Millä ihmeellä saa lapsen pysymään koko yön omassa sängyssä?

Meidän tasan 2v poika on nukkunut lähes koko elämänsä omassa huoneessa omassa sängyssä. Joskus 1.5-vuotiaana alkoi sitten juoksennella meidän vanhempien huoneeseen, vaikka oli nukkunut jatkettavassa sängyssä ihan nätisti jo jonkin aikaa. Nyt meillä on vauva, joka nukkuu vanhempien huoneessa, joten sinne ei mahdu toista lastensänkyä. Poika sitten tulee meidän väliin keskellä yötä ja koko porukka nukkuu huonosti! Alkuun palautettiin poikaa takaisin omaan sänkyyn, mutta kuukausien jälkeen alkoi olla omat voimat niin loppu että ei jaksettu enää sitä jokaöistä juoksua ja annettiin lopulta tulla viereen. Nyt poika vaan alkaa olla jo niin iso ja pyörii ja hyörii kauheasti yöllä ja kun pitää vauvaakin syöttää, niin niskat on niin jumissa että taju kohta lähtee. Itse nukun koiran unta, vaikka vauva nukkuu hyvin. En pysty nukkumaan kun ei ole tilaa!

Haluttais miehen kanssa, että poika nukkuisi omassa huoneessaan aamuun asti, tai edes aamyöhön, mutta nyt poika tulee viereen jo klo 00 eli käytännössä on koko yön meidän välissä. Onko mitään vinkkiä millä lapsen saisi pysymään omassa huoneessa? Miksi uni on niin levotonta, että lapsi herää montakin kertaa yöllä vaikka aina vietäis takaisin omaan sänkyyn? Osaa nukahtaa itsekseen, joten siitä ei ole kyse. En jaksa tehdä lasten kanssa päivisin mitään kun olen niin väsynyt ja ottaa päähän se, että poika on koko elämänsä nukkunut hyvin omassa huoneessaan ja nyt pitää sata kertaa yöllä tulla meidän huoneeseen.

 

Meillä kans samoja ongelmia pojan 1v8kk kanssa, vinkkejä kaipaisin minäkin... Onko teillä tutti käytössä? Meillä on ja nyt kohtapuoliin olisi tarkotus alkaa vierottamaan, sillä ilmeisesti heräilee yöllä siihen tutin katoamiseen. Meille on vauva tulossa, joten kiirettä tässä pitää saada yöt rauhallisiksi, kun laskettuun aikaan on 2 kuukautta.
Joku antoi myös semmosta vinkkiä, että mitäpä jos sinä tai miehesi nukkuisi pari yötä lapsen huoneessa? Tai osan yöstä?

 

Meillä sama juttu. Tyttö 1.8kk ja nukkunut kaks kuisesta asti koko yön 12-13h ja omassa huoneessa. Viikko sitten siirrettiin tav.sänkyyn kun tuli pois pinnasängystä. Nyt ei suostu menee päikkäreille eikä iltaisin nukkumaan yksin. Ennen vietiin sänkyyn illalla n.18.30 ja nukahti saman tien. Nyt saattaa mennä ysin jälkeen ja siellä sitten istutaan ties kuinka kauan, kun havahtuu heti jos yrittää häippästä. Yöllä herää kesken unien ja tulee itkien meidän makkariin, eikä meinaa enään rueta uudestaan nukkumaan. Onkohan tää joku ohimenevä juttu... Meille tulossa kans vauva ens kuussa.

 

Ehkä siirretty liian aikaisin isojen sänkyyn,kaikki ei vaan ole valmiita niin aikasessa vaiheessa siirtymään ja siksi nukkuvat levottomasti,meillä vielä 2.5v nukkuu pinniksessä kuin myös siskonsa 6kk,eli molemmilla omat pinnikset.

