MIKSI on niin vaikea aloittaa taas kunnolla liikunta?!

[Target]

Aivan uskomatonta miten ajatusmaailma risteilee asian kanssa. Välillä tulee ihme piikkejä milloin teen vaikka mitä liikunnallista muutaman päivän ajan ja sitten tulee pidempiä taukoja.. Töissäkään ei pääse juoksumatolle vaikka kuinka päättäisi käyvänsä jossain välissä, mielummin lukee kirjaa vapaa-aikana tms.. Ärsyttävää.

Ihan hyvin tiedän, että kun vääntää väkisin sen 2-viikkoa vaikka lenkillä niin siitä se taas lähtee, mutta ei niin ei. Aina on muka jotain esteitä. ÄRSYTTÄÄ! 2v lääkärintarkastuksen välissä lihonut 10kg ja nyt puolessa vuodessa vähän vielä lisää :flower: Kieltäydyin ostamasta uusia vaatteita, onneksi on sellainen maku, että vaatteet ei ole koskaan nuolleet ihon pintaa pinkeinä

En ole lihava vieläkään, mutta kyllä kasvunmerkit on ilmassa. NYT stoppi tälle peehana! Missä itsekuri tuon liikunnan suhteen? Voin helposti olla syömättä jos siltä tuntuu, eniten vaan v****** kun ei enää liiku niinkuin ennen.

Ja koirallakkain tassuvamma niin ei tule varttia pidempiä lenkkejäkään tehtyä, ettei se haava aukea/tulehdu. Toisaalta nuokin lenkit aiheuttaa sen, että ei tule uudemman kerran lähdettyä heti perään minnekkään.

hjelp?!

 

["vieras"]

Palkkaa itsellesi personal trainer!

 

[Target]

Oma raineri olisi hyvä, jos pysyisi samassa kaupungissa enemmän Ehkäpä se kulkisi matkalaukussa mukana? Ehkäpä vaihtoehtona hyvä talvemmalla. (Oikea sana?!)

 

[Eedla]

Mulla on ollu samaa vikaa. Olin männävuosina aktiiviliikkuja ja oikein timmissä kunnossa. Nykyään oon sellanen viittä vaille plösö joka ei saa persettään ylös tuolista. Ennenvanhaan nauroin räkäisesti jollekin 2 kilsan kävely- tai juoksumatkalle, mun mielestä se oli aivan liian lyhyt matka eikä siitä tullu kuin vihaiseksi. Nykyään teettää tuskaa kävellä 1km päähän ja jos juoksisin niin varmaan nitroja tarvisin ennen määränpäätä. mä kävelin aiemmin noin sata kilometriä viikossa, nykyään varmaan ehkä kymmenen
Kun esikoinen oli vielä pieni niin tuli vielä käveltyä ja juostua joka paikkaan mutta nykyään kun on nää 3 lasta tässä niin se lähteminen jonnekin ihan oikeelle lenkille näiden kanssa on kyllä jossain määrin mahdotonta. Oon yrittäny käydä kun mies on kotosalla että meen yksin tai niin että kuopus tulee mukaan rattaissa istuen, mutta tahtoopi ollá niin että ku mies on kotona nii mieluummin sitä itte menee maata kuin lähtee juokseman.

NO joo.. sellasta kyllä se tästä vielä alkaa sujua kun lapset vielä kasvaa niin että niiden kanssa lenkkeily on helpompaa (tai että ne on niin isoja että ne voi jäädä keskenään kotiinkin).

Ylipainoinen en kyllä ole (vielä) mutta tällä menolla kyllä kohta.

Niin ja siis kyllä mä sellasta ns hyötyliikuntaa harrastan pitkin päivää mutta jotenkin tuntuu että se ei riitä kunnon ylläpitämiseen(tai sitte mulla vaan oli aiemmin niin hyvä kunto että tää ehkä niin sanottu normaali kunto tuntuu huonolta kunnolta, tiiä häntä).

