Miksköhän Suomessa on ulkona oleminen niin pakkomielteistä?

[Mietin vain]

Tuntuu, että Suomessa on ulkoilemisesta tullut suoranainen pakkomielle. Sen huomasi vallankin silloin helteiden aikaan: osa ihmisistä kieltäytyi jääräpäisesti menemästä sisälle edes 10 minuutiksi "kun kerrankin on niin hieno keli". Suomessa ulkoillaan kelillä kuin kelillä ja mitä kamalammalla säällä ulkoilee, niin sen parempi ihminen on: "Kyllä meillä ulkoillaan rankkasateillakin, ei me sokerista olla". Saati sitten talvella: "Ihan hyvin voi ulkoilla 25 asteen pakkasessakin lasten kanssa, se on vain pukeutumiskysymys". Ja lastenhan pitää aina ulkoilla se 2 kertaa päivässä ja jollei muuta, niin ainakin vauvana nukuttaa raittiissa ulkoilmassa. Mistä ihmeestä tämä juontaa juurensa? Mikä vika on sisällä olemisessa tai siinä, ettei halua uhmata säitä, vaan nauttii sadepäivinä vaikka elokuvista tai askartelusta? Mistä tämä pakkomielle oikein tulee?

 

[v]

Samaa mieltä kanssasi.

 

[ek]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

 

[happihyppy]

Peesaan!

 

[ja joo me ollaan suosiolla sisällä]

Lasten aivot ei mukamas kehity jos ei saa tarpeeksi (eli juuri sen 2 kertaa päivässä ) sitä ihanaa raitista ilmaa. Lapsista on tekemällä tehty niin hyperaktiivisia et ne hyppii seinille jos ne ei pääse ulos juoksemaan ja purkamaan energiaa. Lapset nukkuu väitteiden mukaan paremmin ulkona tai yönsä kun on ulkoillut päivällä. Lisätään vielä se ihana ja pirteä mieli mikä siitä tulee kun sillä suomalaisella sisulla on karaistanut itseään ja uhmannut luonnonvoimia.

 

[ihmettelen kysymystäsi]

Itse en tykkää olla ulkona talvella vaikka olisi hyvät vaatteetkin. Mitä pahaa siinä on jos nauttii auringosta kun se niin harvoin täällä näyttäytyy ja vieläpä lämmittää.

 

[jep]

Voit kääntää katseesi Arvo Ylppöön. Tosin siihen aikaan sisäilma oli niin huonoa ja ulkoilma sen verran puhtaampaa, että se oli ihan fiksua.

Varsinkin nää kesät on nyt menneet ihan överiksi. Minä INHOAN helteitä ja tiedostan auringon vaarat enkä todellakaan grillaa itseäni taukoamatta hellepäivät aamusta iltaa. Minä olen mielelläni terveellisesti siesta-ajan sisällä ja ulkoilen sitten illalla taas.

 

[vieras]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

sade on ihanaa

 

[endie]

eiku me suomalaiset ollaan niin tyhmää kansaa, että jos meille ei sanota että kannattaa olla ulkonakin joskus, niin me kökittäis sisätiloissa aina, juuri siitä syystä että aina olis "liian kylmä tai kuuma tai märkä ilma ulkoilla" :snotty: :xmas:

 

[Ap]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

 

[Ohis]

eiku me suomalaiset ollaan niin tyhmää kansaa, että jos meille ei sanota että kannattaa olla ulkonakin joskus, niin me kökittäis sisätiloissa aina, juuri siitä syystä että aina olis "liian kylmä tai kuuma tai märkä ilma ulkoilla" :snotty: :xmas:

Ja mikä tässä on ongelmana? Esim. Saksassa ei ole ollenkaan vastaavaa ulkoiluperinnettä ja ihan yhtä terveitä ja fiksuja ne on siellä kuin mekin...

 

[ek]

Suomalaisista on tullut niin vässyköitä, että nykyään armeijassakaan ei enää juosta, kun se on liian rankkaa. Sauvakävellään vain. (Vaikka ei sauvakävelyssä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kertoo jotain suomalaisten kunnosta.) Jos haluaa harrastaa säännöllisesti liikuntaa, Suomessa ulos on mentävä säällä kuin säällä.

Eikä siinä kai kenenkään mielestä ole mitään pahaa, että joku nauttii kauniista auringonpaisteesta, saatika sitten siinä, ettei halua grillata itseään auringossa. Tosin aurongostakin voi nauttia turvallisesti, kun on pukeutunut sopivasti ja käyttää riittävän vahvaa aurinkovoidetta.