 

Kyllä meillä on tutti käytössä edelleen, mutta ajattelin vielä lykätä siitä vierottamista koska tuntuu että se on pojalle niin tärkeä varsinkin nyt kun on muutenkin niin mustasukkainen vauvasta. Ei syö sitä kuin unilla. Pelottaa lähinnä se mitenkä unet muuttuu kun tuttia ei ole, kun nyt sen avulla pojan saa helposti nukahtamaan ja jatkamaan unia jos herää kesken kaiken...

On tämä kyllä voimia vievää, ei varmaan auta kuin varata hieroja. Hyvä idea tuo että toinen vanhemmista menee pojan huoneeseen, taidetaan viikonloppuna kokeilla josko saisi edes yhden yön nukuttua vähän paremmin.

 

\

Ehkä siirretty liian aikaisin isojen sänkyyn,kaikki ei vaan ole valmiita niin aikasessa vaiheessa siirtymään ja siksi nukkuvat levottomasti,meillä vielä 2.5v nukkuu pinniksessä kuin myös siskonsa 6kk,eli molemmilla omat pinnikset.

Meillä siirto lastensänkyyn kävi helposti ja poika halusi sitä itse. Ei ollut ollenkaan ongelmaa alkuun, monta kuukautta meni hienosti vaikka osasikin tulla sieltä pois. Uskon, että heräilisi yhtä usein jos olisi pinniksessä, ei vaan pääsisi sieltä pois joten huoneessa pitäs sit ravata se 25 kertaa/yö.

 

Meillä on ollut jatkettavaan siirron jälkeen sellai systeemi, että laitetaan aikuisten patja siihen pojan sängyn viereen (jo senkin takia, että kun pari kertaa on pudonnut sieltä jatkettavasta pois yön aikana). Sitten jos poika rupee yöllä itkemään, minä (siis äiti) kannan tyynyni ja peittoni pojan huoneeseen ja sanon että "nyt on yö, nukutaan vielä, katso äitikin nukkuu tässä". Yleensä rauhoittuu siihen ja nukahtaa uudelleen. Joskus nukahdan itsekin siihen patjalle, joskus taas jos en nuku heti, livahdan sitten takaisin omaan sänkyyn nukkumaan kun poika on nukahtanut. Tällain meillä on toiminut hyvin tämä homma. Ei olla haluttu just mennä tuohon että otettais poika meidän väliin, kun sen tietää, että sitten itse ei saa kunnolla nukuttua kun kaikilla on ahdasta.

 

Sama on ongelma. Ei se pinniskään mitään auta. Laita piti laskea alas ettei tuu pää edeltä sieltä kolisemalla alas eli nyt pääsee sieltä sujuvasti luikahtamaan isin ja äitin väliin. Aika aikansa kutakin. Eiköhän tuo joskus 'aikuistu'.

 

Tämä ongelma on aika yleinen. Itse siirsin poikamme häkkisängystä (joka oli 140cm pitkä muuten) isojen poikien sänkyyn vasta nyt 2,5v:aana. No problem, nukkuu 19.30-7.30, ilman hiippailuja.

Olen kuullut/myös lukenut seuraavan auttavan. Tässä kysytään sitten niitä voimia mitä teillä ei varmastikkaan kamalasti ole mutta jos viikon kärsitte (ei ehkä tarvii kärsiä niinkään kauan, riippuu lapsesta) tulos on kuulemma hyvä.

Eli ennen nukkumaanmenoa selvität lapselle että tämä on hänen sänky ja sielä nukutaan aamuun asti ja voit vielä selventää missä on äitin ja isän sänky ja sielä nukkuvat VAIN äiti ja isä. Sitten selität että joka kerta jos hän tulee isän ja äidin viereen, palautat hänet omaan petiin, sanomatta sanaakaan, koska yöllä nukutaan omassa sängyssä. Painota tärkeitä pointteja ja katso silmiin että lapsi ymmärtää.

