Miksi tehdä lapsia, jos ei varaa hoitaa kotona/halua pistää pienenä hoitoon?!

[kultalusikka persiissä]

Tuttavani itkee kun joutuu palaamaan töihin lapsen ollessa 9kk, ja lapsi joutuu tarhaan. Kauhea valitus rahojen riittämättömyydestä ja yhteiskunnan tukemattomuudesta. Erehdyinpä sitten sanomaan ihan asiallisesti (tätä valitusta kuunneltuani monta viikkoa), että kannattiko niitä lapsia sitten tuohon tilanteeseen tehdä, jos on niin hirveää. Siitäkös riemu repesi, ja sain kuulla olevani omahyväinen ja kultalusikka persiissä syntynyt

Juu kultalusikat jäi mulle jakamatta.. Järjestinpä asiat "hyvin" etukäteen, ja olin 9kk kotona ja tämän jälkeen isä jäi vuorostaan kotiin. Nyt reilu 1,5 v aloittaa perhepäivähoitajalla. Eikä tulisi mieleenikään valittaa yhteiskunnan tuen puutteesta ym. Jo tuo 9kk on todella pitkä aika olla "vain kotona". Olen asunut myös ulkomailla, jossa tuollaista pidetään silkkana hulluutena.

Kuinka moni täältä oikein odottaa yhteiskunnan maksavan lapsen hoidon kotona KOKONAAN? Onko tuollainen ajatusmaailma kuinkakin yleistä.. No, sinne meni tämä tuttavuus, eikä taida edes olla häpeä

 

[essik]

Hmm.. Mulla olis ollu varaa olla kotona mutta halusin laittaa pojan nuorena hoitoon ja mennä töihin...

 

[_Pigeon_]

Viime kerrasta onkin jo aikaa...

opcorn:

 

["vieras"]

Moni asia on kiinni omista valinnoista. Suomessa on sentään kotihoidontuki, kuntalisät ja lapsilisät joita ei monessa muussa maassa ole. Jos on ostanut velaksi ison asunnon ja auton tai muuta sellaista niin on pakko molempien käydä töissä niiden eteen, jos taas lapsen hoitaminen kotona on todella tärkeää niin menee kyllä noiden edelle ja perhe voi asua vuokralla, pienilläkin tuloilla kuten kotihoidontuella kyllä pärjää jos on pienet menot ja varsinkin jos mies käy töissä.

 

[ap..]

Viime kerrasta onkin jo aikaa...

opcorn:

Ikuisuusaihe. En vain ennen livenä ollut tavannut tuota asennetta, joten piti tulla tänne ihmettelemään ja purkamaan mieltä (loukkaannuin hieman tuosta kultalusikka persiissä- kommentista )

 

[ap..]

Hmm.. Mulla olis ollu varaa olla kotona mutta halusin laittaa pojan nuorena hoitoon ja mennä töihin...

Omasta tuttavapiiristäni myös moni tekee näin. En tarkoittanut aloitusta vääntämään kättä kotiäidin vs. työäidin paremmuudesta. Ihmetyttää kovasti miksi joku lähtee varta vasten lapsia tekemään, jos tietää, että tarhaan laittaminen pienenä sotii omia kasvatusperiaatteita vastaan, ja sitten kuitenkin itketään rahojen riittämättömyyttä ja yhteiskunnan julmuutta.

 

["Mari"]

Itselläni juuri samanlainen tilanne eli lapsi kohta 9kk ja kotihoidontuella ei olisi varaa jäädä lasta hoitamaan kotia. Kuntalisää tai hoitolisää ei makseta. Kannattaisin lämpimästi esim. hollannin mallia että äiti menee osa-aikatöihin lapsen ollessa 3kk(?)n ikäinen. Ja osa-aikatöitä voisi tehdä sitten vuosikausia. Lapsihan joutuisi jo pienenä hoitoon, mutta hoitopäiviä ei olisi kuin 3-4 viikossa ja muutaman tunnin mittaisia. Jospa joskus suomessakin päästäisiin tämmöiseen järjestelyyn

 

[valintoja]

Elämä on valintoja. Jotkut haluaa ison talon ja hienot autot ja muut ja sitten on vähän pakko käydä töissä. Toiset elää mielummin köyhästi vuokrakaksiossa lasten kanssa kotona.

