Toggle sidebar

Millä saatte muksuistanne punkeroita?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei pysty käsittää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

ei pysty käsittää

Vieras
Olen tämän huomannut jo vuosien varrella, varsinkin kesäaikaan. Todella hälyttävän monen lapset ovat ylipyöreässä kunnossa eikä siinä ole mitään suloista, päinvastoin, säälin lapsia. Nyt sama ilmiö korostuu myös facebookissa, jossa hyvin monen lastensa kuvia jakaneen muksut ovat kyllä todella punkerossa kunnossa, huolimatta siitä, oliko vanhempi itse normaali- vai ylipainoinen. Tosin ylipainoisilla tuo punkerous on selkeästi yleisempää, joka on taas perin ymmärrettävää. Mitäs lapsen ruokavaliosta kun omakin on päin peetä.

Mutta silti, en voi olla ihmettelemättä, millä te saatte syötettyä lapsenne syöttöporsaiksi?! Hoikkana ja varsin normaalina on helppo pysyä vaikkei edes söisi niin terveellisesti kuin terveysgurut suosittelee.
Ei meilläkään mitenkään erityisiä kaavoja tai terveysoppeja noudateta, välillä mätetään mitä sattuu. Joka tapauksessa, karkkien ja limujen määrä on minimaalinen, meillä ei karkkipäiviä vietetä. Herkutellaan silloin kun siltä tuntuu ja hyvällä omalla tunnolla.

Lapset on silti olleet aina sutjakkaassa kunnossa, eivät mitään silmiinpistävän laiheliineja mutta eivät häiritsevän punkeroitakaan. Eivät edes liiku mitenkään erityisesti tai harrasta liikuntaa. Harmittavan vähän jos minulta kysytään.

Ajattelisitte edes lastenne tulevaisuutta koska ne rasvakilot on ikuinen riesa kun ne rasvasolut on pilattu jo lapsena! Onpa kiva kun teinillä roikkuu maha paidan alta ja se on täynnä raskausarpia. Sellaisetko eväät lapsillenne haluatte antaa elämään??? Jos oma kroppa on pilattu, onko pakko pilata viattomien lasten, jotka on teidän vanhempien armoilla!
 
ajattelitko tuolla syyllistävällä sävyllä saada jotain hyvää aikaiseksi? Inhottavaa kun ihmiset ei enää muuta osaa edes yrittää. Meillä on normaalipainoisia lapsia, turha siis hyökätä...
 
Ihmisillä on erilaiset aineenvaihdunnat? Toisilla isompi ruokahalu kuin toisilla?
Meillä lapset ovat normaalipainoisia ja toivon heidän pysyvän sellaisina. Meillä vanhemmilla on taipumusta pitää joka ikisestä grammasta tiukasti kii. No okei, itse ainakin rakastan ruokaa ja syömistä.
 
Sulla on virheellinen käsitys että kaikkien olisi helppo pysyä hoikkana jos syö edes suurinpiirtein terveellisesti ja että kaikkien ylipainoisten ruokavalio olisi päin peetä.
Minä, ylipainoinen syön roskaruokaa korkeintaan kerran 1-4 kuukaudessa. Päivittäinen ruokavalio koostuu täysjyväleivästä, vihanneksista joita syön aina päivittäin 500-1000g, maustamattomasta jogurtista/rahkasta ja marjoista, 1-2 hedelmästä/pvä, pastaa ja riisiä pyrin syömään korkeintaan desin korkeintaan parin päivän välein. Ei siis jokapäivä.
Valmisruokia en syö, paitsi joskus keittoja kun ovat nopeita ja vähäkalorisia.
Limuja, energiajuomia tms.en juo, paitsi kerran,pari kuussa kalorittomia.
Joka päivä liikun edes jonkin verran.
Ne ylimääräiset kalorit tulee silti helposti koska pidän ruuasta(siitä terveellisestä ja kasvispainoitteisestakin) ja lähes päivittäin tulee syötyä joku pieni herkku.
Herkku käsittää siis esim. vähäkalorisen jäätelön, yhden pullan tms. ei mitään kokonaista keksipakettia.
 
Minä en kyllä ymmärrä, miten lasten annetaan olla harrastamatta liikuntaa. Vanhemmat valittaa, kun ei se kymmenkesäinen nyt sitten halua mennä mihinkään treeneihin, joissa ikätoverit onkin harrastaneet jo vuosikausia. Kun liikuntatottumuksiin ja harrastuksiin pitäisi panostaa jo paljon aiemmin, jo reilusti ennen kouluikää. Vanhemman pitää jaksaa raahata oma perseensäkin sinne liikuntapaikalle eikä vaan odottaa, että lapsi joskus murrosiän kynnyksellä muka itse keksiä liikuntaharrastuksen perään kyselemään. Silloinhan liikuntaan tottumattomalle on valtava kynnys aloittaa enää mitään harrastusta, kun ne kaverit on valovuosien päässä osallistuttuaan harrastukseen viimeistään eskari-iästä alkaen.

Lapsena luodaan aikuisuuden tottumukset ja liikkumattomasta lapsesta kasvaa liikkumaton aikuinen. Tämä on terveydelle jopa haitallisempaa, kuin joku lievä ylipaino (jota ei kyllä liikkuvalle niin herkästi kerrykään).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Minä en kyllä ymmärrä, miten lasten annetaan olla harrastamatta liikuntaa. Vanhemmat valittaa, kun ei se kymmenkesäinen nyt sitten halua mennä mihinkään treeneihin, joissa ikätoverit onkin harrastaneet jo vuosikausia. Kun liikuntatottumuksiin ja harrastuksiin pitäisi panostaa jo paljon aiemmin, jo reilusti ennen kouluikää. Vanhemman pitää jaksaa raahata oma perseensäkin sinne liikuntapaikalle eikä vaan odottaa, että lapsi joskus murrosiän kynnyksellä muka itse keksiä liikuntaharrastuksen perään kyselemään. Silloinhan liikuntaan tottumattomalle on valtava kynnys aloittaa enää mitään harrastusta, kun ne kaverit on valovuosien päässä osallistuttuaan harrastukseen viimeistään eskari-iästä alkaen.

Lapsena luodaan aikuisuuden tottumukset ja liikkumattomasta lapsesta kasvaa liikkumaton aikuinen. Tämä on terveydelle jopa haitallisempaa, kuin joku lievä ylipaino (jota ei kyllä liikkuvalle niin herkästi kerrykään).
Click to expand...

Aika monet alle 10-vuotiaat kokeilevat eri harrastuksia eikä ensimmäinen harrastus minkä 3-5-vuotiaana aloittaa ole välttämättä se loppuelämän juttu.
Meillä ei pakoteta harrastamaan kuin kausi loppuun jos se on pakkopullaa, minkä seurauksena lapsi on kokeillut jo neljää eri liikuntaharrastusta.
Taas ensi vuodelle pitäisi valita uusi..
Enkä koe kyllä huonoa omaatuntoa siitä että jotkut lapset olisivat valovuosia edellä kun ovat harrastaneet jotain siitä asti kun syntyivät, siinäpähän ovat.
Harrastuksen ei tarvi olla veren maku suussa kilpailua ja aikuisillekin on valtavasti ryhmiä, joissa voi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.
Erikseen ovat kilpaurheilijat mutta sellainen meidän lapsi ei ole ja tuskin tuleekaan olemaan.
 
Harvinaisen typerä aloitus. Ap kehuskelee miten omat lapset syö miten sattuu eivätkä harrasta liikuntaa ja ovat silti normaalipainoisia. Jeesustelee sitten muiden ylipainoa samoilla elämäntavoilla. Pitäiskö tässä nyt tulla siihen tulokseen että Ap on jotenkin ylivertainen?

Joo ja en ole kateellinen. Meillä syödään terveellisesti, harrastetaan liikuntaa ja ollaan normaalipainoisia. Herkutellaan joskus. Ihan ollaan tavallisia ihmisiä.
 
  • Tykkää
Reactions: Vasemman käen rukkanen
Toiset lihoo helpommin kuin toiset - kyllähän sen huomaa miten monessa perheessä joku lapsista on pulska ja sisarus hyvin hoikka. Ja toiset on jo lapsena innokkaampia syömään, enemmän persoja herkuille. Toisille taas ruoka on välttämätön paha ja syövät just sen verran kuin on "pakko". Osa lapsista syö ihan tavallista kotiruokaakin liikaa kulutukseen nähden, jos annetaan.

