Miksi nuorilla äideillä(n. 20v iässä ensimmäisen lapsen saaneilla) on hyvin usein asiat näin:

Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.
Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.
Tupakoivat raskausaikana.
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.


En siis sano, että näin ei voisi olla myös vanhemmillakin äideillä, mutta kauhean yleisiä edellämainitut asiat tuntuvat olevan hyvin nuorten äitien keskuudessa. Olen tässä viime kuukausina tutustunut useampaan(n.10 kpl) nuoreen äitiin ja kaikille nämä asiat yhteisiä:0

Onko tällainen yleistä vai onko kohdalle sattunut vain edellämainitun kaltaisia?

 

Ei mulla ole noin. Ja mitä nyt nuorena äidiksi tulleita tunnen, niin en taida tietää kuin yhden tai kaksi, kenellä menisi noin surkeasti.

 

mä sain esikoisen 20-vuotiaana. noista tuntomerkeistä minuun sopi vain se, ettei ollut ammattia.

 

Voisiko tämän taas ajatella toisin päin. Jos ne parikymppiset, joilla asiat ovat "hyvin", huolehtivat myös siitä ehkäisystä paremmin, joten heistä ei edes tule äitejä tuollaiseen tilanteeseen. Eli tämä ei johtuisi pelkästään iästä, vaan siitä elämäntyylistä (jossa myös vahinkoraskaus on todennäköisempää).

Ja anteeksi, jos jotakuta loukkasin.

 

ehkä siksi kun sinä et osaa pitää kuria pojallesi niin hän on itsekäs paska mätämuna joka ei hoida kakaraansa joten äiti väsyy, kun joutuu liian nuorena liian suuren vastuun eteen yksin, kun toinen osapuoli on paska. k

itse en ole nuori äiti mutta rankkaa olisi ollut minullakin jos mies ei olisi ollut täysipainoinen vanhempi.

 

Juu ei minullakaan, eikä tuttavapiirissäni ole asiat noin Opintoja tosin ei välttämättä vielä ole ehtinyt saada päätökseen, jos saa nuorena lapset. Itselläni olivat ammattikorkeaopinnot vielä kesken kun esikoisen sain 21v.

 

Voisiko tämän taas ajatella toisin päin. Jos ne parikymppiset, joilla asiat ovat "hyvin", huolehtivat myös siitä ehkäisystä paremmin, joten heistä ei edes tule äitejä tuollaiseen tilanteeseen. Eli tämä ei johtuisi pelkästään iästä, vaan siitä elämäntyylistä (jossa myös vahinkoraskaus on todennäköisempää).

Ja anteeksi, jos jotakuta loukkasin.

Hmmm et loukannut, mutta eihän tuo täsmää sitten sen kanssa, että nämä joilla menee hyvin ja haluavat niitä lapsia =eivät ehkäise, sitten olisi samalla tavalla niitä nuoria äitejä joilla asiat eivät ole noin...

Mun kaveripiirin 20-25v äideistä ei taida kukaan täyttää noita kriteereitä, paitsi ammattiasian, koska eivät ole vielä ehtineet valmistua mikä lienee loogista ja itsekin kirjoitin vasta juuri lapsen jälkeen ja nyt haen yliopistoon.

 

mä oon 23v ja mulla on 4 lasta asiat kaikki hyvin,jopa rahaa on, ja ainut mikä ois voinu mulle passata mut ei enään, valmistuin jouluksi lähihoitajaksi

 

[QUOTE="jjj";25354297]Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.
Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.
Tupakoivat raskausaikana.
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.


