Toggle sidebar

Miksi terveydenhuollon hallinnosta ei säästetä? Kokoomus Orpon porvarihallitus säästää hoidosta mutta jättää byrokrarian rauhaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Miksi terveydenhuollon hallinnosta ei säästetä?

Kysyy lääkäri Eero Hirvensalo. Kokoomus Orpon porvarihallitus säästää hoidosta mutta jättää byrokrarian rauhaan.


HS: Sairaaloiden ”katastrofipäällikkö” ihmettelee, miksi säästetään hoivasta – mutta ei hallinnosta
www.is.fi

HS: Sairaaloiden ”katastrofipäällikkö” ihmettelee, miksi säästetään hoivasta – mutta ei hallinnosta

Eläköityneen Husin lääkintäpäällikön Eero Hirvensalon mukaan hallintoa on tullut vuosien aikana sairaaloihin monta kerrosta lisää. Sote-uudistuksen jälkeen tilanne paheni entisestään, hän sanoo.
www.is.fi www.is.fi
Eläköityneen Husin lääkintäpäällikön Eero Hirvensalon mukaan hallintoa on tullut vuosien aikana sairaaloihin monta kerrosta lisää. Sote-uudistuksen jälkeen tilanne paheni entisestään, hän sanoo.
www.hs.fi

Terveydenhuolto | Sairaaloiden ”katastrofipäällikkö” siirtyy syrjään Helsingissä – Viimeinen viesti on painava varoitus

Eläköitynyt Husin lääkintäpäällikkö johti loukkaantuneiden hoitoa läpi eri katastrofien. Nyt hän puhuu hitaasta katastrofista, joka uhkaa arkea sairaaloissa.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Mitä isommat yksiköt terveydenhoitoa järjestää, sen raskaampi on tarvittava hallinto.

Kaikki hankinnat joudutaan suuren koon takia kilpailuttamaan, eli pitää olla palkattuna erikseen ihmisiä hoitamaan kilpailutuksia. Päälliköitä ja johtajia isoon järjestäjäorganisaatioon palkataan yhtä paljon kuin useaan pieneen, koska johtajalla/päälliköllä voi käytännössä olla vain tietty määrä lähialaisia. Isommat organisaatiot on myös käytännössä aina huonompia tekemään tehokkaasti perustehtäväänsä, koska kaiken maailman suunnittelu ja byrokratia on raskaampaa.

Suomi on ajettu suohon keskittämisen autuaaksitekevään ihmeeseen uskomalla.

Vaikka toki keskittäminen on ollut suorastaan autuaan olon tuottava rahalähde gryndereille, konsulenteille ja henkilöstöfirmoille.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti ja m1es
No. Ehkä viisastelijana tiedät minne ne hoitajat ovat menneet. Mikäli et, kysy Sipilältä, Soinilta ja Orpolta sillä heillä on tieto miten "kulueristä" eli hoitajista päästään eroon, kiky-sopimuksella. Nyt sitten uhriudutaan ja sanotaan syyksi hoitajapula. Itse aiheutettu hoitajapula ja se on - muka syy ajaa alas sairaalat kohtuullisen matkan päästä kotoa. Siinä syy-seuraus suhteen pohdintaa uusliberalistisessa hengessä joka on Suomessa vallalla.
 
Kyllä ne kaikki ovat yrittäneet sorvata terveydenhoitoa oman ideologiansa mukaan. Jotkut halusi yksityiselle rahahanat auki, joku jotain muuta. Parikymmentä vuotta on jo yritetty ja se senkuin jatkuu.
 
Resurssit alas, jotta saadaan kansa yksityisten terveyspalveluiden taakse, kun mikään ei toimi. Tässä on ollut agendaa 15 vuotta. 4 vuotta väliä, ja taas jatkuu. Muut Pohjoismaat käyttävät huomattavasti enemmän rahaa tefveydenhuoltoonsa.
 
Hallinnon virat nousivat pystysuoraan ja muiden pysyi lähes samana. Rönsyilevä hallinto kyllä keksii määräyksiä ja lomakkeiden täyttämistä, joka vie muilta työn tehoa, mutta ylläpitää hallinnon työpaikkoja.
 
Tämä hallintojen paisuminen tuntuu olevan Suomessa vallalla vähän joka paikassa. niin julkisella puolella kuin isoissa yrityksissäkin. Tällä tyylillä Suomea ei saada nousuun.
 