Omat lapset on normaalipainoisia ( ja ikääkin vasta 2 ja 4), mutta ainakin esikoisesta jo huomaa että on todella perso makealle ja muillekin herkuille. Eli opetetaan sitä kohtuutta, ettei voi mättää herkkuja joka päivä eikä hillittömiä määriä. Tykkään itsekin herkuista, mutta yritän kuitenkin pysytellä kohtuudessa ja olen ainakin toistaiseksi normaalipainoinen :D

Liikkuminen on tietty tärkeää. Itsellä ei koskaan ole ollut varsinaista urheiluharrastusta, joten omia lapsia koitan kannustaa sellaisiin ja tietty muut ulkoilut ja lenkkeilyt lisäksi.
 
Meistä sisaruksista minä olin se pyöreä, muut normaaleja tai jopa laihoja. Vanhemmat normaaleja eikä sillon saatu herkkujakaan kun tosi rajatusti. Liikuttiin eikä pelattu sisällä. Ei se pelkkä ruokavalio ja liikkuminen kaikkea sanele. Oma sälli on hoikka ja menevä, ei sillä nyt 8v ole mitään säännöllistä liikuntaharrastusta seurassa tms, ei olla pakotettu kun se liikkuu muutenkin kavereiden kanssa. Pääasia että liikkuu, ei se että alle kouluiässä tuupataan johonkin seuraan treenaamaan. Herkkujakin se saa normiruoan ohella, tuntuu olevan aika terve suhde ruokaan tuolla. Se syö elääkseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Minä en kyllä ymmärrä, miten lasten annetaan olla harrastamatta liikuntaa. Vanhemmat valittaa, kun ei se kymmenkesäinen nyt sitten halua mennä mihinkään treeneihin, joissa ikätoverit onkin harrastaneet jo vuosikausia. Kun liikuntatottumuksiin ja harrastuksiin pitäisi panostaa jo paljon aiemmin, jo reilusti ennen kouluikää. Vanhemman pitää jaksaa raahata oma perseensäkin sinne liikuntapaikalle eikä vaan odottaa, että lapsi joskus murrosiän kynnyksellä muka itse keksiä liikuntaharrastuksen perään kyselemään. Silloinhan liikuntaan tottumattomalle on valtava kynnys aloittaa enää mitään harrastusta, kun ne kaverit on valovuosien päässä osallistuttuaan harrastukseen viimeistään eskari-iästä alkaen.

Lapsena luodaan aikuisuuden tottumukset ja liikkumattomasta lapsesta kasvaa liikkumaton aikuinen. Tämä on terveydelle jopa haitallisempaa, kuin joku lievä ylipaino (jota ei kyllä liikkuvalle niin herkästi kerrykään).
Click to expand...
Miksi sen pitäisi olla nimenomaan maksullinen harrastus? Meillä liikutaan paljon mutta ei varsinaisesti harrasteta mitään. Lapset on myös keskenään ulkona useita tunteja päivässä toisin kuin naapurin älypuhelinlapset jotka harrastavat liikuntaa, mutta siihen se liikkuminen jääkin. Voisin lyödä vaikka vetoa, että meidän harrastamattoman perheen lapset liikkuu vähintään kolminkertaisesti noihin ja enemmän kuin lapset keskimäärin joilla suurimmalla osalla on joku säännöllinen harrastus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Aika monet alle 10-vuotiaat kokeilevat eri harrastuksia eikä ensimmäinen harrastus minkä 3-5-vuotiaana aloittaa ole välttämättä se loppuelämän juttu.
Meillä ei pakoteta harrastamaan kuin kausi loppuun jos se on pakkopullaa, minkä seurauksena lapsi on kokeillut jo neljää eri liikuntaharrastusta.
Taas ensi vuodelle pitäisi valita uusi..
Enkä koe kyllä huonoa omaatuntoa siitä että jotkut lapset olisivat valovuosia edellä kun ovat harrastaneet jotain siitä asti kun syntyivät, siinäpähän ovat.
Harrastuksen ei tarvi olla veren maku suussa kilpailua ja aikuisillekin on valtavasti ryhmiä, joissa voi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.
Erikseen ovat kilpaurheilijat mutta sellainen meidän lapsi ei ole ja tuskin tuleekaan olemaan.
Click to expand...

Joo, ja sitten on niitä jotka ei harrasta mitään, kun vanhemmat ei viitsi lasta harrastamaan viedä. Kyllähän harrastuksia vaihdella voi ja liikuntaharrastukset antaa toisilleen pohjaa, samalla kun oppii tietysti ryhmässä harrastamisen pelisäännöt minkä tahansa harrastuksen parissa. Mutta jos ei harrasta yhtään mitään, niin vaikea se on enää yläasteella aloittaa.

