Miksi mulla pitäisi olla neljä lasta tai enemmän?

["aapee"]

Yksi lapsi on ja toinen tulossa. Sekä musta että miehestä tuntuu ainakin nyt, että kaksi on todennäköisesti sopivasti. Kaverilla on neljä lasta ja viides tulossa ja hän on kautta aikain painostanut mua hommaamaan yhtä ison katraan.

Itse olen ainoa lapsi, kaverilla oli yksi sisko. Hänkään ei siis ole mistään suurperheestä, mutta on vakuuttunut, että pahinta, mitä ihmiselle voi sattua on olla ainoa lapsi.

Hän on niitä ihmisiä, jotka perustelevat kaiken sillä, että "raha on toisarvoista". Allekirjoitan tuon useimmiten, mutta en olisi valmis yrittämään enempää lapsia kuin meillä on vara ruokkia ja vaatettaa. Vaikka rakkaus lisääntyisi miten, en ole valmis pitämään katrasta kaurapuurokuurilla 20pvä/kk. Toinen peruste hänellä on lapsilauman helppous, lapset kun sitten leikkivät keskenään. Mä taas tahdon jakaa vähistä voimavaroistani mahdollisimman paljon yhteistä aikaa jälkikasvulle, myös kahden kesken.

Mutta se pääasia mua uteloittaa: Miksi ihmeessä ketään rassaa muiden lapsiluku? *raapii päätään*

 

[qwerty11]

Ainoana lapsena voin vaan sanoa, et itse en ole ainakaan koskaan kärsinyt.
Jokainen varmasti tietää itselleen parhaimman lapsiluvun Ehkä sun kaveri on niin stressaantunut katraastaan, että haluais sullekin samanlaisen katraan niin olis hänellä kohtalotoveri

 

[Anatolia]

Mulla on kaksi lasta, tyttö ja poika, ja lapsiluku melko varmasti täynnä.

Kaverini, jolla lapsia on enemmän (4, 5 tai 6, en viitsi sen tarkemmin sanoa) "painostaa" usein sekä mua että miestä tässä lapsiasiassa. Ette kai te lapsilukua vain kahteen jätä, ei kaksi riitä, tehän niin tykkäätte tästä meidän vauvastakin, tehkää ihmeessä vielä muutama, teidän lapsetkin tykkäisi...jne.

Samaan aikaan saan niin kovin usein kuulla, miten kallista asuminen on kun on suuri perhe ja pitää olla neliöitä enemmän. Miten kallista on auton ostaminen ja miten hankalaa lähteä koko poppoon kanssa jonnekin. Miten hirmuisesti palaa rahaa ruokaan. Miten rankkoja siivouspäivät ovatkaan, kun pitää vaihtaa niin ja niin moneen sänkyyn lakanat. Miten turhaa on lähteä töihin koska päivähoitomaksuihin menee omaisuus. Oma aika, mitä se on?! Parisuhdeaika, mitä se on?! Lapsista lähtee hirveä meteli, koko ajan joku on vaatimassa jotain ja sitä ei kestä ellei saa vetää kännejä juuri nyt. Jne.

Nii-iin, miksiköhän me emme halua suurperhettä?!

 

["aapee"]

Ainoana lapsena voin vaan sanoa, et itse en ole ainakaan koskaan kärsinyt.
Jokainen varmasti tietää itselleen parhaimman lapsiluvun Ehkä sun kaveri on niin stressaantunut katraastaan, että haluais sullekin samanlaisen katraan niin olis hänellä kohtalotoveri

Peesaan ensimmäistä lausetta, epäilen, että viimeinenkin on totta ja toivon kovasti, että keskimmäinen lausahdus pitää paikkansa

 

["aapee"]

Nii-iin, miksiköhän me emme halua suurperhettä?!

Jesh, juuri näin

Kaveri saa toki olla äiti vaikka 12:lle, jos hänellä voimavarat riittävät. Joillakin vain on kykyä enempään. Itse en ole mikään maailman aikaansaavin tyyppi, enkä tahtoisi huomata, että homma on joku päivä liikaa mulle. Temperamentti ja arvot, ne kai vaikuttavat lapsiluvun sopivaan kokoon aika paljon?

 

[meillä]

on kaksi poikaa ja lisää ei tule! Mun mielestä raha ei todellakaan ole toisarvoista ja katraan ei ole tarkoitus viihtyä keskenään.

 

[kaalimaan vartija]

No, miksi pitäisi tehdä ainuttakaan lasta? Ja mitä se muille kuuluu kuinka monta lasta missäkin perheessä on. Ihan on perheen sisäinen asia. Vanhemmat elättävät ja hoitavat ja ottavat vastuun jälkikasvustaan,joten he myös päättävät kuinka monta lasta haluavat. Ei naapurin Pirkko.

