Jotain ihastuttavan onnetonta logiikkaa siinä, jos haluataan sanoa että jokin asia ei saa kahlita vaan vapauttaa, mutta samalla kuitenkin rajoitetaan muiden oikeutta ilmaista itseään tai tunteitaan valitsemallaan tavalla.
Ei ole yhtään sen enempää universaalia tai vapaata rakkautta, jos joku ulkopuolinen (tässä tapauksessa taiteilijat) haluavat ottaa kontrollin siitä miten muut saavat ilmaista ja kokea oman rakkautensa.
Sitä paitsi, teos tai teko ei voi olla yhteisöllinen, jos sen toteuttamisesta ja ideoinnista vastaa vain kaksi osapuolta, eivät ne kaikki muut osalliset.