En siis sano, että näin ei voisi olla myös vanhemmillakin äideillä, mutta kauhean yleisiä edellämainitut asiat tuntuvat olevan hyvin nuorten äitien keskuudessa. Olen tässä viime kuukausina tutustunut useampaan(n.10 kpl) nuoreen äitiin ja kaikille nämä asiat yhteisiä:0

Onko tällainen yleistä vai onko kohdalle sattunut vain edellämainitun kaltaisia?[/QUOTE]

Mä sanoisin, että näitä löytyy joka junaan jokaisesta ikäluokasta. Meillä neljä lasta, eka synty kun oltiin 19 ja 20. Miehellä ammatti, "jatkoammatti" ja ammattitutkinto samalta alalta ja työtä ollu aina. Minulla ammatti ja melkein toinenkin ja muutakin oheiskoulutusta käytynä, mutta työkokemusta hyvin vähän, koska olen ollut kotiäitinä. Olemme käyneet tukiperhekoulutuksen ja mietinnässä on ollut tukilapsia MEILLE, mutta katsotaan miten voimavarat riittävät. Olemme ottaneet vastuun elämästä taloudellisestkin ja saaneet mojovan summan velkaa, jotta saimme rakentaa talon. Pärjätään ihan kivasti, ainoa iso stressin aihe on minun työkokemuksen mitättömyys ja se, että saanko töitä, kun kotihoidontuki loppuu. Mutta olen ainakin antanut lapsille sitä mitä olen halunnut: aikaa ja läsnäoloa.

 

Mun äiti on saanut minut 20-vuotiaana ja häneen sopi vain se, että vielä silloin hänellä ei ollut ammattia, myöhemmin useampikin ammatti, joten ei tosiaankaan voi yleistää.

 

Jatkan vielä sen verran, että en ole ikinä polttanut. Ja "bilettämässä" käyn varmaan muutaman vuoden välein. Ja lapset ovat olleet ekan kerran yötä poissa yksin (sillon mummin luona) lähempänä kahta kuin yhtä ikävuotta. Ja emme ole esikoisen syntymän jälkeen käyneet kertaakaan itse missään olemassa yötä, vaan jos lapsi/lapset on olleet hoidossa, niin olemme olleet kotona ja lähinnä nukkuneet sitä univelkaa pois. Laatuaika siis on sana, jota meillä ei parisuhteessa tunneta!

 

Hmmm et loukannut, mutta eihän tuo täsmää sitten sen kanssa, että nämä joilla menee hyvin ja haluavat niitä lapsia =eivät ehkäise, sitten olisi samalla tavalla niitä nuoria äitejä joilla asiat eivät ole noin...

Mun kaveripiirin 20-25v äideistä ei taida kukaan täyttää noita kriteereitä, paitsi ammattiasian, koska eivät ole vielä ehtineet valmistua mikä lienee loogista ja itsekin kirjoitin vasta juuri lapsen jälkeen ja nyt haen yliopistoon.

Niin mutta "hyvin menemistä" on nuo muutkin kohdat, kuin koulutus. Tiedetään kuka isä on, ollaan ehkä jopa yhdessä, ei polteta raskausaikana, ei ryypätä joka viikonloppu, perhetyöntekijän tarve jne. Eli jos olet nuori ja sinulla tällaiset "terveet" perusarvot, niin silloinhan se ehkäisyn pois jättäminenkin on ihan perusteltua ja raskaus on haluttu.

 

Sain lapseni juuri 20v täyttäneenä ja olemme lapsen isän kanssa edelleen yhdessä. En ole käynyt bilettämässä aikoihin (en kertaakaan lapsen syntymän jälkeen tai raskauden aikana). En polttanut raskausaikana, en ennen sitä enkä jälkeenkään. Minulla on myös ammatti ja tulin raskaaksi vasta 8kk ammatin saatuani. Meillä ei käy perhetyöntekijä, eikä lapsemme käy tukiperheessä.

Muoks. Lapsi ei ole ollut kertaakaan yöhoidossa, yhteensä on ollut hoidossa 2x2h. Ikää lapsella 1v 2kk

Eikä tuo kuvaus kyllä sovi yhteen keneenkään minun tuntemaani nuoreen äitiin Vain yhdellä ei ole ammattia, mutta hän on kuitenkin lakin saanut ja ollut työelämässä.

 

[QUOTE="jjj";25354297]
Onko tällainen yleistä vai onko kohdalle sattunut vain edellämainitun kaltaisia?[/QUOTE]

On yleistä, mutta lapset yleensä saatu tuota nuorempana.

Poikkeuksiakin on, esim. hyvä ystäväni, johon mikään noista ei sovi.

 

[QUOTE="jjj";25354297]Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.[/QUOTE]

Kenties siksi, koska nuorten suhteet ovat aika epävakaita. Ei tietenkään kaikkien, mutta melko monien on.