Meillä on neljä lasta ja itse saan usein kuulla joko että kai te nyt vielä yhden teette??
Tai
Herranen aika, miksi te olette tehny NOIN monta lasta.

Eli koskaan ei ole hyvä.

 

[,]

Mä olen kärsinyt ainoana lapsena iäkkäistä vanhemmista, kun ei ole ketään ketä huutaa apuun...

 

[näin]

Ehkä haluavat muut samaan jamaan.
Oikeat suurperheet useiin ovat lapsirakkaita ja viihtyvät, mutta olen huomannut, että monet 3-4 lapsen perheet tuntuvat katuvan lapsimäärää. Ne on tehty, mutta kiva on, jos ovat jossain muualla kuin kotonaan. Muualal riesana ja riekkumassa, niin kotona on hiljaista.

 

[Leukistinen aksolotli]

Ei olisi mitään järkeä tahallaan hankkia lapsia, jos on tunne, ettei halua.

 

[kaalimaan vartija]

Ehkä haluavat muut samaan jamaan.
Oikeat suurperheet useiin ovat lapsirakkaita ja viihtyvät, mutta olen huomannut, että monet 3-4 lapsen perheet tuntuvat katuvan lapsimäärää. Ne on tehty, mutta kiva on, jos ovat jossain muualla kuin kotonaan. Muualal riesana ja riekkumassa, niin kotona on hiljaista.

:O En ole kyllä huomannut samaa. Mun tuntemista 3-4 lapsissa perheissä on lapsilla läheiset välit. Perhe puhastelee paljon yhdessä. Perheellä on yleensä paremmat tulot. Ja omasta ja parin kaverin puolesta voin vielä sanoa, että ovet on lähes aina avoinna kavereille. Ja täällä myös viihtyvät lasten kaverit.

 

[Meillä]

on 4 lasta, pienillä ikäeroilla ja päivääkään en ole katunut Mutta nyt on perhe koossa, on saatu toivomamme suurperhe ilman sen kummempaa stressiä. Ja nyt onkin helppoa kun nuorinkin jo 4v. Mutta ei se maatakaatavaa ollut sekään kun kaikki oli alle 7v

Mutta meillä on myös rahatilanne ok, on töitä, tuloja maksaa päiväkotimaksut mukisematta, on tilaa mukavasti ja varaa se myös maksaa valittamatta.

Välillä on meinannut viidettäkin kuumeilla, mutta kyllä näin on hyvä. Ihanaa tulevaisuutta odotellaan tän poppoon kanssa

 

[as if]

Mä olen ainoa lapsi, se oli ihan ok. Mulla itselläni on viisi lasta, ja sekin on ihan ok.
Mulle ei tulis mieleenkään alkaa kommentoimaan kenenkään lapsilukuja, eiköhän jokainen päätä ne asiat ihan itse eikä kaipa ketään aukomaan päätään asiasta.

 

[54tr]

[QUOTE="aapee";23072492]
Mutta se pääasia mua uteloittaa: Miksi ihmeessä ketään rassaa muiden lapsiluku? *raapii päätään*[/QUOTE]

Vaikea sanoa... meitä on moneen menoon. Eiköhän se kuitenkin ole niin, että aika harvaa oikeasti "rassaa" muiden lapsiluku. Yleisempää minusta kuitenkin on se, että suurempaa lapsilukua jaksetaan taivastella. Joo... Kaikki ei ole ihan kohdallaan jos toisen lapsiluku jotain toista oikeasti rassaa... Me halutaan kyllä isompi perhe, mutta ystäväni saa ihan rauhassa olla hankkimatta yhtään lasta, jos niin haluavat.

 

[890]

Mulla on kaksi lasta, tyttö ja poika, ja lapsiluku melko varmasti täynnä.

Kaverini, jolla lapsia on enemmän (4, 5 tai 6, en viitsi sen tarkemmin sanoa) "painostaa" usein sekä mua että miestä tässä lapsiasiassa. Ette kai te lapsilukua vain kahteen jätä, ei kaksi riitä, tehän niin tykkäätte tästä meidän vauvastakin, tehkää ihmeessä vielä muutama, teidän lapsetkin tykkäisi...jne.