 

["vieras"]

Ajatus on oikein, mutta en halua kuvitella että sun nikkisi omaavalla on lapsia.

 

[ap..]

[QUOTE="vieras";27785532]Moni asia on kiinni omista valinnoista. Suomessa on sentään kotihoidontuki, kuntalisät ja lapsilisät joita ei monessa muussa maassa ole. Jos on ostanut velaksi ison asunnon ja auton tai muuta sellaista niin on pakko molempien käydä töissä niiden eteen, jos taas lapsen hoitaminen kotona on todella tärkeää niin menee kyllä noiden edelle ja perhe voi asua vuokralla, pienilläkin tuloilla kuten kotihoidontuella kyllä pärjää jos on pienet menot ja varsinkin jos mies käy töissä.[/QUOTE]

Sinä sen kirjoitit. Ehkä tuolla valittelulla puretaan jollakin tavalla sitä huonoa omaatuntoa? Haluaisi olla kotona, mutta kituuttelukaan ei innosta?

 

["niin"]

Kaikki ei ennen lapsen saamista ajattele miltä se pienen hoitoon vieminen tuntuu. Ei ainakaan itsellä ollut käsitystä, miten kiinni 9kk on äidissä. En ollut kamalasti miettinyt työ- ja hoitokuvioita ennen synnytystä. Vakityö toki oli ja on edelleen odottamassa.
Järjestin sitten asiat niin, että pystyin jäämään kotiin. Kotona edelleen, lapset 4v ja 2,5v.

 

[Littledeath]

Musta ei ollut kiva laittaa 10kk ikäistä päiväkotiin. Mutta elämä ei aina mene suunnitellusti. Jos olisin odottanut sopivaa miestä ja omaisuuden karttumista, olisin varmaan vanhapiika.

 

[MorbidMama]

Hmmmm. Miksi te ihmiset teette lapsia ylipäätään?:xmas:

 

[ap..]

[QUOTE="Mari";27785568]Itselläni juuri samanlainen tilanne eli lapsi kohta 9kk ja kotihoidontuella ei olisi varaa jäädä lasta hoitamaan kotia. Kuntalisää tai hoitolisää ei makseta. Kannattaisin lämpimästi esim. hollannin mallia että äiti menee osa-aikatöihin lapsen ollessa 3kk(?)n ikäinen. Ja osa-aikatöitä voisi tehdä sitten vuosikausia. Lapsihan joutuisi jo pienenä hoitoon, mutta hoitopäiviä ei olisi kuin 3-4 viikossa ja muutaman tunnin mittaisia. Jospa joskus suomessakin päästäisiin tämmöiseen järjestelyyn [/QUOTE]

Saavatko myös tuttavapiiriisi kuulla sinun suustasi näitä saarnoja valtiomme epäoikeudenmukaisuudesta? Ihan okei mulle, ettei varaa ole jäädä kotiin, lapsi hoitoon 9kk jne. Mutta se, että asiasta valitetaan kovaan ääneen ja ollaan sitä mieltä, että yhteiskunta ei tue tarpeeksi.. Sitä en ymmärrä.

 

[ap..]

Musta ei ollut kiva laittaa 10kk ikäistä päiväkotiin. Mutta elämä ei aina mene suunnitellusti. Jos olisin odottanut sopivaa miestä ja omaisuuden karttumista, olisin varmaan vanhapiika.