Sitten kun ne yörumbat alkaa, jompi kumpi vie pojan/tytön huoneeseensa ja sanoo ensimmäisellä kerralla, ei ole aamu ja "pekka" nukkuu omassa sängyssä.
Sitten jos tulee uudelleen, sama homma, mutta ei sanaakaan. jne....tätä voi jatkua vaik kuin monta kertaa ekana yönä, mutta pääasia on että ETTE LUOVUTA. Koska jos niin teette ette koskaan saa omaa rauhaa ja iän myötä tilanne vaikeutuu.

Ystävättäreni kokeil tätä ja tulos oli tämänlainen: eka yö n.60krt vietiin sänkyyn, toka n.40krt, kolmas vähän yli 20 ja neljäs 000000!!!!! Ja siitä eteenpäin on nukkunut omassa sängyssä.

Nukkumaanmenoaikakin pitää olla aika tarkoin ajotettu just silloin kun poika on väsynyt, ei yliväsy jolloin vaellukset herkemmin alkaa ja kaikki pissa, jano, vielä yksi tarina ymymym. pyynnöt.

Tsemppiä matkaan jos tämän variantin valitsette. Kertokaa ihmeessä miten meni!

 

Kiitos Agapi, tuota ollaankin yritetty koska olen myös kuullut pelkkää hyvää kyseisestä menetelmästä. Meillä se ei vaan ole tepsinyt, sillä ollaan palauteltu sänkyyn jo useamman kuukauden ajan ilman tulosta. En ymmärrä miksi ei ole meillä tehonnut, ei minkään sortin edistystä ole tapahtunut. Siksi päätettiin että tulkoot sitten väliin, ei kai sitä ikuisuuksia kestä. Mutta nyt alkaa olla omat voimat loppu, koska ei saada kukaan nukutuksi tällä systeemillä...jatkaisin tätä sänkyynpalautus-metodia jos se toimisi, mutta olen menettänyt uskoni kun ei ole monien monien viikkojen jälkeen auttanut vaan poika sitkeästi vaan tulee joka ikinen yö sängystä pois...

 

Mietin vielä, että mitä mieltä olette, voiko lasta ylipäänsä vaatia pysymään omassa sängyssä kun toinen lapsi (vauva) nukkuu meidän huoneessa? Vai aiheuttaako se lapselle jotain traumoja tai tunteeko olevansa entistäkin enemmän hylätty jos hänet pakotetaan pysymään omassa huoneessa?

 

Hei!

Meillä vähän samanlainen ongelma. Neiti (1v) alkanut heräilemään ja on nukkunut aika paljon meidän keskessä. Minä en oikein jaksa juoksemista hänen huoneessaan, joten päätettiin yhdessä miehen kanssa, että jos tämä ei ala rauhoittumaan, niin siirretään neiti takaisin meidän huoneeseen, mutta tavalliseen, jatkettavaan sänkyyn...Jos joskus tulee toinen vauva, niin pitää vaan toivoa että esikoinen ei heräile yöhuutoihin/syöttöihin. Onhan sen varmaan lapsestakin kiva nukkua vanhempien lähellä....kunhan vaan vanhemmat saa nukuttua!

 

Meillä alkoi 1v 8kk iässä taistelu sängyssä pysymisestä kun toinen lapsi syntyi. Kun vaan sitkeästi vietiin ilman suuria puheita ja huomiota takaisin sänkyyn, parin viikon päästä nukuttiin taas hyvin! Siis vaikka lapsi huutaisi ja itkisi, aina vaan takaisin omaan sänkyyn. Jos itku meni hysteeriseksi, rauhoitimme tilanteen sylitellen. Ennen vauvan syntymää tyttö on nukkunut heräämättä yöt omassa sängyssä ja omassa huoneessakin aivan rauhassa, muutos perheessä vaikutti meillä uniin. Samalla jäi vielä tuttikin pois ja se oli vissiin liikaa. Mutta ohi menee!

