Miksi päädyitte miehen kanssa haluamaan lapsia nuorena? Ja miten toteutitte kaiken? :)

[moikka!]

Puhutaan nyt 20-25v

Me pohdittiin ja punnittiin pitkään mihin ikään me toivomme lapset ja tultiin siihen tulokseen, että meille sopii paremmin nuorempana, kun toinen vaihtoehto olisi ollut n.30vuotiaana.(mies 34v)

Haluan mm olla vielä "nuori" kun linnut lentävät pesästä ja se paras elämänvaihe alkaa. Saan toivoa lapsenlapsia nuorempana, mutta elää jo omaa elämää ja tehdä mitä huvittaa, kun rahaakin on enemmän, vaikka ei vähävaraisia nytkään olla. Olen aina ihaillut 40-50vuoden ikää ja haluan sen "vapaaksi".

Meille se oli jokotai. Joko ennen opintoja tai opintojen jälkeen, ei kesken.
Tuntui kaukaiselta ajatukselta että kun olemme 35-40, meillä olisi vielä pieniä lapsia...

Me toteutettiin toive niin, että mies kävi koulunsa ja minä kävin töissä ja makselin hiukan enemmän kuluja, sitten aloimme yrittää lasta jossa kaksi vuotta menikin.
Sillä aikaa molemmat olimme töissä, mies sai vakituisen ja hyväpalkkaisen työn ja minä tulin raskaaksi. Ostettiin perheauto pikkuauton tilalle ja aloimme etsiä omaa asuntoa.
Vauva syntyi ja kotonaolon jälkeen lähdin opiskelemaan ja kesäisin tein työtä.

Kuulisin mieluusti teidän tarinoita! Ja miten päädyitte nuorehkoon vanhemmuuteen ja millä tavoin toteutitte opiskelu/työasiat

 

[Ikl]

Miten toteutitte? Munaa pilluun vaan ja hinkkaa vähän aikaa niin kyllä se siitä.

 

[1-vuotiaan äiti]

Olen aina halunnut lapsen nuorena. Tapasin mieheni jo 16-vuotiaana. Mulle tuli vauvakuume kunnolla 19-vuotiaana mutta mies ei ollut vielä valmis lapseen. 22-vuotiaana sain sitten esikoisen joka täyttää kohta vuoden. Toinen lapsi on yrityksessä!

Opiskellaan molemmat ja on ollu tosi kätevää kun mies ollut paljon kotona, mm. ekat 3kk lähes täysin. Itse olen pystynyt opiskelemaan täyspäiväisesti vauvan kanssa ja keväällä pitäisi valmistua maisteriksi. Haluttiin lapsi nuorena koska nuorena jaksaa paremmin ja opiskelen mielummin lapsen kanssa kuin että saan lapsen kesken työuran. Nyt on suunnitelmissa että jompikumpi meistä on kotona muutaman vuoden ja sitten aloitan uran kun lapset on tehty!

 

[gjm]

Minä tulin raskaaksi ja sain lapsia, mies jatkoi elämäänsä kuten ennenkin. Sitten menin ammattikouluun ja hankin duunin, jolla pystyin elättämään perheeni. Nyt olen nelikymppinen ja "vapaa", kun lapset ovat jo isoja.
Taloudelliselta kannalta katsoen olen valinnut ikuisen köyhyyden kun tekaisin lapset nuorena, ja etenkin koska jäin yksinhuoltajaksi, mutta en vaihtaisi lapsiani tai elettyä elämääni toisenlaiseksi. Tämä sopii mulle <3

 

[Orion-]

Molemmille oli selvää että haluaa lapsia kun alettiin seurustelemaan. Mut ei kai me koskaan puhuttu että minkä ikäisenä... Sitten tuli se aika kun halusin. Sitä edelsi pieni häslinki ehkäisyn kans ja mahdollisuus että olisin tullut raskaaksi. Ihan pikkusen sain suostutella miestä, se ois halunnu että käyn eka koulun loppuun, olin sen just aloittanu ja suunnittelin että oisin sen ekan vuoden ehtiny käydä mutta lopetinki sitte myös heti ni ruettiin sit yrittään. Olin 19v silloin. Ja vasta nyt 23v:na se vauva on tulossa...

 

[k___k]

Täällä taitaa kohta olla plussa ihan testitikussa, minä 20 ja rakkaani 25 v. :heart:

 

[k___k]

ai niin, ja ei ollut suunniteltu. Haaveissa oli että parin vuoden päästä, mutta näyttää sille että pillerit ovat ohjeiden mukaan otettuna pettäneet. Ei se silti haittaa, ei me aborttia voida tehdä. Vauva tulee nyt jos on tullakseen.