Samaan aikaan saan niin kovin usein kuulla, miten kallista asuminen on kun on suuri perhe ja pitää olla neliöitä enemmän. Miten kallista on auton ostaminen ja miten hankalaa lähteä koko poppoon kanssa jonnekin. Miten hirmuisesti palaa rahaa ruokaan. Miten rankkoja siivouspäivät ovatkaan, kun pitää vaihtaa niin ja niin moneen sänkyyn lakanat. Miten turhaa on lähteä töihin koska päivähoitomaksuihin menee omaisuus. Oma aika, mitä se on?! Parisuhdeaika, mitä se on?! Lapsista lähtee hirveä meteli, koko ajan joku on vaatimassa jotain ja sitä ei kestä ellei saa vetää kännejä juuri nyt. Jne.

Nii-iin, miksiköhän me emme halua suurperhettä?!

Kai tiedät, ettei kaikilla suurpeheillä ei ole tuollaista, kuin tutullasi? Jos asiat ottaa tolla tavalla, niin silloin ei tosiaan kannata lähteä suurpehettä väsäämään.

 

[jaahah]

Kai tiedät, ettei kaikilla suurpeheillä ei ole tuollaista, kuin tutullasi? Jos asiat ottaa tolla tavalla, niin silloin ei tosiaan kannata lähteä suurpehettä väsäämään.

Jaha? Asuvatko ladossa ja ajavat polkupyörällä ja pitävät armeijakuria, vai miten ei ole vaikeuksia mahduttaa, kuljettaa ja pitää siivoa? Mutta kyllä se vaan tosiasiaksi jää, että vanhempien kanssa kerkiää nelihenkisen perheen lapsi viettää ihan omaa aikaa maksimissaan neljäsosan siitä mitä ainoa lapsi. Tosiasiassa paljon vähemmän, koska kaaoksenhallinta vie lauman vanhemmilta enemmän aikaa.

Ja eihän se ihan niinkään ole, että on yksi lysti miten monta lasta kukin hankkii? Jos oikeasti puolet porukasta päättäisi hankkia kymmenen lasta, ja nämä tuottaisivat edes viisikymmentä lastenlasta, niin aika äkkiä todettaisiin, että ei tuo ihan yksityisasia sitten taida olla kuitenkaan. Täyttäkää maa joo, mutta maa alkaa olla aika täysi jo. Siinä on tietty juju, että suurperheitä suosivat lahkot on keksitty harvaanasutussa pohjoisessa. Ei olisi oppi käynyt kaupaksi ahtaasti asuvalle kaupunkiköyhälistölle...

 

[nii]

tuntemissani 3-4 lapsen perheissä vaaditaan isovanhempia koko ajan apuun. ei jakseta itse katsella omia kurittomia kersoja.

 

[Anatolia]

Kai tiedät, ettei kaikilla suurpeheillä ei ole tuollaista, kuin tutullasi? Jos asiat ottaa tolla tavalla, niin silloin ei tosiaan kannata lähteä suurpehettä väsäämään.

Tiedän toki. Mulla on aika montakin suurperhettä ystävä/tuttavapiirissä.

Mutta vain tuon yhden perheen äiti on ottanut asiakseen "painostaa" meitä hankkimaan vielä lisää lapsia. Ja rutisee silti itse about aina siitä miten rankkaa on olla suurperheen äiti.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="aapee";23072492]

Mutta se pääasia mua uteloittaa: Miksi ihmeessä ketään rassaa muiden lapsiluku? *raapii päätään*[/QUOTE]

Hyvä kysymys, johon en itse ole koskaan saanut mistään pätevää vastausta.

 

[Mummomainen]

Minulla ei ole ensimmäistäkään lasta, mutta näillä näkymin jos pitäisi valita niin mieluummin neljä lasta kuin 1 tai 2 lasta. Toki voi mieli muuttua sen jälkeen kun/jos saa ensimmäisen lapsen, voi olla, ettei sen jälkeen haluaa enää yhtään lasta. Jos edes sitä yhtä lasta saa, sekään kun ei ole varmaa. Mutta itse haluaisin kuitenkin mieluummin suurperheen kuin pienen perheen. Syitä mm. se, että lapsilla olisi seuraa toisistaan, yksittäiselle lapselle ei tulisi niin kamalaa painolastia monista asioista. Esimerkiksi lapsenlapset, jos on vain yksi lapsi niin valitettavasti usein joutuu kokemaan aikamoista painostusta lasten hankintaan, jotta vanhemmista tulisi isovanhempia. Ei välttämättä edes omien vanhempien taholta vaan ihan omalta taholtaan. Samoin vanhempana vanhempien hoito kun ovat vanhoja, sen voisi jakaa useamman sisaruksen kesken, ja se, että jos joku muuttaa kauemmaksi niin luultavasti edes joku sisaruksista asuu vanhempien lähellä. Ja jos vanhemmat tai toinen heistä kuolee, niin lapset eivät menetä koko ydinperhettään, jää edes sisaruksia. Monia syitä löytyy. Taloudellisia kuluja tulee varmaan enemmän, mutta meillä ainakin on tarkoituksena/haaveena hankkia joka tapauksessa 3-4 makuuhuoneen talo, niin siihenhän mahtuisi ne neljä lasta ihan hyvin. Tuo neljä lasta olisi varmaan ihanteellinen määrä lapsia.