[QUOTE="jjj";25354297]Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.[/QUOTE]

Kenties siksi, koska nuorena se menojalka vain vipattaa. Siksi olisikin syytä ajatella ja harkita vakavasti ennen tekoja, että haluaako lapsen nuorena. Mutta jos lapsen on tehnyt, niin silloin kyllä pitää ottaa myös vastuu lapsen hoitamisesta.
[QUOTE="jjj";25354297]
Tupakoivat raskausaikana.
[/QUOTE]

Tähän en osaa sanoa juuta enkä jaata.

[QUOTE="jjj";25354297]
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
[/QUOTE]

Kenties siksi, koska nuorten suhteet eivät ole niitä vakaimpia. Tosin erittäin harvalla 20-vuotiaalla on useampi lapsi, kun harvalla on edes yksi.

[QUOTE="jjj";25354297]Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.[/QUOTE]

Ei nuorella iällä ihmeitä tehdä. Peruskoulu on käyty 15-16-vuotiaana. Sen jälkeen joko lukioon tai ammattikouluun. Ammattikoulusta tosin valmistuu ammattiin. Mutta jos nuorella iällä on äitiyslomalla, niin silloin ei jää kovin paljon aikaa opiskelulle. Kuten sanoin: nuori ikä tulee vastaan.

[QUOTE="jjj";25354297]
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.
[/QUOTE]

Tähän en osaa sanoa juuta enkä jaata

 

Mä sain esikoiseni 21 vuotiaana, mieheni oli tuolloin 22. Valmistuin 18 vuotiaana merkonomiksi ja mulla on vakituinen työpaikka. Nyt olen hoitovapaalla ja pikkukakkosta masussa kasvattelen. Molemmat muksut on ns. tekemällä tehty ja pitkään harkittuja. Olemme avokkini kanssa olleet kihloissa kohta 3 vuotta ja toinen lapsemme syntyy ensi kesänä. Mieheni on hyväpalkkainen luutnantti. Ei kaikilla nuorilla ole asiat huonosti. Meillä ainakin menee hyvin ja olemme onnellisia valinnoistamme.

 

Ei munkaan noin 20-25 vuotiaina lapsia saaneista tutuista kukaan täytä noita kriteereitä, koulutusta lukuunottamatta. Yks tuli kai yllättäen raskaaksi (jo 80-luvulla) ja meni naimisiin raskausaikana, mutta ovat edelleen yhdessä sen miehen kanssa. Toinen meni naimisiin 19-vuotiaana, sai esikoisensa ehkä 22-v ja on nyt 38 vuotiaana edelleen saman miehen kanssa. Yks on eronnut mutta sillä on ainakin nykyään parikin ammattia ja sekin suhde oli kuitenkin vakava. Ja... samaa rataa kaikki ketkä tulevat mieleen. Kukaan näistä mun nuorena lapsia hankkineista ei ole edes eronnut, samaa ei voi sanoa paremmin koulutetuista ja myöhemmin lapsensa hankkineista! (Ei sikäli, että haluan yleistää, varsinkin kun itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään).

Muoks: tietty juu tuo yksi eronnut, nuorena lapsensa saanut on eronnut

 

^^ ja se piti vielä mainita että me ei olla alkoholia juotu sen jälkeen kun aloimme yrittää esikoista. Meidän mielestä alkoholi ja biletys ei kuulu lapsiperheen elämään.

 

[QUOTE="happymom";25354542]Mä sain esikoiseni 21 vuotiaana, mieheni oli tuolloin 22. Valmistuin 18 vuotiaana merkonomiksi ja mulla on vakituinen työpaikka. Nyt olen hoitovapaalla ja pikkukakkosta masussa kasvattelen. Molemmat muksut on ns. tekemällä tehty ja pitkään harkittuja. Olemme avokkini kanssa olleet kihloissa kohta 3 vuotta ja toinen lapsemme syntyy ensi kesänä. Mieheni on hyväpalkkainen luutnantti. Ei kaikilla nuorilla ole asiat huonosti. Meillä ainakin menee hyvin ja olemme onnellisia valinnoistamme. [/QUOTE]

Ei kyllä luutnantin palkka päätä huimaa. Mutta mukava silti, että teillä menee hyvin.

 

Just joo... aika ylöeistys muutaman esimerkin vuoksi. Voin sanoa, että KAIKKI minun tuntemani nuorena äidiksi tulleet ovat edelleen sen teiniaikaisen rakkautensa kanssa... toisin kuin ne ylikoulutetut vetävät jo toista ja kolmatta kierrosta. Itse sain alle 20-v esikoisen, puuttui vain se lopullinen koulutus, koska ehdin juuri ja juuri saamaan valkolakin päähäni. Nyt molemmat olemme hyvin koulutettuja hyväpalkkaisessa työssä neljän lapsen kanssa edelleen onnellisesti yhdessä auuressa lähes lainattomassa omakotitalossa suurella tontilla erilaisine lisukkeineen kahden tila-auton seistessä pihassa... ja tämä 20-vuoden yhdessäolon jälkeen. <3

 

Mun mielestä 20-25-vuotias ei ole nuori äiti, vaan ihan normi-ikäinen tekemään lapsia. Nuori äiti on minusta 16-18 -vuotias. Ja siinä ikäluokassa olevilla äideillä kyllä minusta on tavallista useammin, ei kuitenkaan aina, sosiaalisia ongelmia takana ja edessä... Mutta ei voi tietenkään yleistää.

Itsekin olen sitten ilmeisesti "nuori äiti" 23-vuotiaana ensimmäisen lapsen tehnyt...

 

Njaa. Mun lähipiirissä 20v on aika normaali ikä saada lapsi. Monellakaan eivät ole asiat noin kuten kuvailit.

Itsekin sain lapsen 20-vuotiaana. En tupakoinut raskausaikana. Lapsilla on sama isä, jonka kanssa tosin en enää ole yhdessä. Mun lapset eivät ole lastensuojelun asiakkaina. Olen käynyt kuopuksen (nyt 2-vuotias) syntymän jälkeen varmaan alle 5 kertaa bilettämässä, eikä ole erityistä hinkua päästä. Kumppanit eivät myöskään ole kovasti vaihtuneet. Eron jälkeen olin tyytyväisenä yksin reilun vuoden, jonka jälkeen tapasin nykyisen kumppanini. Kouluttautumaton kyllä olen, mutta haluaisin kyllä opiskella ammatin itselleni. Akateemisesti en kuitenkaan aio kouluttautua, ei riitä kiinnostus eikä kunnianhimo eikä tuskin älykään

 

Olen 20 v äiti. On ammatti, työpaikka, aviomies, en biletä enkä polta. enkä ole yhteiskunnan elätti eikä mwillä käy mitään hoitureita

 

Mun mielestä 20-25-vuotias ei ole nuori äiti, vaan ihan normi-ikäinen tekemään lapsia. Nuori äiti on minusta 16-18 -vuotias. Ja siinä ikäluokassa olevilla äideillä kyllä minusta on tavallista useammin, ei kuitenkaan aina, sosiaalisia ongelmia takana ja edessä... Mutta ei voi tietenkään yleistää.

Itsekin olen sitten ilmeisesti "nuori äiti" 23-vuotiaana ensimmäisen lapsen tehnyt...

Minun mielestäni alle 25-vuotias on nuori äiti, mutta "nuori" sanalla en tarkoita mitään negatiivistä tässä tapauksessa.

 

Mä tunnen lukuisia nuorena äidiksi tulleita (useat jopa alle 20-vuotiaina kuten itsekin) ja ei kyllä sovi yksikään noista mainitsemistasi asioista heihin, paitsi tuo ammatittomuus niihin henkilöihin, jotka kävivät lukion ja/tai jatkoivat opiskelua kolmannelle asteelle.

Itseeni sopii tuon ammatittomuuden lisäksi se, että lapsen isän kanssa ei olla missään yhteyksissä, enkä kyllä itse voi asialle yhtään mitään.

Ehkä sä oot tutustunut vain ongelmanuoriin joilla sitten -yllätys yllätys- se perheenperustaminenkin on vähän ongelmaista?