Olisiko sinulla parempia vinkkejä saada tästä maailmasta yleensäottaen positiivisempi? Kaikki saavat kertoa, jotka keksivät. Ideoita otetaan vastaan.
Ei maailmasta tule positiivisempi. Hieman toki voi hetkittäistä onnelaa olla mutta se että ihminen on joutunut "taistelemaan" on ollut elinehto selviämiselle. Ei se että on aina ollut kivaa ja positiivista. Jos me alkaisimme leijua positiivisuuden hattarapilvessä, ilman huolen häivää ei menisi kauaa kun elämä romahtaisi. Noin kärjistetysti ilmaistuna.
Oikeasti pitäisi oppia hallitsemasn ja hyväksymään negatiivisua ja pesdimistisiä tuntemuksia/kokemuksia ym. Sieltä se alkoholisminkin juurisyy monasti lähtee. Elämää ei voi muokata määräänsä positiivisemmaksi, onnellisemmaksi ja huolettomammaksi. Kaikki ihmiset kohtaa vastoinkäymisiä. Mutta yleensä ne ihmiset, jotka sortuu alkoholin ongelmakäyttäjiksi, eivät kykne vaikeita asioita kästtelemään niin hyvin tunnetasolla (ja niitä vaikeita asioita on usein paljon). On inhimillistäkin jopa ettei kaikkia negatiivisia tuntemuksia aina jaksa. Jaksaminen on vain kuin kipukynnys. Jokaisella erilainen. Yksi syö särkylääkeen pieninpäänkin nippaisuun, toiselle joudutaan suurin piirtein pakottamasn lääke vaikka käsi irti ja jalka murtunut.
Olen asunut italiassa. Siellä alkoholia käytetään päivittäin. Mutta ei heillä ole ongelmaa. Joitain ajatuksia syyksi tälle olen miettinyt....
1. Alkoholi ei ole tabu. Sitä ei piilotella, salata, kielletä lapsilta näkemästä... eikä sitä rajoiteta yhteiskunnan toimesta.
2. Tunteiden ilmaisu. Italiassa annetaan palaa. Ei siellä kaunistella perheen kesken vasn illallispöytä saattaa toisinaan tuntua "taistelutantereelta"... niin ilot kuin surut ilmaistaan sanallisesti.
3. Yhteisöllisyys/perhekeskeisyys. Lähimmäisiä autetasn jos heillä on vaikeaa tahi ongelmia elämässä. Ongelmien myöntäminen ei tuntunut olevan niin suuri häpeä kuin meillä pohjolassa.
On ihan turha lässyttää että kieltolaki tyuppinen salailu olisi tie onnelaan. Ei.
