Miksi yksi ja sama ihminen joutuu usein

väkivallan kohteeksi? :headwall:

 

Syitä kai voi olla monia.. alistuva, liian kiltti, kaivaa verta nenästä, väärässä paikassa väärään aikaan, jne.

 

kuules kerros se, ja miksi yksi ihminen muutenkin saa aina paskaa niskaansa enemmän kuin tarpeeksi :/

 

kuules kerros se, ja miksi yksi ihminen muutenkin saa aina paskaa niskaansa enemmän kuin tarpeeksi :/

Näihin sanoihin minäkin yhdyn.

 

Mä mietin tuota joskus itekin, kun ensin lapsuus yhtä väkivaltaa, sitten kun kotoa pääsin pois mut hakkasi vieras tyttöjoukko uuden kotikaupungin keskustassa...väkivalta loppui vasta kun aloin pysymään neljän seinän sisällä ja kaukana muista ihmisistä. Että kai siitä itteään sai syyttää.

 

On epäreilua että yksi ihminen esim. raiskataan teini-iässä, ajautuu erittäin väkivaltaseen ja alistavaan suhteeseen, saa erottuaan uhkailuja ja edelleen käyvät "niivittämässä" tätä ihmistä, tapaa hyvän miehen joka hänkin alistaa ... Se on epäreilua. Kaikki tämä yhdelle naisihmiselle! :kieh:

 

:/ :hug:

 

Mä mietin tuota joskus itekin, kun ensin lapsuus yhtä väkivaltaa, sitten kun kotoa pääsin pois mut hakkasi vieras tyttöjoukko uuden kotikaupungin keskustassa...väkivalta loppui vasta kun aloin pysymään neljän seinän sisällä ja kaukana muista ihmisistä. Että kai siitä itteään sai syyttää.

:hug:
Just jotain tällästä ajoin takaa. Miten se on mahdollista että kaikki tuo sattuu yhden ihmisen kontoille? :snotty: |O

 

Mää olen miettinyt tota samaa, miksi jonkuille näyttää aina tapahtuvan jotain pahaa. otetaan esim. mun täti: katkes syntymästä verisuoni päästä, no käveli polvillaan ja leikattiin siinä toivossa että kävelis kunnolla mutta leikkaus epäonnistui, joten ei enää kävellyt lainkaan, sitten vielä nuoruusvuosina se hakattiin pahasti ja joutui vuodepotilaaksi no sitten lopulta kuoli siihen että sairaala teki hoitovirheen. Mutta tulee mieleen eikö tämä jo yhden ihmisen murheiksi ole enemmän kuin riittävästi?

 

Miten se on mahdollista että kaikki tuo sattuu yhden ihmisen kontoille? :snotty: |O

jotkut vaan on kusipäämagneetteja. Mä esimerkiksi..

 

Mää olen miettinyt tota samaa, miksi jonkuille näyttää aina tapahtuvan jotain pahaa. otetaan esim. mun täti: katkes syntymästä verisuoni päästä, no käveli polvillaan ja leikattiin siinä toivossa että kävelis kunnolla mutta leikkaus epäonnistui, joten ei enää kävellyt lainkaan, sitten vielä nuoruusvuosina se hakattiin pahasti ja joutui vuodepotilaaksi no sitten lopulta kuoli siihen että sairaala teki hoitovirheen. Mutta tulee mieleen eikö tämä jo yhden ihmisen murheiksi ole enemmän kuin riittävästi?

:hug:
No on kyllä

 

En tiedä miksi, mutta eräs tuttumme, jolle aina sattuu ja tapahtuu, enemmän kuin muille keskimäärin, sanoi kerran että kun hänelle sattuu kaikenmaailman tapaturmia, niin ne on sitten pois muilta...

 

Joskus hyökkäys on paras puolustus.
Kannattaa kehittää "särmää".

 

Se johtuu siitä kun sekaantuu vääriin ihmisiin. Siitä viisastuneena olen mieluummin yksin kun jonku idiootin kanssa. Kerta riitti kun kirveen hamarapuolen kanssa päälle käydään ja sitä aikaisemmin jo muutenkin.

 

On epäreilua että yksi ihminen esim. raiskataan teini-iässä, ajautuu erittäin väkivaltaseen ja alistavaan suhteeseen, saa erottuaan uhkailuja ja edelleen käyvät "niivittämässä" tätä ihmistä, tapaa hyvän miehen joka hänkin alistaa ... Se on epäreilua. Kaikki tämä yhdelle naisihmiselle! :kieh:

Et ole ainoa! Ja minun elämässäni nuo oli vasta alkusoittoa...

Minullakin tosin auttaa kun pysyy neljän seinän sisällä ja on vihdoin löytänyt hyvän miehen.

 

tää ketju ainakin viel enempi laittaa miettiin et mihin niitä miehiä tarvitaan. Mä en ainakaan enään uskalla luottaa kehenkään. Miksi naiset rakastuvat aina renttuihin vai miten se laulu menikään?

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Mä luulen että lapsuusjuttujen takia olin/hain erehdyin noihin vääriin tyyppeihin :ashamed:

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Mä luulen että lapsuusjuttujen takia olin/hain erehdyin noihin vääriin tyyppeihin :ashamed:

Minusta tuntuu että jos vanhemmat lapsuudessa jotenkin laiminlyö lasta niin se saattaa kostautua myöhemmin? Ehkä nainen hakee huomiota vääriltä tyypeiltä? Alistuu? En tiedä.

