H
heti aamusta
Vieras
Ihan ensimmäisenä en tarkoita tällä ketään yksittäistä ihmistä tai ketjua tällä palstalla vaan yleisesti, joten kukaan ei saa nyt ottaa tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä 
Monesti vaan kun joku kritisoi elämän valintoja tai päätöksiä tai nostaa esiin jonkun asian negatiivinen puoli tai muuten vaan ei ole mukana yhtä innostuneena kun asianomainen, niin vedotaan siihen että tämä toinen on vaan kateellinen. Minkä ihmeen takia?
Mun mielestä sillä, että arvostelee jonkun valintoja ei ole mitään tekemistä kateuden kanssa. Se voi olla hyvien tapojen vastaista, se voi olla lapsellista, se voi olla silkkaa ilkeyttä, mutta että KATEUTTA?!
Onko se vaan siitä hyvä puolustus aina, keino suojella itseään, et ohittaa kokonaan sen kritiikin, ei suostuta katsomaan sitä omaa tilannetta vaan käännetään se heti kritisoijan ongelmaksi? Mistä tämä johtuu?
Monesti vaan kun joku kritisoi elämän valintoja tai päätöksiä tai nostaa esiin jonkun asian negatiivinen puoli tai muuten vaan ei ole mukana yhtä innostuneena kun asianomainen, niin vedotaan siihen että tämä toinen on vaan kateellinen. Minkä ihmeen takia?
Mun mielestä sillä, että arvostelee jonkun valintoja ei ole mitään tekemistä kateuden kanssa. Se voi olla hyvien tapojen vastaista, se voi olla lapsellista, se voi olla silkkaa ilkeyttä, mutta että KATEUTTA?!
Onko se vaan siitä hyvä puolustus aina, keino suojella itseään, et ohittaa kokonaan sen kritiikin, ei suostuta katsomaan sitä omaa tilannetta vaan käännetään se heti kritisoijan ongelmaksi? Mistä tämä johtuu?
Mutta kuitenkin, ei se mun mielestä ole kateutta. Usein se on kyllä ilkeilyä mutta liittyykö se muka kateuteen? :/
Siis se, että sitä kritiikkiä ei osata sanoa asiallisesti, vaan aletaan haukkua ja morkata ja nälviä niin, että ensimmäinen mielikuva kritisoijasta on kiukutteleva pikkulikka, jonka kaveri on just saanu hienomman My Little Ponyn mitä likka ite, ja sitten tää keltä se jäi saamatta, haukkuu sitä kellä se poni on plakkarissa :xmas:
