Millainen elämäntilanne sinulla oli/on 25 vuotiaana?

Siinäpä se tuli kysymys. Kohta 25 itsellä mittarissa nii ajoin miettiä ihan huviksensa.

 

Naimisissa, yksi lapsi, toinen vatsassa ja ostettiin ikioma talo.

 

Asuin ulkomailla yhdessä silloisen poikaystäväni kanssa ja opiskelin ja tein ohessa hieman töitä. Hauskoja illanviettoja kavereiden kanssa. Mukavaa aikaa

 

Valmistuin ja ostettiin oma talo

 

Silloinen elämäntilanne oli ja (on edelleen) hyvä.
Rekisteröidyssä parisuhteessa, ei lapsia mutta kaksi kissaa. Vuokra-asunto, ei autoa. Taloudellisesti siedettävää.

 

Olin loppuvaiheen yliopisto-opiskelija, tosin tuossa vaiheessa siirryin pääosin työelämään ja rutistin gradun kasaan pari vuotta myöhemmin kun tuli töiden puolesta sopiva väli.

25-vuotiaana tapasin nykyisen puolisoni ja lapseni isän. Hänet tapasin juuri 25 vuotta täytettyäni ja yhteen muutettiin vähän ennen kuin täytin 26 vuotta. Aiempi avoliitto oli päättynyt 24-vuotiaana.

Pahin biletysvaihe oli ohi, baarit oli alkaneet vähän jo kyllästyttää. Opiskelujen alkuvaiheessa kun keskimääräinen tahti oli 2 kertaa joka viikko.

 

Naimisissa olin ollut reilun vuoden, lapsi oli muutaman kuukauden. Asuimme miehen työn vuoksi vieraalla paikkakunnalla, siellä oli raskasta, kun en tuntenut ihmisiä.

 

Naimisissa seitsemättä vuotta, 6 ja 1 vuotiaat lapset.

 

25-vuotiaana, olin ammattikoulussa, raskaana, saman miehen kanssa tuli 5 vuotta yhteiseloa täyteen. Oma auto oli ja vakituinen työpaikka.

 

Mun mies on nyt tuon 25, itse vielä 24. Ollaan oltu 5 vuotta naimisissa (yhdessä 8 vuotta), lapset 4v ja 6v. Oma auto, talo ja vakituiset työpaikat. Ihan tavallista, rauhallista perhe-elämää.

 

Olin just valmistunut ja menin naimisiin, ostettiin asunto. Matkusteltiin, eka työpaikka. Mukavaa ja huoletonta aikaa...

 

Naimisissa 5v, oma, itse rakennettu koti, jossa asuttu reilut 2v, 3 lasta. Osa-aika työ etsinnässä ja olen yhden lapsen omaishoitaja. Mukavaa ja rauhallista elämää. Tällä hetkellä kaikki tuntuu helpolle kaiken eletyn elämän jälkeen.

 

villi ja vapaa opiskelijasinkku! Harrastin irtosuhteita, käytin liikaa alkoholia. Asuin yksin vuokralla, kävin opiskelujen ohessa töissä. Olin hoikka , kaunis ja suosittu
Oi niitä aikoja....!

 

Täytän 25 vuoden kuluttua.
Ennustajan kykyjä ei ole mutta veikkaan että elämäntilanne ei kovin radikaalisti ole muuttunut eli; olen valmistunut, työtön ja totaalisen persaukinen, asun pienessä vuokra-asunnossa, yksi lapsi löytyy.

 

Olin juuri saanut työpaikan, jossa olen edelleen. AMK opiskelut jäi samantien, koska muutin noin 150 km päähän ja se opiskelun ja työn yhdistäminen ei sitten ollutkaan niin helppoa. Työn perässä muutin vanhempieni nurkista omaan kotiin. Siinä ne tärkeimmät. Tästä on pian 15 vuotta.

 

25-vuotissynttäreillä olin ollut puolisen vuotta töissä koulutusta vastaavassa määräaikaisessa työsuhteessa ja odotin melko viimeisilläni esikoista. Naimisissa olin ollut kolme vuotta ja oma koti ja melkoinen asuntolaine oli saatu pari vuotta aiemmin.

 

avioliitossa, 3lasta, asuttiin vuokralla, ajoin ajokortin.

 

Olin saanut juuri vakituisen työn, ei tosin opiskelualalta. Aloin haaveilla yliopistoon hakemisesta. Tein kipeää eroa kaukosuhteesta alkoholistimieheen. Huolehdin vanhemmistani. Tein työtä ja joskus vähän matkustelin.

 

Asuin opiskelija-asunnossa kahden hengen huoneessa vaihtarin kanssa, olin juuri kiertänyt maapallon, ja harrastin innolla laitesukellusta. Olin kesätöissä. Tuon jälkeen se kesätyö muuttui vakituiseksi työksi, ja opiskelu jäi. Vuotta myöhemmin muutin takaisin lapsuudenkotiini, koska vanhempani tarvitsivat apua sairauden vuoksi. Tuossa vaiheessa en ollut edes seurustellut vielä kertaakaan, joten minkäänlaista parisuhdetta ei ollut.

 

Mulla oli 3 lasta ja mun vanhin oli varmaan aloittanut koulun. Mua suretti se hetki joka kerta kun ajattelin että siihen noitten lapsuus meni ja se tuntui hirveeltä niitten puolesta.

 

Siinäpä se tuli kysymys. Kohta 25 itsellä mittarissa nii ajoin miettiä ihan huviksensa.

Asuttiin miehen kanssa kuudetta vuotta yhdessä, työskentelin koulutusta vastaavassa työssä, odotin esikoistamme ja ostettiin oma talo.

 

4v naimissa ja 2v pojan äiti. Oma rivitalo 2kaksio.

 

Mä oon nyt 25v. Oon avoliitossa (8 vuotta oltu yhessä), meillä on kolme pientä lasta joita hoidan kotona, asutaan vuokralla, auto ja koira löytyy. Mies opiskelee, joten rahat on tiukilla, mutta vuoden päästä pitäis helpottaa..

 

Olin 1-vuotiaan lapsen äiti ja sairastin syöpää. Rankkaa aikaa.

 

Olin ollut pari vuotta naimisissa, lapsia ei ollut. Työskentelin vakipaikassa, ja aloitin toisen ammattini opiskelut yliopistossa.