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Ei siinä ihmisessä mitään vikaa ole, hän vaan jostainsyystä ehkä ajautuu seuraan, joka ei oo parasta mahdollista.
Ehkä hänellä on huono itsetunto, epäusko omiin toihinsa ja tietoihin, ehkä hän alitajuntaisesti etsii auktoriteettia itselleen - tiedostamatta asiaa ehkä itsekkään.
Ehkä nuoruuden traumat, ehkä jo lapsuusajan mahdolliset tapahtumat ovat saaneet hänet ajattelemaan, ettei hän ole tasavertainen ihminen kaikkien muiden kanssa.

Ehkä, en tiedä. Mulle tuli tuollaisia ajatuksia mieleen.

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Mun tapauksessa varmaan joo on vika, mä en osaa tehdä mitään oikein ja oon niin perkeleen paha, ainakin jos äitiä uskotaan :/

No joo. Oikeasti, joillekin on se osa annettu, ei se tarkoita tietenkään sitä etteikö se elämän suunta voi muuttuakin. Ja varmaan sekin tosiaan vaikuttaa että sitä hakeutuu siihen tuttuun ja turvalliseen, esim jos on väkivaltainen lapsuus niin helposti ajautuu väkivaltaisiin suhteisiinkin. Mulla on ollut yksi sellainen, onneksi jäi siihen. Musta paremminkin tuntuu että löydän hyviä ihmisiä joiden elämän sitten sekoitan, tahtomattani, kun en vissiin osaa olla muuta kuin paha.

En mä tiedä, liian vaikeeta. Ja mulla liikaa ajatuksia päässä, onneksi nää yksinäiset viikonloput loppuu kohta...

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Ei siinä ihmisessä mitään vikaa ole, hän vaan jostainsyystä ehkä ajautuu seuraan, joka ei oo parasta mahdollista.
Ehkä hänellä on huono itsetunto, epäusko omiin toihinsa ja tietoihin, ehkä hän alitajuntaisesti etsii auktoriteettia itselleen - tiedostamatta asiaa ehkä itsekkään.
Ehkä nuoruuden traumat, ehkä jo lapsuusajan mahdolliset tapahtumat ovat saaneet hänet ajattelemaan, ettei hän ole tasavertainen ihminen kaikkien muiden kanssa.

Ehkä, en tiedä. Mulle tuli tuollaisia ajatuksia mieleen.

On niin tyhmää että lapsuuden jutut voi pilata aikuisen ihmisen elämän. Vaikka siis lapsuus ei varsinaisesti olisi mikään kamala ollutkaan.

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Ei siinä ihmisessä mitään vikaa ole, hän vaan jostainsyystä ehkä ajautuu seuraan, joka ei oo parasta mahdollista.
Ehkä hänellä on huono itsetunto, epäusko omiin toihinsa ja tietoihin, ehkä hän alitajuntaisesti etsii auktoriteettia itselleen - tiedostamatta asiaa ehkä itsekkään.
Ehkä nuoruuden traumat, ehkä jo lapsuusajan mahdolliset tapahtumat ovat saaneet hänet ajattelemaan, ettei hän ole tasavertainen ihminen kaikkien muiden kanssa.

Ehkä, en tiedä. Mulle tuli tuollaisia ajatuksia mieleen.

On niin tyhmää että lapsuuden jutut voi pilata aikuisen ihmisen elämän. Vaikka siis lapsuus ei varsinaisesti olisi mikään kamala ollutkaan.

Mä lähinnä tarkoitin juuri että lapsuus ei ole ollut helppoa. Hmm se on kiva katsoa tai kuunnella kun äiti kännipäissään panee samassa huoneessa vierasta miestä esim.

 

No mut millä perusteella nuo pahat asiat jaetaan vain yhdelle ihmiselle? Onko ihmisessä joku vika?

Mun tapauksessa varmaan joo on vika, mä en osaa tehdä mitään oikein ja oon niin perkeleen paha, ainakin jos äitiä uskotaan :/

No joo. Oikeasti, joillekin on se osa annettu, ei se tarkoita tietenkään sitä etteikö se elämän suunta voi muuttuakin. Ja varmaan sekin tosiaan vaikuttaa että sitä hakeutuu siihen tuttuun ja turvalliseen, esim jos on väkivaltainen lapsuus niin helposti ajautuu väkivaltaisiin suhteisiinkin. Mulla on ollut yksi sellainen, onneksi jäi siihen. Musta paremminkin tuntuu että löydän hyviä ihmisiä joiden elämän sitten sekoitan, tahtomattani, kun en vissiin osaa olla muuta kuin paha.

En mä tiedä, liian vaikeeta. Ja mulla liikaa ajatuksia päässä, onneksi nää yksinäiset viikonloput loppuu kohta...

:hug:

Minä olen jotenkin epävarma miesten kanssa, mistä lie johtuukaan. Yleisestikin pelkään etten ole tarpeeksi hyvä, tai kelpaa kelleen mutta etenkin miehet. Pelkään että ... mitä oikein niissä pelkään En osaakaan sanoa vaikka luulin.

 

On niin tyhmää että lapsuuden jutut voi pilata aikuisen ihmisen elämän. Vaikka siis lapsuus ei varsinaisesti olisi mikään kamala ollutkaan.

Lapsuudella on suuri merkitys koko elämään ja sitä aika usein vähätellään.