Ei varmasti tunnu kivalta, ei tunnu tuon 1,5 vuotiaankaan laittaminen. Mutta minkäs teet, molemmat vanhemmista haluavat kuitenkin käydä töissä. Toki yritetään järjestää vuorot niin, että hoitopäivät jäävät mahdollisimmat lyhkäisiksi. Mutta en mä silti itke julkisesti siitä, että yhteiskunta ei tue mun kotona oloa tarpeeksi.. Mitä se valittaminen ja huono energia tuo? Asioita pystyy aina jotenkin järjestämään, jos prioriteetti nro. 1 on se kotihoito.

 

[Littledeath]

Ei varmasti tunnu kivalta, ei tunnu tuon 1,5 vuotiaankaan laittaminen. Mutta minkäs teet, molemmat vanhemmista haluavat kuitenkin käydä töissä. Toki yritetään järjestää vuorot niin, että hoitopäivät jäävät mahdollisimmat lyhkäisiksi. Mutta en mä silti itke julkisesti siitä, että yhteiskunta ei tue mun kotona oloa tarpeeksi.. Mitä se valittaminen ja huono energia tuo? Asioita pystyy aina jotenkin järjestämään, jos prioriteetti nro. 1 on se kotihoito.

No joo, munkin mielestä jokaisen pitää ite tienata leipänsä ja se kolmekin vuotta yhteiskunnan elättinä on tosi pitkä aika. Ja onko lopulta mitenkään tutkittu että se kotona oleminen on lapsen etu?

 

[ap..]

Hmmmm. Miksi te ihmiset teette lapsia ylipäätään?:xmas:

Hyvä kysymys, tätä olen myös miettinyt usein. Sosiaaliset paineet, yksinäisyys, suvun jatkaminen tai niin kuuluu tehdä? En tiedä.. Itse olen aina tiennyt haluavani lapsia. Toki olisin jättänyt lapsen tekemättä (vahinkoja toki sattuu), jos olisin koennut olevani epäpätevä tarjoamaan lapselleni sitä, mitä minä pidän tärkeänä. Puhtaita vaatteita, ruokaa, rakastavia aikuisia ja hyvää asuinympäristöä.

 

["Mari"]

No enpä ole muille juuri valitellut tilannetta, kyllähän mä sen tiesin kun lasta alettiin odottamaan. Suunnittelen tässä juuri niitä osa-aikaisia töitä jotka natsaisivat kolmivuoroa tekevän miehen rytmeihin niin ettei tarvisi lapsia viedä hoitoon Vauva ei siis mene hoitoon enkä minä mene kokopäiväisiin töihin.

 

[Mörköäiti]

Saavatko myös tuttavapiiriisi kuulla sinun suustasi näitä saarnoja valtiomme epäoikeudenmukaisuudesta? Ihan okei mulle, ettei varaa ole jäädä kotiin, lapsi hoitoon 9kk jne. Mutta se, että asiasta valitetaan kovaan ääneen ja ollaan sitä mieltä, että yhteiskunta ei tue tarpeeksi.. Sitä en ymmärrä.

Hmm, miksi siitä ei saisi valittaa? Ihmisillä yleisesti ottaen on tarve purkaa/käsitellä mieltä vaivaavia asioita. Ja miksei yhteiskuntaa saisi arvostella?

 

[Nenja]

Nojoo, eihän sitä ole "varaa" jäädäkään kotiin, mutta mä en laita mun lastani päiväkotiin ennen kuin on vasta pakko eli 3 vuotiaana. Itse olen päikyssä ollut 12h päivä jotta äiti pysty opiskella ja tehdä töitä. Kyllä me pärjätään, ei vain ostella mitään turhuuksia tai matkustella.

Valintoja valintoja.

 

[ap..]

No joo, munkin mielestä jokaisen pitää ite tienata leipänsä ja se kolmekin vuotta yhteiskunnan elättinä on tosi pitkä aika. Ja onko lopulta mitenkään tutkittu että se kotona oleminen on lapsen etu?

Niin tuskin mikään tutkimus pystyy tuohon tyhjentävästi vastaamaan.. Perheitä ja lähtökohtia on kuitenkin erilaisia.