Orpo juuri sanoi että hoitajat SIIRRETÄÄN töihin liukuhihnasairaaloihin joihin hoito keskitetään. Ne vaan sattuu olemaan jo nyt umpitäynnä ja pulassa. Ei tarvitse edes miettiä keitä ne ovat, jotka päivysytykset ruuhkauttavat. Olisiko niin että yksityiset hoivalaitokset lähettävät itsepärjäämättömät vanhukset päivystyksiin eli julkiselle?
 
Ulkopuoliset tekevätkin nykyään päätöksiä tuntematta terveydenhuoltoa, mikä ei ole aina hyvä asia. Katastrofipäälliköt taitavat vaihtua paikoin päällikkökatastrofeiksi. Artikkeli kuvasi, miten näennäistehostaminen lisää työtä, vie aikaa pois kokonaiskuvalta ja kehittämiseltä sekä johtaa yliohjaamiseen.

Lopputuloksena henkilöstö voi paikoin pahoin ja muuttuviin tilanteisiin joudutaan heikoilla resursseilla ja välineillä. Koronassa alipalkatulle, kireälle vedetty hoitohenkilöstölle ei aina löytynyt Suomessa kunnollisia suojaimia ja joku yksityinen hoivalaitos ei osannut alkeitakaan potilaiden suojaamisesta epidemiassa.

Kun kuvaan lisätään säästöt, joiden toteutustavat ruohonjuuritasolla voivat tuntua absurdeilta, henkilökuntaa poistuu lisää ja pullonkaulojen lisääntyessä tehokkuus laskee.

Positiivisesti nyt on hieman ymmärretty, että henkilökunnasta kannattaa pitää kiinni, sille maksaa ja jaksamisesta huolehtia. Ruohonjuuritason osaajien poistuessa talosta kun ei jäljelle jää mitään, ei osaamista, ei tehokkuutta, vain tuottamatonta ja laadutonta puuhastelua.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa terveydenhuollon menneisyys. Hoitajia koulutettiin valtavasti, heille siirrettiin lääkäreiden tehtäviä ja työmarkkinat olivat ns. työnantajan, mikä tarkoitti alhaisia palkkoja, huonoa johtamista ja halpojen hoitajien suurta määrää, ennen hoitajien äänestämistä jaloillaan.

Mutta terveydenhuoltoa johdetaan entistä enemmän ideologialla eikä tiedolla. Kun hyväksytään yleisesti, ettei nykyistä järjestelmää haluta ylläpitää, pitäisi myös tiedostaa päätösten seurauksia. Vaikkapa tuttavani leikkaus lykkääntyy aina eteenpäin henkilöpulan vuoksi, mikä lisää sairaslomapäiväkuluja ja vie pois työvoimaa työnantajaltaan.

Julkisen sektorin uudistukset lisännevät välillisiä kuluja, joista ei näy juuri keskustelua missään. Yksityinen sektori ei ole kyennyt järjestämään juuri korvaavia palveluita. Päivystävien lääkärien saaminen yksittäisiin pisteisiin onnistuu suurin kuluin.
 
Täyttä asiaa Hirvensalolta. Eläkkeelle jäädessä on näköjään aika sanoa mitä ajattelee ja sama toistuu poliisihallinnossa, mutta siihen asti on vain pakko purra huulta ja olla hiljaa.
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisopit ovat sitten 1980-luvun omaksutut liike-elämästä mm. tulos- ja laatujohtamisineen sekä muine tehostamisoppeineen. Siinä vaiheessa alkoi myös virkahallinto kasvaa. Tarvittiin väkeä tuotteistamiseen ja laatukuponkien täyttämiseen ynnä muuhun vastaavaan. Veromarkan ja -euron siirtoon veronmaksajalta lääkärin palkaksi kehitettiin kvasimarkkinamallin vaatimusten vuoksi monta porrasta ja käsittelyä. Tämä kaikki tulos- ja tehostustoiminta alkoi myös syödä heidän työaikaansa, joiden päätoimi oli potilas- ja asiakastyö.
Thatcherin opit Britanniassa johtivat niinikään nimenomaan hallintojen kasvuun.
 
Samaa on sairaaloissa mietitty vuosikausia. Palkkiovirkoja lisätään liukuhihnalla, henkilöitä jotka eivät edes tiedä mikä on työnkuva, ja on päälleekäisiä työnkuvia. Jokaisen vuosipalkalla palkattaisiin 6-7 hoitajaa tilalle.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa