Miksi vapusta tuli työläisten juhla? Taustalla karmea verilöyly

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Lakkoilijat vaativat 8-tuntista työpäivää

Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää.

Lakon jälkeisessä mielenosoituksessa, Haymarketin verilöylyssä, sai surmansa ainakin neljä työläistä sekä useita poliiseja.


Ammattiyhdistysliikkeiden ja sosiaalidemokraattisten puolueiden yhteistyöelin Toinen internationaali julisti vappupäivän kansainväliseksi työläistenpäiväksi Pariisissa vuonna 1889, jolloin muistettaisiin maailmanlaajuisesti ”Haymarketin marttyyreja”.

Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 ”amerikkalaistumispäivänä”, koska työväenpäivän viettämistä pidettiin kommunistisena.
 
Lakkoilijat vaativat 8-tuntista työpäivää

Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää.

Lakon jälkeisessä mielenosoituksessa, Haymarketin verilöylyssä, sai surmansa ainakin neljä työläistä sekä useita poliiseja.


Ammattiyhdistysliikkeiden ja sosiaalidemokraattisten puolueiden yhteistyöelin Toinen internationaali julisti vappupäivän kansainväliseksi työläistenpäiväksi Pariisissa vuonna 1889, jolloin muistettaisiin maailmanlaajuisesti ”Haymarketin marttyyreja”.

Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 ”amerikkalaistumispäivänä”, koska työväenpäivän viettämistä pidettiin kommunistisena.
Maailma ei tuhoutunut vaikka tuolloin siirryttiin pidemmistä työpäivistä lyhyempiin. Maailma ei myöskään tuhoutunut vaikka aikoinaan siirryttiin myös 5 päiväiseen työviikkoon.
 
Muistan nähneeni dokumentin jossa valotettiin sitä kysymystä, että miksi USA:ssa ei syntynyt vahvaa poliittista vasemmistoa teollistumisen seurauksena kuten kävi muissa demokratioissa.

Syynä oli että maan rikkaimmat kykenivät aina keskittämään taloudellisen tukensa milloin republikaanien ja milloin demokraattien presidenttiehdokkaalle, jos vaaleissa oli ehdolla suosittu vasemmistolainen ehdokas.
 
Muistan nähneeni dokumentin jossa valotettiin sitä kysymystä, että miksi USA:ssa ei syntynyt vahvaa poliittista vasemmistoa teollistumisen seurauksena kuten kävi muissa demokratioissa.

Syynä oli että maan rikkaimmat kykenivät aina keskittämään taloudellisen tukensa milloin republikaanien ja milloin demokraattien presidenttiehdokkaalle, jos vaaleissa oli ehdolla suosittu vasemmistolainen ehdokas.
On sielllä monenlaista yrittelijää ollut. Esim. Reinhold Niebuhr oli protestanttinen teologi, joka tutki kristinuskon sovittamista politiikkaan, ja kritisoi kapitalismia sekä kannatti sosialismia. Toisen maailmansodan jälkeen oli sitten uusvasemmistoa, hippejä, jotka mm. vastustivat Vietnamin sotaa.
 
Työväen lakkoilun saavutuksia mm.

  • Kahdeksan tunnin työpäivä
  • Viisipäiväinen työviikko
  • Kesäloma
  • Lomaraha
  • Talviloma
  • Sairausjan palkka
  • Ylityökorvaukset
  • Työterveyshuolto
  • Irtisanomissuoja
  • Työttömyysturva
  • Vuorotteluvapaa
  • Äitiys- ja vanhempainvapaa
  • Isyysvapaa
  • Lapsilisät
 
Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä. Työväenliikkeen mukaan tavoitteita ovat työläisten elinolojen puolustaminen ja parantaminen.
 
Tänä vappuna on taas hyvä muistaa vapun historia ja työläisliikkeen työ sekä taistelu työläisten oikeuksien sekä hyvinvoinnin puolesta

1950-luvulla työväenliike eli ay-liike rakensi SDP:n ja vasemmiston kanssa Suomesta Pohjoismaisen hyvinvointioikeusvaltion

Vasemmistoenemmistö 1958 ja työläisten joukkovoima synnyttivät hyvinvointivaltion

Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa.

Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan.

Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin.

Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?

Onneksi SDP, vasemmisto ja työväenliike taistelivat Suomesta hyvinvointivaltion, joka teki maastamme kokoaan paljon suuremman ja näkyvämmän kaikilla kehityksen ja hyvinvoinnin mittareilla.

Oikeisto on koko ajan ollut jarrumiehen roolissa tässä kehityksessä, ja aina kun on mahdollista, purkaa saavutuksia, kuten nyt Petteri Orpon kokoomuksen ja Riikka Purran perssuomalaisten johdolla.

Hyvinvointiin ei muka enää ole varaa, vaikka eliitti, suurituloiset ja varakkaat voivat lihavammin kuin koskaan ja heidän etujaan lisätään jatkuvasti.
 
Oikeisto on antikristillinen lahko joka palvelee mammonan epäjumalaa Rahaa. Narsismi, kärsimys, riisto ja ahneus ovat tässä uskonnossa hyveitä, ja se yrittää tuhota kristilliset hyvinvointiyhteiskunnan hyveet ja rakenteet. Kokapanssi- ja perspanssiapinassa mölyää viidakko edelleen vahvana.
 
Vasemmisto hamuaa toisten omaa.
Sulla ei olisi mitään omaa ilman turvallista ja vakaata yhteiskuntaa. Viidakossa ei varallisuus- ja omaisuusmassoja kerätä, saati säilytetä, joten hopi-hopi kunniavelkaa veroja maksamaan maksukyvyn mukaisella osuudella progressiivisesti. Niitä maksetaan sen mukaan mitä yhteiskunta on mahdollistanut hankkimaan. Menestyneillä kunniavelka on suurempi. Osattomat tuskin suostuvat yhteiskuntasääntöjä, lakeja ja asetuksia noudattamaan, jos eivät tulonsiirroilla saa osuuttaan. Yhteiskunta on sopimus, kaikkien pitää hyötyä edes minimiperusturvan verran. Eli nyt ne itkupotkuraivarit ja veronapina pyllyyn, ei olla kunniattomia paskiaisia, jotka kaiken hyödyn jo impattuaan eivät viitsisi mahdollistaa muille ja tuleville sukupolville samaa narsistisen ahneuden takia.
 

Yhteistyössä