 

Meillä poika joka nyt on 2v niin siirryttiin isojen poikien sänkyyn noin kuukausi takaperin, oli niin levoton yönukkuja ja juuri kun oli tuttikin ja aina heräs kun ei löytäny tuttiaan.
Nukkunut miltei aina yksin omassa huoneessa pinniksessä.
Päätettiin että ennen 2v synttäreitä pojalla ei oo enää tuttia ja samaan aikaan ajateltiin tuota jatkettavaa sänkyäkin.
Alkuun olin aivan kauhuissani koska meillä pojalle tutti oli niin tärkeä.Ei muulloin kuin vaan unilla mutta tutti oli siis EHDOTON

No 2 ekaa yötä nukuin pojan huoneessa koska ajattelin että se öinen vaeltelu on just pahinta. Poika kammoksui uutta sänkyään eikä meinannu millään mennä nukkumaan.Aina vaan sitkeesti sen sinne laitoin ja selitin että isot pojat nukkuu isommissa sängyissä että vauvat vaan pinniksessä.
No nukahti se sinne lopulta ja seuraavana päivänä ajattelin että kokeillaan se tuttiki pois jättää ja uskokaa tai älkää niin en voinut kuvitellakkaan miten ihmeen helposti se meillä kävi ja se oli vielä niin että kun toisena päivänä mentiin päikkäreille taas uuteen sänkyyn poika vaan villitsi ja pomppi sängyssä ja sanoin että kuuleppas kaveri, mitäs jos me kerätään kaikki tutit pussiin ja viedään puun oksalle lintuvauvoille,
Poika innostui heti ja alkoi etsimään tuttejaan ja kaikki tutit vietiin yhdessä puun oksalle ja kas kummaa pian olikin jo pussi kadonnut oksalta ja poika katseli ja sanoi että innut on vieny pois =o)
Sitten kun tuli se ilta olin jo kauhusta kankea, mutta kuinkas olikaan.....
Poika sanoi iltavaippaa laitettaessa että ei oo tuttii, innut vieny.
Tuumasin että niin kun olet jo iso poika ja ei kertaakaan ole sen jälkeen tuttia kysellyt.
Se eka yö meni niin että pari kertaa itkuun havahduin mutta se itku loppui samantien.
Sen jälkeen on meillä mennyt niin ihanasti yöt että olen todella tyytyväinen että tutti jäi samoihin aikoihin kuin jatkettavaan sänkyyn siirtyminenkin. Kaikki nukkuu hyvin ja poika menee illalla ysin aikaan nukkumaan ja heräilee 8-9 aikaan aamulla.
Joten mites jos jompikumpi vanhemmista olisi siis parina ekana yönä mukana lapsen huoneessa jossa olisi heti valmis laittamaan takaisin sänkyyn jos meinaapi alkaa lähteä sieltä yöllä käveleskelemään.
Niin ja tutin vieroitus olis varmaan aika hyvä kans.
Mutta huom nää on meillä toimineita joten ei varmaan ole kaikilla ihan samoiten, kun meillä kaikilla on niin erilaisia pienokaisía.
Mutta sydämestäni toivon kaikille voimia ja sinnikkyyttä lasten kanssa.Kyllä mä uskon että se päivä koittaa kun ne tuhiisee tyytyväisenä läpi yön omassa isommassa sängyssään =o)

 

Meillä esikko meni isoon sänkyyn 1v7kk iässä, nyt 2v8kk ja kiltisti on aina pysynyt sängyssään, ei ole juoksennellut, kuin korkeintaan pissille potalle.
Kuopus nyt 1v5kk ja ensimmäinen yö takana isossa sängyssä ja hyvin meni ja äsken päikkäreiltä heräsi, nukkui yli 2h, mitä ei yleensä tee
Eli mä näyttäisin pääsevän helpoila tuon asian suhteen, että pojat pysyy sängyissään