Minä käyn huvikseni pikkuputiikeissa. Yleensä ei ole mitään asiaa, mutta joskus jotain kivaa tarttuu matkaan. Todella harvoin on jotain tiettyä mitä etsin ja silloin liike saa pojot siitä että myyjä auttaa ja esittelee. Myös se että liike osaa neuvoa toiseen liikkeeseen kysymään etsimääni tuotetta saa minut tekemään tikusta asiaa myöhemmin siihen liikeeseen jolla ei ollut valikoimissa sitä mitä etsin.
Hinta- ja laatuvaatimukset riippuvat ihan siitä olenko katsomassa jotain kivaa rihkamakorua tytölle vai jotain minkä pitää oikeasti kestää.
Toriltakin on joskus tarttunut vaate tai kaksi mukaan. Korut myös katson tarkkaan läpi ja joskus niitäkin on löytynyt mitä ostaa.
Niin ja jos olen kysynyt jotain tietyillä vaatimuksilla olevaa tuotetta, ei paljoa kiinnosa mennä liikkeeseen uudestaan jos vastauksena tulee halveksivasti sanottu ei kukaan tuollaista halua ostaa. No minä haluan. Sellaisiin liikkeisiin palaan joissa ollaan kuunneltu vaikka ei olla pystytty lupaamaan mitään että he löytäisivät tuotetta tai edes olisi tiedossa mistä voisi kysellä.
Tarkemmin mietittynä, mielyttävintä ehkä on se, että myyjä tervehtii, odottaa hetken aloittaako asiakas itse kertomaan mitä etsii vai alkaako vain katselemaan. Kun olen hieman silmäillyt, myyjä kysyy voiko jotenkin auttaa, ei heti tervehdyksen perään hyökkää kimppuun. Itse kyllä marssin suoraan myyjän eteen jos on kiire eikä aikaa etsiskellä itse joten myyjän ei tarvitse kysellä. Sitten jos olen tappamassa aikaa kiertelemällä liikkeitä tai en tiedä mitä tarvitsen, haluan katsella rauhassa, myyjän kuitenkin pitäisi olla siinä saatavilla jos haluan kysyä jotain tai jos joutuu poistumaan vaikka liikkeen toiseen päähän missä itse olen hyllyttämään, kertoo missä on jos tulee sitä kysyttävää.
Myyjän siis pitää osata vastata asiakkaan tarpeeseen, oli se sitten mullehetinytkunonkiire tai kuuuunhaaan tääsää tuliiin tutustuuuuuu teeeeidän puotiiiiin.
