Miksi pitää kiusata? :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja entinen vakkari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

entinen vakkari

Vieras
Mä en voi käsittää, en niin millään, miksi ton yläkerran naapurin lasten pitää päivästä toiseen kiusta tota meidän neljävuotiasta?

Äskenkin näin omin silmin ikkunasta, kun likka yritti mennä keinumaan ja yläkerran 7-8 vuotias poika LÄPSÄS meidän tyttöä :o Ja sen jälkeen tämän pojan pikkusisko (5vee) heitti tytön lippiksen päästä ja nauroi räkäisesti perään.

Ystävällisesti pyysin poikaa pyytämään anteeksi, mutta hän vaan sanoi, ettei hänen tarvitse \|O

KUKA TUOLLAISIA LAPSIA KASVATTAA?? :ashamed:

Mä olen pari kertaa joutunut menemään tonne ylös ja sanomaan tuosta käytöksestä (viime kesänä), mutta mun sanomisilla ei ollut mitään painoarvoa -meno jatkui entisellään.
 
Muistan kun olin lapsi ja meidän naapurissa oli kaksi tuollaista kakaraa.
Itse olin arka ja hiljainen ja nämä vilkkaat, kovaääniset lapset ottivat minut kiusansa kohteeksi. En muista yrittikö äitini tehdä asialle jotain, mutta tämä jatkui kuitenkin niin kauan kun siinä asuttiin. En ymmärrä tuollaisia lapsia, tai siis heidän vanhempiaan. Vanhemmistahan nämä asiat lähtee että kenestä lapsesta tulee kiusaaja.
 
Kun 7-8 vuotias lyö yli puolta pienempää niin siinä voi oikeasti sattua.

Minusta kuiskitaan täällä pihapiirissä, varsinkin yläkerran äitee ja yksi toinen samanlainen keskenään kyttäävät ja tuijottavat mua kun mitäkin halpaa huo.raa :'(

Meillä lapsilla on kuri. Säännöt siitä, että esim. toista ei kiusata. Mikään armeija meidän koti ei ole, mutta riehuta ei ja sisällä ollaan kunnolla.

Joskus JOUDUN korottamaan ääntäni lapsille (4 ja 2vee) ja se kuuluu suoraan yläkertaan. Siitä kai tämä soppa on alkunsa saanut. En sitten tiedä onko lapsille puhuttu pahaa meidän tytöstä tms, mutta inhottavaa tää on.

Eikä muutto tule kuuloonkaan tässä elämäntilanteessa :/
 
Ainahan lapsilla kaikenlaista nahinaa on, mutta jos tosiaan kouluikäinen poika käy läpsimään (tai edes muuten kiusaamaan) puolta nuorempaa tyttö(tai poika-) lasta, niin taitaa kyllä olla kasvatusongelmat siellä yläkerran päässä. Ei kuulosta ihan tavalliselta 7-8 vuotiaalta. Ehkäpä poikaa kiusataan koulussa, niin purkaa sitten turhautumisensa pienempiin.
 
jos ei lasten omat vanhemmat osaa kasvattaa "oikein" (lainausmerkeissä siksi koska oikeitakin tapoja on monia erilaisia) niin minä kyllä komennan. tuossa tilanteessa oisin käskenyt niiden painua pihalta pois... vielä viime kesänä toimi ainakin meidän pihassa, oon kuullu et kaikilla ei auta sanominen ku rääkyvät takas.
 
Meidän likka ei uskalla pitää puoliaan, koska nämä kiusaavat lapset on meidän tyttöä selvästi isompia, kooltaan siis :(

Lisäksi meidän tyttö on vähän arka luonteeltaan eli on hyvä kiusattava. Jostainhan tuollainen käytös oireilee, jos pitää yleensä toista kiusata :o

Ja vielä oikeastaan täysin syyttä loppujen lopuksi.
 
Mä varmaan en jaksais kattoa vaan sanoisin niille kakaroilletodella pahasti ja olisin niin ilkeä mitä osaan. Kattos jos ei tehoa niin kävisin varmaan kiinni seuraavan kerran tähän jätkään. Tulis sitten vaikka mikä jupakka mun puolesta, mun lasta ei kohdella kaltoin :whistle:
 
Mä en yksinkertaisesti uskalla enempää ääntäni korottaa noille lapsille, koska meillä on heidän vanhempien kanssa NIIIIN erilainen kasvatustapa. Nämä eivät ilmeisesti aseta mitään rajoja lapsilleen eivätkä omasta mielestään tarvitse muiden neuvoja asioidensa hoitamisessa.

Aion kyllä taas kerran mainita asiasta kunhan näen tuota akkaa, mutta mä olen täysin varma sen kyyläämisen ja seläntakana nauramisen vaan entisestään lisääntyvän sen jälkeen... :ashamed:

Vi.tut.taa :headwall:
 
Tuossa tilanteessa mä varmaan sanoisin jämäkästi normaalilla äänellä, että ketään ei saa kiusata. Sillä äänensävyllä, ettei siihen jäisi enää muilla mitään sanomista. Kyllä se vähitellen menee heidänkin kaaliinsa, kun sata ja tuhat kertaa toistaa samaa asiaa. Olen aika jääräpäinen näissä asioissa, enkä anna periksi... olen aikuinen ja mua totellaan, niin! :D
 
Mun mielestäni kaikkeen kiusaamiseen pitää puuttua heti. Jos oma lapseni joskus alkaa kiusaajaksi niin saa kyllä sellaisen ripityksen, että muistaa koko ikänsä. Tosin pelkään, että tuo ujo, pienikokoinen poika on se jota kiusataan...

Oman elämäni kiusaajat ovat pilanneet. Itsetuntoni ei koskaan ole noussut vuosia kestäneen koulukiusaamisen jälkeen. Olen todella surullinen, koska aikoinaan ilmiselvään kiusaamiseen ei kukaan aikuinen puuttunut. Olin hyvin ujo ja arka ja sen ainoa kerran kun uskalsin pyytää opettajalta apua tilanteeseen, minut torjuttiin täysin.
Vasta nyt lähes kolmikymppisenä alan pikkuhiljaa uskoa, että olen yhtä hyvä kuin muutkin. Kiusaamisen takia olin masentunut viisitoista vuotta ja itsemurhaa harkitsin jo 10-vuotiaana.

Voisiko aloittaja ottaa kiusaamista puheeksi kiusaajalasten vanhempien kanssa?
 
Kyllä mä aion taas kerran jutella tuon yläkerran äiteen kanssa tästä tilanteesta.

Se vaan ei ole ihan niin yksinkertaista, koska meillä on todella isot näkemyserot ja tämä yläkerran äitee harrastaa itsekin teinimeininkiä eli selän takana naureskelua, juoruamista ja minusta pahan puhumista :'(
 

Yhteistyössä