 

[Mörköäiti]

Mutta en mä silti itke julkisesti siitä, että yhteiskunta ei tue mun kotona oloa tarpeeksi.. Mitä se valittaminen ja huono energia tuo? Asioita pystyy aina jotenkin järjestämään, jos prioriteetti nro. 1 on se kotihoito.

Onko tämä ystäväsi itkenyt asiaa siis ihan julkisesti vai vain purkanut ketutustaan kavereille No, asiaan... varmaan hänellä oli tarve purkaa asiaa - mahdollisesti hän kokee tilanteen turhauttavana, kun haluaisi hoitaa kotona, muttei taloudellisista syistä pystykään. Ja valitettavasti asioita ei aina ole niin helppo järjestää. Silloin toki, jos mikään muu ei merkitse kuin kotihoito. Mutta yleensä ihmisillä on vaakakupissa muutakin.

Sen sijaan, että pistit välit poikki, olisi tuosta aiheesta voinut keskustella ihan järkevästikin. Ja kai tiedät, että usein ongelman kohdatessa jotkut ihmiset aluksi valittavat ja oikein rypevät siinä ja vasta sitten tarttuvat toimeen ja alkavat järjestellä asiaa. Ehkä tuttavasi oli vasta epätoivovaiheessa...?

 

[ap..]

Hmm, miksi siitä ei saisi valittaa? Ihmisillä yleisesti ottaen on tarve purkaa/käsitellä mieltä vaivaavia asioita. Ja miksei yhteiskuntaa saisi arvostella?

Kyllä saa valittaa ja kritisoida. Mutta tarvitseeko asiasta koko ajan paasata ja jauhaa? Raskasta muille kuunnella tuota jatkuvasti.. Lopulta en itse enää jaksanutkaan pitää kieltäni kurissa, ja päästin ulos sen mitä moni muu oli varmasti jo mielessään pyöritellyt.

 

[ap..]

Onko tämä ystäväsi itkenyt asiaa siis ihan julkisesti vai vain purkanut ketutustaan kavereille No, asiaan... varmaan hänellä oli tarve purkaa asiaa - mahdollisesti hän kokee tilanteen turhauttavana, kun haluaisi hoitaa kotona, muttei taloudellisista syistä pystykään. Ja valitettavasti asioita ei aina ole niin helppo järjestää. Silloin toki, jos mikään muu ei merkitse kuin kotihoito. Mutta yleensä ihmisillä on vaakakupissa muutakin.

Sen sijaan, että pistit välit poikki, olisi tuosta aiheesta voinut keskustella ihan järkevästikin. Ja kai tiedät, että usein ongelman kohdatessa jotkut ihmiset aluksi valittavat ja oikein rypevät siinä ja vasta sitten tarttuvat toimeen ja alkavat järjestellä asiaa. Ehkä tuttavasi oli vasta epätoivovaiheessa...?

Kaikilla mahdollisilla tavoin on tästä asiasta mieltään purkanut. Kasvokkain, puhelimessa, facebookissa.. Niin sitä tuolla ylempänä mietinkin, että mahdollisesti voisi tuntea jonkinlaista huonoa omaatuntoa, kun päättää kuitenkin toimia omaa arvomaailmaansa vastaan.. No tää tuttava taitaa muutenkin olla tälläistä valittavaa tyyppiä.

Ja sain kyllä sen verran kylmää vettä niskaani kommenttini jälkeen, että katsoin paremmaksi perääntyä tilanteesta. :/

 

[Mörköäiti]

Kyllä saa valittaa ja kritisoida. Mutta tarvitseeko asiasta koko ajan paasata ja jauhaa? Raskasta muille kuunnella tuota jatkuvasti.. Lopulta en itse enää jaksanutkaan pitää kieltäni kurissa, ja päästin ulos sen mitä moni muu oli varmasti jo mielessään pyöritellyt.

Asia taisi olla juuri silloin ajankohtainen. Ja joillain ihmisillä on tapana mitä tahansa asiaa vatvoa pitkään ja hartaasti, etenkin jos asia ei tunnu etenevän.