 

[Target]

Kohtalotoveri <3 ! Tosin yksi lapsi, yksi koira lapsi joka inhoaa kahta kissalasta ja mieslapsi <3 Miehen kanssa kahden käydään kyllä kulttuurijutuissa, mutta hyvin harvoin liikkumassa! Saispas käännettyä nämä kaksi ympäri!

Mulla peruskunto on pysynyt töissä päällä aikoinaan oikein hyvin kun on ollut samanlaisia kausia kun ei saa itseään liikkeelle. Mutta nyt kun on koululaisena ollut niin on vaan laiskistunut enemmän :/. Työtkin on aina olleet fyysistä tavalla jos toisella. Nytkin tässä 4kk kävelyä/nostelua tms. ja taas koulunpenkille.

Miten me saatais itsemme liikkeelle :xmas:

 

[***]

Katso nyt ensi viikon sää ja valitse sieltä kolme (aurinkoista) päivää, jolloin lähdet lenkille. Kirjaa nämä ylös ja varaa aika jo nyt (=kirjoita kalenteriin ja tiedota miestäsi). Pidä päivistä kiinni, älä anna muiden suunnitelmien tulla päälle. Ensi viikolla sama homma

 

[Target]

Katso nyt ensi viikon sää ja valitse sieltä kolme (aurinkoista) päivää, jolloin lähdet lenkille. Kirjaa nämä ylös ja varaa aika jo nyt (=kirjoita kalenteriin ja tiedota miestäsi). Pidä päivistä kiinni, älä anna muiden suunnitelmien tulla päälle. Ensi viikolla sama homma

Muuten hyvä idea, mutta merellä se on melko sama sataako vaiko paistaako kun juoksumatto löytyy tunkkaisesta pikku kopista

 

["Milla"]

Itsellä ihan sama ongelma kun lapset olivat ihan pieniä ja talvet ovat vaikeimpia! Nyt näin kesällä on ihanaa kun pojat osaa ajaa pöyrillä ja haluvat lähteä heittää lenkin 2-5km. Ensin vain kävelin reippasta tahtia, nyt jo hölkkäilen osaksi.
Se miten sain itteni liikkumaan, Palkitse itsesi! Ota jokin tavoite, esim. Tarvisisin uuden paidan tai ihanan kesä mekon, Saat sen kun olet käynnyt lenkillä vaikka kaksi viikkoa ja muista valita aina uusi palkinto ja uusi saavutettava päämäärä.
Itselläni on auttanut. Uusi puhelin kutkuttaa mieltä ja sen hankin itselleni kun saan viimeset 4kg pois

Tsemppiä!!

 

[sitähänsäkysyit]

Sä kirjoitit just samoin kuin miltä musta tuntuu. Tiedän itsekin kokemuksesta että jos 2viikkoa jaksan lenkkeillä 3-4x viikossa niin siitä se taas lähtee mutta:headwall: kun se on niin vaikeata.
Viimekesän "hitti" oli sportstrackeri kännyssä . Kannusti liikkumaan kun taas vaan pääsis alkuun ...

 

[Target]

Milla: Osaan palkita itseni hemmetin hyvin noin muutenkin! Oikein hemmoteltu kakara jonka ei tarvitse tehdä mitään saadakseen jotain Pitänee koittaa käänteistä psykologiaa "Jos mä ostan tän niin mun on pakko juosta tällä viikolla 100kg"

Sitähänsäkysyit: Voi kuule. heya heya, pakkotoistot, kiloklubit, sporttilehdet ym ym ja nyt plussalla katselemassa/itkemässä/etsimässä kannustusta.. Sit löytyy joku samperin artikkeli jostain jossa otsikkona on "Olet hemmetin hyvä omana itsenäsi" ja mä olen, että niinpäs olenkin ja suurinpiirtein tulostan sen jääkaapinoveen ja myhäilen tyytyväisenä samalla selaillen nettiä jossa näen sixpäkkejä täydellisillä naisilla joilla on sata lasta, ikää 60 vuotta ja kroppa kuin parikymppisellä ja vaivun taas synkkiin aatoksiin


MUOX. nyt on kilot ja metrit sekaisin :stick: korjaan "100km"