Pienet lapset nyt usein saa leikin kautta liikuntaa ja se on ihan yhtä tärkeää, mutta ei ne lapset ikuisesti samalla tavoin leiki, joten murrosiässä on sitten tosi hyvä olla jokin ohjattukin harrastus, ettei liikunta lopu leikkien loppuessa. Eikä sitä ohjattua harrastusta tosiaan niin helposti enää päälle kymmenkesäisenä aloiteta, jos ei ole mitään aiempaa pohjaa ei ole mistään ohjatusta harrastuksesta.
 
  1. Sanonta se. Meillä 5 henkeä perheessä. Yksi lapsista lihava. Hän on ainut joka on joutunut vauvana sädesienelle altistuminen, syömään n. 9 antibioottia ennen 1,5 ikää korviinsa.
Onko niillä merkitystä? Kipuun imi rintaa ja varmaan se venytti mmahalaukunkin.
Hän on tosin meistä liikkuvin.
Ja syö samaa kuin me muut hoikat.

Uskomatonta mutta totta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Joo, ja sitten on niitä jotka ei harrasta mitään, kun vanhemmat ei viitsi lasta harrastamaan viedä. Kyllähän harrastuksia vaihdella voi ja liikuntaharrastukset antaa toisilleen pohjaa, samalla kun oppii tietysti ryhmässä harrastamisen pelisäännöt minkä tahansa harrastuksen parissa. Mutta jos ei harrasta yhtään mitään, niin vaikea se on enää yläasteella aloittaa.

Pienet lapset nyt usein saa leikin kautta liikuntaa ja se on ihan yhtä tärkeää, mutta ei ne lapset ikuisesti samalla tavoin leiki, joten murrosiässä on sitten tosi hyvä olla jokin ohjattukin harrastus, ettei liikunta lopu leikkien loppuessa. Eikä sitä ohjattua harrastusta tosiaan niin helposti enää päälle kymmenkesäisenä aloiteta, jos ei ole mitään aiempaa pohjaa ei ole mistään ohjatusta harrastuksesta.
Click to expand...

Monien opiskelijoiden ja työttömien lapset ei harrasta mitään seurakunnan tms.ilmaiskerhoja lukuunottamatta(eikä välttämättä niitäkään) koska ei ole varaa.
Minä en ole pakottamisen kannalla, eikä mielestäni edes aikuisella ole pakko olla mitään ohjattua liikuntaharrastusta.
Kannustan aktiivisuuteen elämässä noin yleensä ihan arkielämässä, kaikki ei tykkää liikkua vain suorittamisen ilosta.
Voi lenkkeillä luonnossa, pyöräillä kaikkialle, käydä uimassa, hyppiä trampoliinilla jne.
Lasta kannattaa toki viedä liikkumaan, kannustaa ja antaa mahdollisuuksia kokeilla eri liikuntalajeja koska se on hauskaa(ja terveellistä siinä sivussa).
Ei siksi että niin kuuluu, on pakko ja pitää tehdä ja jos ei ole harrastusta niin lihoo ja kuolee.
Voi olla terve ja hyvässä kunnossa vaikkei harrastaisi ohjattua liikuntaa, pääasia että löytää liikunnan riemun ja sen tuoman hyvän olon jostakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Boobabe:
En sitten millään saa vaikka kuinka annan epäterveellistä ruokaa ja karkkia. Poika 15v. 173/55. Minä olen punkero.
Click to expand...

Toi iskee kyllä helposti takaisin kun kasvuvuodet on kunnolla ohi. Mun poika oli aina superhoikka, vielä 25-vuotiaanakin. Söi aina todella paljon. Oikeeta ruokaa ja namiakin. Mutta sitten 30v alkoi lihoamaan nopeesti ja "parhaimmillaan" painoi 124 kg (Pituus 190cm). Muutti elämäntapojaan 2 vuotta sitten ja nyt on jo alta sadassa.

Kyllä se lapsien lihavuus perustuu seuraaviin asioihin:

1) Liikumattomuus. ELi paljon telkkua ja konsoli/kännykkäpelejä

2) Namit ja epäterveellinen ruoka useasti. Pizza viikossa ei riitä vaan melkein joka päivä jotain pizzaa, ranskalaisia tms.

3) "Hyvät" geenit.