Lisäystä vielä, että on tietenkin jokaisen oma asia miten asiat kokee. En koskaan menisi kenellekään sanomaan, että hänen pitäisi hankkia enemmän tai vähemmän lapsia. Jokaisen omia asioita ja kaikilla on varmaan omasta mielestään parhaimmat perustelut päätöksilleen.

 

[Lapsia 7]

Ihan samaa jankutusta saan kuulla koska lapsia on useampia.

Oikeasti, meillä syödään hyvin. On tilaa, aikaa ja lapset harrastaa.

Etelässä tosin ei käydä, eikä eletä tuilla.

En auo päätäni muiden lapsiluvusta, miksi minun siis pitää kuunnella paskan jauhantaa ja ennakkoluuloa ennakkoluulon perään.

Teitäkin kun lukee on, suurperheellinen vapaata riistaa.

 

[Mummomainen]

Mutta kyllä se vaan tosiasiaksi jää, että vanhempien kanssa kerkiää nelihenkisen perheen lapsi viettää ihan omaa aikaa maksimissaan neljäsosan siitä mitä ainoa lapsi. Tosiasiassa paljon vähemmän, koska kaaoksenhallinta vie lauman vanhemmilta enemmän aikaa.

Ja eihän se ihan niinkään ole, että on yksi lysti miten monta lasta kukin hankkii? Jos oikeasti puolet porukasta päättäisi hankkia kymmenen lasta, ja nämä tuottaisivat edes viisikymmentä lastenlasta, niin aika äkkiä todettaisiin, että ei tuo ihan yksityisasia sitten taida olla kuitenkaan. Täyttäkää maa joo, mutta maa alkaa olla aika täysi jo. Siinä on tietty juju, että suurperheitä suosivat lahkot on keksitty harvaanasutussa pohjoisessa. Ei olisi oppi käynyt kaupaksi ahtaasti asuvalle kaupunkiköyhälistölle...

Ei se nyt mene niin, että vanhemmat välttämättä viettämättä omaa aikaa ainoan lapsen kanssa automaattisesti enemmän. Voihan olla, että ainoan lapsen vanhemmat viettävät sen ajan mikä menisi muiden lasten "omaan aikaan" vaikka lenkkeillen tai muuten omiin harrastuksiin.

Suomi ei ole lähellekään täysi maa, päinvastoin, tosi harvaanasuttu ja laaja maa.

 

["sia"]

tuntemissani 3-4 lapsen perheissä vaaditaan isovanhempia koko ajan apuun. ei jakseta itse katsella omia kurittomia kersoja.

Ei ainakaan meillä auta isovanhemmat lastenhoidossa millään tavalla. En osaisi olla edes vailla. Minun vanhempani ovat eronneet, äiti asuu nyt 500 km päässä, nähdään n. 3 kertaa vuodessa. Isä asuu samalla paikkakunnalla mutta silti 50 km päässä meistä eikä oikein pärjää kuin tuon vanhimman (eskarilaisen) kanssa. Kerran on tainnut olla papan luona yötä ikinä yksin. Miehen vanhemmat hoitavat maatilaa enkä voisi kuvitellakaan heitä vaivaavani lastenhoidolla.

Muutenkin meidän lapset ovat jonkun muun kuin minun tai isänsä hoidossa ainoastaan silloin, jos on ehdoton meno minulla etten voi ottaa kaikkia kolmea lasta mukaan. Yleensä siis ainakin yksi on mukana joka paikassa. En koe tätä ongelmaksi.

Tämä on nyt tämä elämäntilanne ja joskus on toisenlaista. Neljäs ja viideskin mahdollisesti saisi tulla jonkun vuoden päästä, mutta hoidetaan nämä nyt tästä ensin vähän isommiksi. Ja töihin joutaisin myös kun nuorin olisi n. 2v. Ei tämä elämä ole juuri sen vaikeampaa kuin sen tekee itselleen.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaukseksi voisin sanoa, että mulle ainakin on ihan yksi lysti kuinka monta lasta muut tekee. Tehköön 15 tai ei yhtään, oma perhe tässä on se mistä voi huolta kantaa.