Millainen koira on Hovawart?

[np]

Mietin, sopisiko kyseisenlainen rotu viiden hengen perheeseen, jossa on kolme eläimiä rakastavaa lasta (11v, 8v ja 4v). Viihdymme paljon ulkona ja suurin osa perheestä harrastaa suunnistusta. Koira haluttaisiin perheenjäseneksi, lenkkikaveriksi ja ylipäätään mukaan touhuamaan kanssamme kaikkea. Ja luonnollisesti koira siis olisi meidän vanhempien vastuulla.

 

["iina"]

ainut muisto mikä mulla on rodusta, lapsena kaverilla oli hova. ja se oli niin kiukkunen ja osas hallita kaikkia lapsivierailijoita uhmakkuudelaan. mä pelkäsin sitä, ja se oli ainut koira jota pelkäsin.

 

["vieras"]

En tunne rotua, mutta tädilläni on hovawart. Koira on kauhean äksy muiden koirien seurassa. Puree ym. Perheessä on lapsia, en tiedä miten koira käyttäytyy heidäön kanssa, mutta vaikuttaa vähän hermoheikolta tapaukselta (siis myös ihmisten kanssa). Täti ei kerro mitään koiran ja lasten yhteiselosta, jotenkin on aina puolustavalla kannalla heti kun koirasta mitään kysyykään....vähän tulee sellainen tunne, että koiran kanssa olisi ongelmia, mutta ei haluta sanoa, kun koira on kuitenkin rakas eikä siitä haluttaisi luopua. En ole saanut tämän yhden koiran osalta ainakaan hyvää kuvaa rodusta.

 

[påpå]

Ystävälläni on ollut kaksi Hovawartia. Ensimmäinen olisi toivottanut murtovarkaankin tervetulleeksi. Aina oli ovella vastassa häntä heiluen. Tämä jälkimmäinen on enemmän vahtikoira. Kun kuulee, että joku on oven takana, niin alkaa haukkumaan.

Upeita koiria. Voisin itsekin ottaa, jos en olisi allerginen.

 

[koiraihminen]

tosi kovapäinen ja vaativa rotu. exän kotona oli sellainen ja yhdellä kaverilla on kaksi. kaikilla kolmella on / on ollut tosi kova vahtivietti ja vartioi perhettään. kouluttaminen ollut aika kovaa hommaa narttujen ja uroksen kohdalla.
omakohtaista kokemusta ei kuitenkaan enempää ole. silti suosittelisin jotain muuta koiraa ensimmäiseksi ja varsinkin lapsiperheeseen...

 

["pop"]

Laumanvartijakoira. En suosittele

 

[....]

Hovawart ei ole lapsiperheen koira. Varsinkaan jos pieniä lapsia. Ja vaatii osaavan, vahvaluontoisiin koiriin tottuneen omistajan.

 

[ihkua]

Palstalta kun kysyy, niin mikään rotu ei ole sopiva ensikertalaiselle ja jokaisen rodun kouluttamiseen vaaditaan ylijumalallisia kykyjä, kun kaikki ovat niiiin haastavia ja vaikeita tapauksia. Että juu. Kohta joku tulee ehdottamaan sulle kultaistanoutajaa ja sen jälkeen joku toinen tulee kertomaan, että se rotu on aivan liian vaativa...

 

[Pajukko]

Aika vaativa rotu on, mutta on jos aikaa ja halua kouluttaa niin voi ottaa. Kannattaa kuitenkin tutustua kunnolla rotuun. On ns. oman perheen koira eli kiintyy kovasti omaan perheeseen eikä ulkopuolisista välitä. Vahtiviettiä on. Palveluskoirarotu.

 

[koiraihminen]

Palstalta kun kysyy, niin mikään rotu ei ole sopiva ensikertalaiselle ja jokaisen rodun kouluttamiseen vaaditaan ylijumalallisia kykyjä, kun kaikki ovat niiiin haastavia ja vaikeita tapauksia. Että juu. Kohta joku tulee ehdottamaan sulle kultaistanoutajaa ja sen jälkeen joku toinen tulee kertomaan, että se rotu on aivan liian vaativa...

no mut kyl hova on aika hankala ensimmäiseksi koiraksi.. ja itseasiassa aika harva kasvattaja edes myy ensimmäiseksi koiraksi?
mulla on itsellä tanskandoggeja ja olen kyllä törmännyt ennakkoluuloihin ja kaikkeen et ei ikimaailmassa ekaks koiraks, mutta hyvin on menny kun tietää mitä tekee ja on todella sitoutunut ja panostaa...
en mä väitä et juuri ap:n perhe ei pärjäis hovawartin kanssa, mutta itse en suosittelis ekaksi koiraksi
ja mielipiteitähän ap kysyi

 

["vieras"]

Palstalta kun kysyy, niin mikään rotu ei ole sopiva ensikertalaiselle ja jokaisen rodun kouluttamiseen vaaditaan ylijumalallisia kykyjä, kun kaikki ovat niiiin haastavia ja vaikeita tapauksia. Että juu. Kohta joku tulee ehdottamaan sulle kultaistanoutajaa ja sen jälkeen joku toinen tulee kertomaan, että se rotu on aivan liian vaativa...

Saman oon huomannut. Mutta hovawart on oikeasti tosi vaativa rotu, niillä on voimakas vahtimis- ja suojeluvietti. Että mitään labbiksen kaltaisia nössyköitä ne ei todellakaan ole. Kokemattoman käsissä niistä tuskin tulee mitään leppoisia perhekoiria.

 

[koiraihminen]

[QUOTE="vieras";22203648]Saman oon huomannut. Mutta hovawart on oikeasti tosi vaativa rotu, niillä on voimakas vahtimis- ja suojeluvietti. Että mitään labbiksen kaltaisia nössyköitä ne ei todellakaan ole. Kokemattoman käsissä niistä tuskin tulee mitään leppoisia perhekoiria.[/QUOTE]

aivan...
mutta sen voin sanoa et ei ne labbiksetkaan mitään nössyköitä ole
ainakaan tuttujen lapukat, kauheita täystuhoja ja hinureita DD
joo, koulutus on aina kaiken a ja o, mutta on ne kyl hankalia mitä oon kuullu
mut kyllähän kultasestanoutajastakin hankalan saa, koira on helvetin helppo pilata!

 

[ihkua]

[QUOTE="vieras";22203648]Saman oon huomannut. Mutta hovawart on oikeasti tosi vaativa rotu, niillä on voimakas vahtimis- ja suojeluvietti. Että mitään labbiksen kaltaisia nössyköitä ne ei todellakaan ole. Kokemattoman käsissä niistä tuskin tulee mitään leppoisia perhekoiria.[/QUOTE]

Palstan mukaan labbiskin on erittäin vaativa rotu, joka sopii vaan harvoille ja valituille. Ihan oikeesti, monesta ketjusta tullut luettua.

 

["vieras"]

aivan...
mutta sen voin sanoa et ei ne labbiksetkaan mitään nössyköitä ole
ainakaan tuttujen lapukat, kauheita täystuhoja ja hinureita DD
joo, koulutus on aina kaiken a ja o, mutta on ne kyl hankalia mitä oon kuullu
mut kyllähän kultasestanoutajastakin hankalan saa, koira on helvetin helppo pilata!

Joo joo. Mutta luulis sun koiraihmisenä tajuavan mitä tarkoitan. Mun tutulla, lapsettomalla pariskunnalla oli hovawart, ja jumalauta kun se vartioi kotiaan niin jos sinne olis joku hölmö voro yrittäny mennä, se koira olis varmasti tehny selvää siitä tunkeilijasta. Se nainenkin pysty vaikka keskellä yötä lähtemään ulos sen koiran kanssa, ei kuule tarvinnu pelätä ahdistelijoita. Ennemmin suosittelisin vaikka sakemannia lapsiperheelle ku hovawartia. Mutta omapahan on asiansa, ottakoon mun puolesta vaikka dogo argentinon jos siltä tuntuu =)

 

[*]

Nimensä mukaisestikin "pihavahti". Ei mikään helpoimmasta päästä nössykkäkoira, vaan vaatii oikeasti kunnollisen kasvatuksen ja riittävästi tekemistä, että pysyy järjissään. EN ottaisi ensimmäiseksi koiraksi enkä varsinkaan lapsiperheeseen. Menee tottakai lastenkin kanssa jos vanhemmat tietävät mitä tekevät, mutta silti. Vartiointivietti voi yksilöstä riippuen olla hyvinkin voimakas ja aiheuttaa oikeita vaaratilanteita, jos perheen aikuiset eivät ole tilanteen tasalla. Oikein kohdeltuna upeita, tasapainoisia koiria.

 

[*]

Niinjoo ja jos perustiedot rodusta ovat niin heikoilla kantimilla kuin aloittajalla tuntuvat olevan ("millainen koira on hovawart?"), jättäisin todellakin väliin. En tarkoita mitenkään mollata aloittajaa tietämättömäksi tai mitään, mutta kyseinen rotu nyt vaan ei kuuluu sellaisiin koiriin joita hankitaan ilman asianmukaista kokemusta ja tietopohjaa. Vaarallista.

 

["vieras"]

olin stockan eläinosastolla katselemassa lemmikilleni tarvikkeita, kun sinne tuli mies hovawartin kanssa. se koira meinasi käydä kimppuuni, vaikka en edes kiinnittänyt huomiota siihen, keskityin vain vertailemaan tarvikkeita. onneksi mies sain koiran hallintaan, se tosiaan sekosi sekunnin sadasosassa nollasta sataan. olisi käynyt kurkkuuni kiinni jos olisi päässyt.
tämän kaltaisia muutkin kokemuksen hovawarteista... en TOSIAANKAAN ottaisi lapsiperheeseen saatika ensimmäiseksi koiraksi.

 

["vieras"]

Ota ap yhtetyttä ko. rodun rotuyhdistykseen tai johonkin luotettavaan kasvattajaan (niitä voi bongailla, kun googlettaa vaikkka rodun ja vähän tutkii tilastoja näyttelyistä, käyttökokeista tms. rodulle tyypillisitä harrastuksista).

 

["älyhoi"]

Niinjoo ja jos perustiedot rodusta ovat niin heikoilla kantimilla kuin aloittajalla tuntuvat olevan ("millainen koira on hovawart?"), jättäisin todellakin väliin. En tarkoita mitenkään mollata aloittajaa tietämättömäksi tai mitään, mutta kyseinen rotu nyt vaan ei kuuluu sellaisiin koiriin joita hankitaan ilman asianmukaista kokemusta ja tietopohjaa. Vaarallista.

No meilläpäin aloittajan otsikon tyylinen ilmaisu tarkoittaa yhtä kuin "kertokaa kokemuksianne Hovawarteista". Ei siis todellakaan tarkoita välttämättä sitä, että ap on täysin kuutamolla rodun suhteen. Ehkä haluaa vaan kuulla kokemuksia sellaisilta ihmisiltä, joilla kyseisiä koiria on ollut itsellä tai sitten lähipiirissä.

 

[trjx]

Arvostettu monipuolinen käyttökoira. Luonteeltaan tasainen ja hyväntahtoinen. Hovawartilla on suojelu- ja taistelutahtoa, itsevarmuutta ja kuormitettavuutta, kohtuullisesti temperamenttia ja erittäin hyvän hajuaisti. Tasapainoinen ruumiinrakenne ja voimakas kiintymys perheeseen tekevät rodusta erinomaisen seura-, vahti-, suojelu-, pelastus- ja jälkikoiran.

 

[vvvvv]

Vahtikoira ja kovapäinen. Voimakas, iso. Suojelee omiaan kympillä ja toisin kuin joku sanoi myös "uusia" omia. Mun miehen perheessä oli kun alettiin seukata ja suojeli kyllä muakin, vahti uimista jne. Upea koira mutta vaativa.

 

[Hoffiotus]

Hovawart on vahtikoira ja käyttökoira. Oman kokemuksen mukaan (itsellä nuori hoffi narttu) energinen, erittäin älykäs (oppii nopeasti mutta omistaa myös omat aivot), helposti koulutettavissa jos löytyy sopiva motivaattori (tämä tietysti koirakohtaista....), ainakin oma koirani on erittäin suojeleva josta oli hieman ongelmia koirani ollessa noin vuoden ikäinen. Ei kuitenkaan ollut aggressiivinen siinä mielessä että olisi ollut hyökkäävä, pelotteli vain ihmisiä haukkumalla ja riekkumalla ja toki iso musta koira joka vauhkoaa on pelottava. Vaati paljon kärsivällisyyttä ja kokeneen kouluttajan sekä kasvattajan apua saada tämä ikävä tapa kitketyksi pois.

Hoffi varmasti soveltuu lapsiperheeseen kunhan lapsillekin on selvitetty miten koiraa käsitellään. Hoffilla on kuitenkin temperamenttia eikä sitä, kuten ei mitään muutakaan koiraa, pidä jättää yksin kovin nuorten lasten kanssa... lapset ja koira voivat helposti ymmärtää toisiaan väärin ja varsinkin näinkin suuren koiran kanssa seuraukset voivatolla hyvinkin ikävät. Hoffi on myöskin voimakas fyysisesti joten nuoren tai lapsen voi olla vaikeaa hallita sitä eikä koira välttämättä suostu ottamaan käskyjä vastaan lapselta. Oma hovawarttini viisveisaa kenenkään muun höpinöistä paitsi minun tai isännän, isännänkin käskyt otetaan vastaan vain kunhan ensin punnitaan miten asiasta voisi hyötyä

Vaikkei koiran kanssa kilpaileminen tai liikunnan (mitä hoffi tarvitsee runsaasti... hihnalenkit ei riitä vaan tarvitsee kunnon revittelyä säännöllisesti) lisäksi muut koiralajit kiinnostaisikaan kannattaa hoffin kanssa, varsinkin jos ensimmäinen hovawart kyseessä, käydä joitain peruskursseja (pentukurssi, arkitottelevaisuus) ja oikeasti panostaa koulutukseen alusta alkaen, tällöin elo hoffin kanssa on mukavaa eikä tule enää lisää näitä "hullu hoffi"-juttuja.

Hovawart kuitenkin on käyttökoira ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että koira tulisi valita sen käyttötarkoituksen mukaan, hoffi tarvitsee paljon myös aivotyöskentelyä, liikunta yksin ei riitä jotta hovawart olisi täysin tyytyväinen.

Parhaiten hoffeista löytyy tietoa Suomen hovawart ry:n nettisivuilta ja kyselemällä rohkeasti kasvattajilta ja rodun harrastajilta. Mikäli rotu on ennestään sinulle täysin tuntematon kannattaa käydä katsomassa hoffeja myös livenä jotta saa vähän kuvaa siitä millainen koira se elävässä elämässä on.

Lopuksi tahtoisin vielä korjata aiemmin tässä ketjussa ilmenneen virheellisen tiedon että hovawart olisi laumanvartija. Hovawart on jalostettu vahtikoiraksi mutta ei siinä mielessä kuin laumanvartijarodut. Hoffin tehtävänä oli alunperin vartioida maatilojen, kartanoiden ja esimerkiksi teollisuusalueiden tontteja kun taas laumanvartijoiden tehtäviin kuului vartioida ja puolustaa karjalaumoja pedoilta.
Hovawart on laumanvartijoihin verrattuna se helpompi rotu, oikein kasvatettuna ja hyvin sosiaalistettuna (tämän tärkeyttä ei voi liikaa korostaa jos haluaa täyspäisen koiran) se on ystävällinen, omistajiaan kohtaan erittäin uskollinen ja syvästi perheeseensä kiintyvä, tasainen koira mutta tarpeen tullessa valmis puolustamaan omistajaansa ja tämän omaisuutta.

Tällaisia ovat omat näkemykseni ja kokemukseni hoffin omistajana, rohkeasti vaan ottamaan lisää selvää rodusta mikäli se kiinnostaa!

Aamen.

 

[Hoffin omistaja]

Itselläni on hoffi (uros). Omaa tahtoa koiralta löytyy: kokeilee omistajaansa ja ottaa kyllä vallan itsellensä jos siihen pieninkään tilaisuus tulee. Aktiivinen otus on myös eli tarvitsee paljon liikuntaa ja virikkeita päälle. Kokoakin piisaa, sillä hihnan päässä köllöttää tuollaiset 40 kiloa.

Oma koirani tulee toimeen lasten kanssa. En kuitenkaan jätä lapsia ja koiraa samaan huoneeseen ilman valvontaa, sillä kokonsa puolesta koira saattaa vainen ohi kävelemällä kupsauttaa pienen naperon pepulleen. Ja ikinä en anna ulkona hihnaa kenellekkään, jolla voimat ei riitä: jos koiralla lähtee neliveto päälle, voima on kova.

Mahtava kaverus on enkä pois antaisi vaikka välillä omat hermot onkin otuksen takia riekaleina. Jos hoffiin päädetty, suosittelen pennusta alkaen johdonmukaista opetusta ja tiukkaa kuria. Kannattaa myös pennusta lähtien sosiaalistaa mahdollisimman paljon, sillä saattaa olla vaikutusta vahtiviettiin.

Toki on aina muistettava, että koirat ovat yksilöitä: se mikä tehoaa toiseen ei välttämättä toiselle sovi.

 

[Yolene]

Koira kuin koira voi olla kovapäinen, dominoiva ja hankala, jos ei osaa oikein kouluttaa.

Hoffit ovat "pihavartijoita" eli vartioimisvietti on suuri, mutta luultavasti tuota haukkumista saa vähennettyä oikealla koulutuksella, tietenkin. Eli siis koulutus on kaiken A ja O. Koira pitää totuttaa pennusta asti erillaisiin ihmisiin ja lapsiin, sekä muihin koiriin. Jos tämä on tehty kunnolla, ei koirasta ole vanhempanakaan tulossa ongelmia..

Itselläni ei tosin ole hoffeista kokemusta, mutta suosittelen että kysyisit mielummin rodun harrastajilta ja kasvattajilta, kuin näiltä netissä rodun mainetta pilaavilta idiooteilta.

 

["Tällainen"]

Tuli taloon ensimmäiseksi koiraksi, meillä kotona mies, minä, kissa ja miehen lapsi joka toinen viikonloppu. Kasvattaja antoi ensikoiraksi, koska itselläni on kokemuksia hevosten kanssa touhuilusta ja koulutuksesta ratsuksi. Sekä maatalouspuolelta maatalouslomittajan hommista kokemusta isojen eläinten (sonnit, lehmät ja siat) hoitamisesta. Koirat tietenki oma rotunsa, mutta tiettyä ja samanlaista jämäkkyytä vaati pitää 500 kg hevonen narun päässä, kuin 35-40kg koira.

Me saimme nartun, joka oli pentutestissä kaikista ihmisrakkain. Rakasti oikopäätä tuntematonta testaajaakin =). Nyt se vahtii meidän omaa hehtaarin pihaa maalla, mutta ensimmäiset 2 vuotta asuttin rivitalossa, ja sielläkin sujui mukavasti. Koira tosiaan haukkuu ja murisee jos joku on tulossa ja vuoronperään katsoo ovelta meitä tärkeän näköisenä, että täällä on joku. Käsken koiran taakseni istumaan kun avaan oven niin siellä se istuu valppaana ja päästelee tukahdutettuja poskipuhahduksia Sitten kun ovi aukee ja toivotan vieraan sisään, koirankin alkaa häntä heilua ja vapautuskäskystä menee uteliaasti nuuskimaan vieraan. Haistelusession jälkeen yleensä alkaa makailla.

Muutenkin koira on sisätiloissa, rauhallinen ja lepäilee. Sitten kun kysyy, että mennäänkö ulos/haluatko ruokaa niin puolessa sekunnissa se on ylhäällä ja täynnä tarmoa. Ulkona virtaa riittää, ja samantien kun tullaan sisälle astuu makailuvaihe käyntiin.

Meillä kävi tuuri, saatiin ihmisläheinen hoffi. Koulutus oli hankalaa, koiralla on omaa tahtoa paljon, mutta kuitenkin suuri sydän ja meidän on ainakin aika mielyttämisenhaluinen. Metsässä se on aina irti eikä juokse 20 metriä kauemmaksi ja koko ajan on näkömatkanpäässä. Seuraa myös minua koko ajan, että tulenko perästä. Ei pelota lenkkeillä pimeällä sen kanssa missään, aina on turvallinen olo, metsässä ja kaupungissa.

En silti suosittele ensikoiraksi. Paitsi jos omistaja on määrätietoinen, oikeudenmukainen ja voimakastahtoinen.
Niin, painan itse 45kg ja koira on nyt yli 30kg. Ei ole ollut ongelmia pitää hihnan päässä, kun osaa lukea eleitä ja ennakoida koska meinaa ampaista, esim. tuulessa pyörivän lehden perään Pitää varautua tai estää ennenkuin tapahtuukaan. Sama homma niiden hevosten kanssa.