Noilla keinoilla ainakin naapurimme on päässyt "hyviin" tuloksiin. Täytyy silti sanoa, että ainakin mun lasten ikäluokassa punkeroita on todella vähän. Tyttö on tokalla ja luokkakuvan perusteella siellä ei ole yhtään kunnon punkeroa, pari vähän pyöreää. Sama pojan eskariluokalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Boobabe:
En sitten millään saa vaikka kuinka annan epäterveellistä ruokaa ja karkkia. Poika 15v. 173/55. Minä olen punkero.
Click to expand...

Meillä 175/58 :) urheilullinen, täyttä lihasta, vyötärö kapea kuin lauta mutta täyttä lihasta (8-ruutuinen näkyy) ja syö mitä sattuu! Kerran vkssa hesessä (tosin syö vain juustohampurilaisen ja limun), koulumatkoilla karkkia, kotona kunnon ateriat, muroja, leipää...

Kyllähän se on perimästä kiinni: rasvasolujen määrä, aineenvaihdunnan nopeus, suoliston pituus, yms periytyy. Liikunta- ja ruokailutottumukset on opittua. Mutta pääsääntöisestihän ihmiset nykyään syö enemmän kuin kuluttaa, siinähän se ihan yksinkertainen syy lihomiseen löytyy!
 
  • Tykkää
Reactions: Boobabe
Meidän tytöt on molemmat olleet ikänsä hoikkia, vaikka minä ja mies ollaan molemmat lievästi ylipainoisia. Koulumatkaa on kolme kilometriä suuntaansa, joten päivittäistä liikuntaa tulee siitäkin. Lisäksi juoksevat metsissä ja hyppivät trampalla. Harrastukset painottuu kulttuuriin; itse en ihan ymmärrä, miten liikunnasta on tullut se ainoa oikea harrastusala: meillä halutaan soittaa ja näytellä ja viettää laatuaikaa kotona, eikä hypätä joka ilta jossain (ja tämä on lasten oma valinta).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meillä 175/58 :) urheilullinen, täyttä lihasta, vyötärö kapea kuin lauta mutta täyttä lihasta (8-ruutuinen näkyy) ja syö mitä sattuu! Kerran vkssa hesessä (tosin syö vain juustohampurilaisen ja limun), koulumatkoilla karkkia, kotona kunnon ateriat, muroja, leipää...

Kyllähän se on perimästä kiinni: rasvasolujen määrä, aineenvaihdunnan nopeus, suoliston pituus, yms periytyy. Liikunta- ja ruokailutottumukset on opittua. Mutta pääsääntöisestihän ihmiset nykyään syö enemmän kuin kuluttaa, siinähän se ihan yksinkertainen syy lihomiseen löytyy!
Click to expand...
Ja veren kolesteroli on mikä? Ja muutkin arvot?
 
Helposti sitä lapsi lihoo normaali kotiruoallakin. Vauvalle tuputetaan sosetta suuhun vaikka kääntäisi jo päätä pois. Ei ihme, että lapset lihovat kun vauvasta asti syötetään ruokaa vaikka vatsa olisi jo täysi. Niin monesti kuulee banhempien sanovat "syö lautanen tyhjäksi". Ei lapsi opi itse säätelemään ruoantarvetta.
 
Tää ei varmasti ole mikään yksiselitteinen asia. Minä olen lapsuudenperheeni ainoa lihava, aloin lihoa 5-vuotiaana. Teininä ja aikuisena on ollut helppo nähdä vika syömiskäyttäytyisessa, ahmin, mutta mistä se lähti silloin leikki-ikäisenä? Paras arvaus tähän mennessä on jatkuvat antibioottikuurit lapsena, mutta mistä sen tietää.

Omat lapset on toistaiseksi hoikkia, toivon etteivät ikinä joutuisi minun kokemaani ylipaino-laihdutus-helvettiin. Mutta en kuvittele että se olisi yksin mun käsissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meillä 175/58 :) urheilullinen, täyttä lihasta, vyötärö kapea kuin lauta mutta täyttä lihasta (8-ruutuinen näkyy) ja syö mitä sattuu! Kerran vkssa hesessä (tosin syö vain juustohampurilaisen ja limun), koulumatkoilla karkkia, kotona kunnon ateriat, muroja, leipää...

Kyllähän se on perimästä kiinni: rasvasolujen määrä, aineenvaihdunnan nopeus, suoliston pituus, yms periytyy. Liikunta- ja ruokailutottumukset on opittua. Mutta pääsääntöisestihän ihmiset nykyään syö enemmän kuin kuluttaa, siinähän se ihan yksinkertainen syy lihomiseen löytyy!
Click to expand...

b020.gif
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa