Miksi kotiäitiys on "hatun noston" arvoinen juttu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja meweweww
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

meweweww

Vieras
Tuosta toisesta ketjusta huomasin tällaisia kommentteja. .. TUntemani kotiäidit, jotka siis tosiaan ovat olleet vuosia kotona ja vielä nuorimman ollessa yli 3v, niin heillä ei ole koulutusta, ei työpaikkaa.. lapsia usein paljon, ja juoksentelevat puolialasti pitkin poikin likaisissa vaatteissa. Yksi tuntemani taas hoitaa lapsensa hyvin, mutta ei tosiaan hänelläkään ole ammattia, talouskoulun on käynyt joskus vuosia sitten.. Mitä hatun nostamista on siinä, ettei ole kouluttautunut, ei ole hankkinut työpaikkaa, vaan pusertaa vaan lapsia?
 
Samaa ihmettelen minäkin. Äitini oli kotiäiti ja juuri siksi kun ei hänellä ollut ammattia ja työtä. Oli todella masentunut näistä syistä eikä todellakaan ollut kivaa olla kotiäidin lapsi. En arvosta kotiäitejä.
 
No ei kai kaikki kotiäidit ole kouluttamattomia? Eikä kaikilla ole montaa lasta?

Jos nyt itse pohdin, niin ajattelen, että hatun nostoinen asia kotiäitiydessä on se, että joku jaksaa vuodesta toiseen olla kotona lasten kanssa. Ja siis nimenomaan siten, että äiti oikeasti ON lastensa kanssa, eikä vain makaa päivästä toiseen. Lisäksi on hienoa, jos perhe osaa tulla melko pienilläkin tuloilla toimeen...kotihoidontuella kun ei ihan älyttömiä juhlita. On myös hienoa, jos hoitaa lapsensa niin pitkälle itse, kun se vaan on taloudellisesti mahdolista (lähinnä 3v)...koen siis, että pääsääntöisesti alle 3v lapsen paikka on kotona. Ei ihan aina, mutta pääsääntöisesti.

Mutta ihan yhtälailla "uraäideillä" on juttuja, joilla voi nostaa hattua.
 
Mä arvostan niitä kotiäitejä jotka ovat lapsensa kanssa kotona kunnes se on 3v ja tämän ajan tinkii omista kuluistaan niin että pärjää kotihoidontuella.
Elämäntap kotiäitejä en taas arvosta yhtään, koska lapsi tarvitsee muutakin elämää kun sen äidin ja lapsia ei saisi tehdä vain sen takia että itse saa olla kotona!
 
  • Tykkää
Reactions: Jätkä
mitä tähän nyt voi sanoa. jos sellainen joka pyyteettä hoivaa ja rakastaa päivästä toiseen luotettavasti, pyyhkii, turvaa, siivoaa, tekee näkymätöntä työtä jolla on kuitenkin valtavasti vaikutusta, vaikka sitä ei joku tunnustaisi. Kotiäiti tekee työnsä nostipa joku hattua tai ei. Ei arvostuksen perässä vaan rakkauden takia. Itse olen ollut joskus kotiäiti ja voin sanoa että arvostan kyllä niitä äitejä, jotka eivät ainoastaan lennä uraohjuksina oman kunnian perässä vaan hoitavat pieniä lapsiansa.
 
Riippuu pitkälti äidistä. En mä kaikille kotiäideille hattua nostaisi, mutta monille tavallisille kyllä. Sellaisille, jotka eivät tee lapsia vain siksi, ettei tarvitsisi tehdä palkkatyötä ja hoitavat lapset ja kodin huolella. Sellaisille nostan hattua, koska itsestäni ei sellaiseen elämään olisi.
 
Kotiäitiyttä pidetään arvokkaana juttuna niin kauan kuin kotiäiti itse ymmärtää olla nöyrä. Kunnon kotiäiti kompensoi mitättömät tulot tekemällä kaikki ruoat leivästä alkaen itse, marjastamalla, ompelemalla, neulomalla ja niin edelleen. Mikäli kotiäiti ei tee tuota kaikkea, hänet leimataan laiskaksi luuseriksi joka loisii kotona päästäkseen elämästä helpolla.

Mikäli kotiäiti on huolissaan eläketurvastaan, hän on ahne ja itsekäs ja suunnittelee mahdollisesti avioeroa. Kotiäiti ei saa miettiä sellaisia maallisia asioita kuin raha, paitsi että hänen täytyy koko ajan miettiä rahaa.

Sama mentaliteetti vielä pidemmälle vietynä näkyy eräässä nimeltä mainitsemattomassa uskonnollisessa yhteisössä, joka korostaa äidin arvokasta osaa. Äiti alennetaan ylentämällä hänet, tehdään hänestä jonkinlainen ylimaallinen olento, joka jaksaa ja kestää ihan mitä vain.
 
Tuosta toisesta ketjusta huomasin tällaisia kommentteja. .. TUntemani kotiäidit, jotka siis tosiaan ovat olleet vuosia kotona ja vielä nuorimman ollessa yli 3v, niin heillä ei ole koulutusta, ei työpaikkaa.. lapsia usein paljon, ja juoksentelevat puolialasti pitkin poikin likaisissa vaatteissa. Yksi tuntemani taas hoitaa lapsensa hyvin, mutta ei tosiaan hänelläkään ole ammattia, talouskoulun on käynyt joskus vuosia sitten.. Mitä hatun nostamista on siinä, ettei ole kouluttautunut, ei ole hankkinut työpaikkaa, vaan pusertaa vaan lapsia?

Jotkut välittää niistä lapsistaan niin kovin, että haluaa itse heidät kasvattaa sekä seurata heidän touhuja. Uskomatonta, mutta totta. Jotkut todella nauttivat siitä, että saavat itse pitää hyvää huolta kodistaan, lapsistaan, ja miehestään. Jotkut tosiaan vielä osaavat arvostaa sellaista seesteisyyttä, ja "normaalia" elämää. Tämä perinteinen tyyli oikeasti palvelee koko perhettä. Se osoittaa, että vaimo luottaa mieheensä ja välittää tästä todella, jolloin vaimokin saa takaisin yhtälailla arvostusta mieheltään. Lapsillehan tämä on aivan korvaamatonta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äh;24133805:
mitä tähän nyt voi sanoa. jos sellainen joka pyyteettä hoivaa ja rakastaa päivästä toiseen luotettavasti, pyyhkii, turvaa, siivoaa, tekee näkymätöntä työtä jolla on kuitenkin valtavasti vaikutusta, vaikka sitä ei joku tunnustaisi. Kotiäiti tekee työnsä nostipa joku hattua tai ei. Ei arvostuksen perässä vaan rakkauden takia. Itse olen ollut joskus kotiäiti ja voin sanoa että arvostan kyllä niitä äitejä, jotka eivät ainoastaan lennä uraohjuksina oman kunnian perässä vaan hoitavat pieniä lapsiansa.

Minkä noista luetteloimistasi asioista töissä käyvä äiti jättää tekemättä? En puhu uratykeistä vaan tavallisista, töissä käyvistä äideistä? He tekevät vielä tavallaan tuplana homman, ensin sen työ jolla turvaa lapselle leipää ja sen päälle lasten kanssa olo ja kun lapset on nukkumassa aloittaa vielä ruuanlaiton/pyykinpesun/siivouksen.

Kaikki eivät todellakaan tee työtä vaan maineen ja mamonan takia. Vaan taloudellisen selviämisen. Pitävät huolen että perheen elanto ei ole yhden kortin varassa - eli isällä. Nytkin uskon että niin surullista kuin se onkin, monen Nokian-insinöörin kotiäiti-vaimot on vapisemassa. Monta vuotta kotona, luotto että mies tuo elannon...
 
[QUOTE="Vieras";24133904]Jotkut välittää niistä lapsistaan niin kovin, että haluaa itse heidät kasvattaa sekä seurata heidän touhuja. Uskomatonta, mutta totta. [/QUOTE]

Osalla juu syy kotonaoloon on tämä. Ja toisilla taas lapset ovat kätevä syy makoilla sohvalla katsellen saippuasarjoja telkkarista kun lapset luuhaa naapureilla. Kotiäitiyttä kun on yhtä monenlaista kuin on äitejäkin. Mun mielestä kotiäitiys sinänsä ei ole mikään hatunnoston arvoinen asia vaan hatunnoston ansaitsevat kaikki äidit ja isät (=vanhemmat yhdessä) jotka kunnialla saavat lapsensa kasvatettua, olivat sitten kotona tai työssäkäyviä.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Alkuperäinen kirjoittaja äh;24133805:
mitä tähän nyt voi sanoa. jos sellainen joka pyyteettä hoivaa ja rakastaa päivästä toiseen luotettavasti, pyyhkii, turvaa, siivoaa, tekee näkymätöntä työtä jolla on kuitenkin valtavasti vaikutusta, vaikka sitä ei joku tunnustaisi.

Pyyteettä hoivaminen ja rakastaminen sekä näkymättömän ja tunnustamattoman työn loputon tekeminen sopii varmasti joillekin meistä. Mutta vain niille, joissa ei ole pisaraakaan taipumusta katkeruuteen. Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja vanhoja naisia, joista tuollainen elämä on tehnyt kamalia marttyyreitä.
 
Mä arvostan kotiäitejä/koti-isiä koska mielestäni vanhempien velvollisuus on hoitaa itse pienet lapsensa. Ja jos joku valitsee kotiäitiyden/koti-isänä olemisen vielä sen jälkeenkin kun lapset ovat vähän isompia, niin en katso sitä pahalla. Toki vedän rajan siihen että kotiäidin/isän perheessä talousasiat on kunnossa eikä tulot tule sosiaalitoimistosta.
 
Mä olen ehkä vähän kateellinen niille, joilla on realistinen mahdollisuus olla kotona pitkään, vielä lapsen täytettyä 3v. Uskon, että se on hieno mahdollisuus niin äidille, isälle kuin lapsillekin. Siis jos hommansa kunnolla hoitaa. Ymmärrän kyllä hyvin, että moni ei voi pitkään kotona olla ja osa ei tahdokaan. Itselleni se on ihan ok. Ei herätä suuria tunteita.
 
Mulla on kaks lasta. Menin töihin kun nuorempi oli 2½ vuotias ja isompi 4½v.
Pakko myöntää, että olin huono kotiäiti silloin ja huono äiti olen edelleenkin.
Tässä alkanut miettiä, että mitähän nuo lapsoset aikuisena muistelevat minusta :( Ei ne ainakaan sano, että meillä on sitten ihana äiti. aina se touhusi meidän kanssa kaikkea kivaa :(

Noi lapset on jo teinejä nykyään.
 
[QUOTE="noniin";24133911]Minkä noista luetteloimistasi asioista töissä käyvä äiti jättää tekemättä? En puhu uratykeistä vaan tavallisista, töissä käyvistä äideistä? He tekevät vielä tavallaan tuplana homman, ensin sen työ jolla turvaa lapselle leipää ja sen päälle lasten kanssa olo ja kun lapset on nukkumassa aloittaa vielä ruuanlaiton/pyykinpesun/siivouksen.

Kaikki eivät todellakaan tee työtä vaan maineen ja mamonan takia. Vaan taloudellisen selviämisen. Pitävät huolen että perheen elanto ei ole yhden kortin varassa - eli isällä. Nytkin uskon että niin surullista kuin se onkin, monen Nokian-insinöörin kotiäiti-vaimot on vapisemassa. Monta vuotta kotona, luotto että mies tuo elannon...[/QUOTE]

Mitenkä niin tuplana? Eiköhän siinä ihan yhtä paljon hommia tee molemmat, kotiäiti vaan tekee kaikki hommansa lasten hyväksi. Uraäiti tekee muita töitä sillä välin kun joku muu hoitaa hänen lapset, kotiäiti sen sijaan hoitaa itse lapsensa. Molemmilla on samalla tapaa kotityöt tehtävänä, teki niitä sitten pitkin päivää tai illalla. Molemmilla on ne lapset myös iltaisin hoidettavana.
 
Mä arvostan niitä äitejä, jotka on oikeesti läsnä lapsensa elämässä, tuntee lapsensa ja antaa lapselle aikaa, hellyyttä, opettaa elämästä, kasvattaa... Se onnistunee vaikka tekis vähän palkkatöitäki siinä sivussa. Ja kotiäitiys ei automaattisesti tarkoita että nuo toteutuis...
Ja sillä ei oo paskaakaan merkitystä, millainen koulutus- ja työtausta on.
 
No mä oon sitä mieltä että jos hoitaa oikeasti ne lapsensa hyvin, näkee vaivaa siihen kasvatukseen eikä ole vaan kävelevä kohtu, niin onhan se hieno asia että äiti/isä haluaa olla lastensa kanssa. Kyllä minäkin haluaisin olla, ja varsinkin pienet koululaiset mua surettaa kuinka yksinäisiä he ovatkaan ilman aikuisia. Elämä on valintoja, jokainen valitsee niinkuin parhaaksi näkee mutta teki sitten niin tai näin, parhaansa on silti yritettävä! :)
 

Yhteistyössä