 

[vieras]

Ja missä maassa ei lapset ulkoile? Ai niin ne riiviöt siinä telkkariohjelmassa, sellasia niistä tulee, kun ovat aina sisällä ja ainoa "ulkoilu" tapahtuu ostoskeskuksessa.

 

[ek]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

No kyllähän se huonossa ilmassakin ulkoilu sisuunnuttaa ihmistä, eli kehittää sitä luonnetta, mitä joskus jossain tositilanteessa voi tarvita. Ja eikös karaistuminen ole sama asia kuin vastustuskyvyn kehittyminen?

 

[vicy]

ongelma on siinä että suomen ilmastossa ei olla luonnostaan tarpeeksi ulkona... Ja kun Suomessa on ehkä 10 nättiä päivää vuodessa, niin kyllä ne on syytä viettää ulkona... Mutta en mäkään ymmärrä sitä, että pitää pakolla käydä vähintään 2x päivässä lastenkanssa pihalla... ihan hullun hommaa...

 

[Ap]

Ja missä maassa ei lapset ulkoile? Ai niin ne riiviöt siinä telkkariohjelmassa, sellasia niistä tulee, kun ovat aina sisällä ja ainoa "ulkoilu" tapahtuu ostoskeskuksessa.

Tuossa joku jo mainitsikin esimerkkinä Saksan. Sama juttu on Itävallassa. Siellä lapset kyllä ovat ulkona päiväkodissa, mutta noin puolen tunnin ajan eikä ulos mennä sateella. Ulkona ollaan kyllä ihan normaalisti ja leikitään omassa pihassa, tms mutta tällaista pakkomielteistä "2 kertaa päivässä ulos kelillä kuin kelillä" -juttua siellä ei ole. Ja monissa muissa maissa on sama juttu.

 

[piina]

Mä viihdyn ulkoilmassa ja tulen mökkihöperöksi, jos joudun montapäivää sisällä kykkyä. Mutta josain syystä mullakin menee joskus pakkomielteiseksi esim. just hyvällä säällä tuntuu, että pitäisi koko päivä sielä ulkona olla tai talvella panikoin, jos em ehdi ennen pimeän tuloa. Toisaalta sadepäivänä sitten voin hyvillä mielin pitää sisäpäivän lasten kanssa.

 

[.]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

No kyllähän se huonossa ilmassakin ulkoilu sisuunnuttaa ihmistä, eli kehittää sitä luonnetta, mitä joskus jossain tositilanteessa voi tarvita. Ja eikös karaistuminen ole sama asia kuin vastustuskyvyn kehittyminen?

No tää on taas tätä perus suomalaisten mentaliteettia. Pitää sisuuntua ja karaista itseään, kasvattaa luonnetta. Joopa joo, luterilainen uskonto on tehnyt tehtävänsä.

 

[äiti]

Joo, mun puolesta jokainen saa ulkoilla tai olla ulkoilematta, ei liikuta mua. Se mikä liikuttaa mua ja "raahaan, heitän, käsken" porukan (4lasta) ulos säällä kun säällä, 2x pvässä, on oma jaksaminen. Lapsilla on vaan niin hirveästi tuota energiaa, että mä en kestä sitä juoksua, riitelyä, tappelua, huutoa yms. mikä tulee siitä kun eivät pääse purkamaan itteään. Pari kertaa oltu huonona pvnä sisällä ja mä olin ihan loppu, siinä ei piirtämiset ja elokuvat auta. Toisekseen ulkoilma nukuttaa ne illalla paremmin. Jokainen tavallaan, tää on mun tapa.

 

[vierailija]

Jos haluaa harrastaa säännöllisesti liikuntaa, Suomessa ulos on mentävä säällä kuin säällä.

Tosin olisi mukavaa jos sisäliikuntakin tunnustettaisiin hyvänä liikuntamuotona. Uimaankaan ei prkl kesällä pääse ellei halua uida
a) sinilevämössössä
b)15-asteisessa järvessä
c) kylpylässä, jonne on suurelta osalta suomalaisista kymmeniä-satoja kilometrejä matkaa ja sisäänpääsykin maksaa aikalailla enemmän kuin uimahalliin.

Mutta ei, eihän suomalainen kesällä mitään uimahalleja tarvitse!

