kuultaa läpi, että teillä on hyvä suhde pojan kanssa. Luota itseesi ja äitiyteesi.
 

Yhteistyössä