 

[Ap]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

No kyllähän se huonossa ilmassakin ulkoilu sisuunnuttaa ihmistä, eli kehittää sitä luonnetta, mitä joskus jossain tositilanteessa voi tarvita. Ja eikös karaistuminen ole sama asia kuin vastustuskyvyn kehittyminen?

Tää alkaa kuulostaa samalta kuin se, että lapsia ei saa liikaa suukotella eikä halia, ettei ne vaan opi liian hyvälle. Eikä poikien parane itkeä, miten ne ikinä selviää armeijasta jos oppivat näyttämään tunteitaan... Elämä on yhtä taistelua ja siihen pitää varautua ja jo pienestä pitäen karaista lapsetkin.

 

[ek]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

No kyllähän se huonossa ilmassakin ulkoilu sisuunnuttaa ihmistä, eli kehittää sitä luonnetta, mitä joskus jossain tositilanteessa voi tarvita. Ja eikös karaistuminen ole sama asia kuin vastustuskyvyn kehittyminen?

Niin, no mitä pahaa siinä sitten on? Sen kun istut sisällä, mulle se on ihan sama. Suomessa kuintekin useimmin on sitä huonoa säätä, kuin sitä hyvää, ja joskushan sitä on ulkona käydä. Sataa vettä, mutta tekee mieli lähteä lenkille. Tekee hyvää!
No tää on taas tätä perus suomalaisten mentaliteettia. Pitää sisuuntua ja karaista itseään, kasvattaa luonnetta. Joopa joo, luterilainen uskonto on tehnyt tehtävänsä.

 

[mama]

Joo, mun puolesta jokainen saa ulkoilla tai olla ulkoilematta, ei liikuta mua. Se mikä liikuttaa mua ja "raahaan, heitän, käsken" porukan (4lasta) ulos säällä kun säällä, 2x pvässä, on oma jaksaminen. Lapsilla on vaan niin hirveästi tuota energiaa, että mä en kestä sitä juoksua, riitelyä, tappelua, huutoa yms. mikä tulee siitä kun eivät pääse purkamaan itteään. Pari kertaa oltu huonona pvnä sisällä ja mä olin ihan loppu, siinä ei piirtämiset ja elokuvat auta. Toisekseen ulkoilma nukuttaa ne illalla paremmin. Jokainen tavallaan, tää on mun tapa.

No tää on just sitä, että lapset on opetettu siihen että koko ajan pitää päästä juoksemaan ja huutamaan ja mesoamaan. Ei toi ihan normaalilta käytökseltä kuulosta.

 

[Non compos mentis]

Mieluummin penskat pihalla riehumassa kuin sisällä hyppimässä seinille... Päiväkodissa sen huomasi sateisina päivinä, miten ne leikit eivät sujuneet. Omista lapsistakin huomaa, että uneen pääsee helpommin, kun on tarpeeksi ulkoillut.

 

[Ohis]

No ainakin monenlaisissa säissä ulkoilu kehittää vastustuskykyä, toisin kuin sisällä istuskelu. Ja kehittää tuo huonossakin säässä ulkoilu myös luonnetta. Viileässä säässä nukuttaa myös paremmin, ja ulkoilun jälkeen.

Astmaatikkona ja allergikkona sadesää on minusta aika huippu sää. On helppo hengittää, kun ei ole pölyjä ilmassa.

Millä lailla ulkoilma kehittää vastustuskykyä? Vai tarkoitatko sitä, että kun käy välillä palelemassa ja kastumassa, niin karaistuu? Toi luonteen kehittäminen on musta kaikkein kummallisin väite...

No kyllähän se huonossa ilmassakin ulkoilu sisuunnuttaa ihmistä, eli kehittää sitä luonnetta, mitä joskus jossain tositilanteessa voi tarvita. Ja eikös karaistuminen ole sama asia kuin vastustuskyvyn kehittyminen?

Niin, no mitä pahaa siinä sitten on? Sen kun istut sisällä, mulle se on ihan sama. Suomessa kuintekin useimmin on sitä huonoa säätä, kuin sitä hyvää, ja joskushan sitä on ulkona käydä. Sataa vettä, mutta tekee mieli lähteä lenkille. Tekee hyvää!
No tää on taas tätä perus suomalaisten mentaliteettia. Pitää sisuuntua ja karaista itseään, kasvattaa luonnetta. Joopa joo, luterilainen uskonto on tehnyt tehtävänsä.

Siinäpä se kun useinkaan ei tee mieli lähteä lenkille, mutta pakko on. Huono ihminen olet jos "olet sokerista".