Miksi jotkut olettavat kaikkien tyttöjen olevan juoruilevia pkkunilkkejä ja poikien kauhukakaroita?!

["Linda"]

Törmään tähän ajatusmaailmaan JATKUVASTI. Tytöt ovat pikkunilkkejä, kaksinaamaisia, manipuloijia ja osaavat kiusaamisen taidon jo synnäriltä kotiuduttuaan. Pojat ovat kauhukakaroita, jotka hyppivät seinille ja leikkivät pelkillä örkeillä ja huutavat koko ajan.

Itselläni on tytöt 12v, 12v ja 5v ja pojat 4v, 7v ja 18v. Mun kaikki pojat ovat olleet aina todella tottelevaisia. Oikeastaan poikia ei ole juurikaan täytynyt koskaan komentaa. Korkeintaan siivoamaan, mutta ihan kiltisti yleensä illan päätteeksi on ne lelut kerätty. Meillä ei ole KUKAAN lapsista ole ollut mikään riehuja tai kovaääninen. Lapset ovat jokainen aika liikunnallista sorttia ja meillä on aina purettu energiaa paljon liikkumiseen. Trampoliinilla pomppimiseen, pihassa pelailuun, fillarointiin yms. Örkit eivät ole kiinnostaneet meidän poikia koskaan. Tuolla ekaluokkalaisella joitakin örkkejä on ja niillä joskus leikkii.
Tytöt ovat kaikki olleet aina sympaattisia. Eivät juurikaan toisista juoruile ja etenkin kaksoset ovat aina olleet erittäin huomioonottavaista sorttia. Ei meidän tytöt ole koskaan olleet pikkunilkkejä ja ikinä ei ole koulusta tai päiväkodista mitään noottia tullut.

Mun veljellä on kaksi tyttöä ja kumpikin ovat todella herttaisia lapsia ja pikkunilkki on vihoviimeisin sana, joilla heitä kuvailisin. Kummipoikani 9v ei ole koskaan ollut mikään rämäpää. Päinvastoin: ujo ja herkkä lapsi.

Joten mistä helvatasta tuo mielikuva tytöistä ja pojista on tullut?

 

["hehe"]

Mulla on kaksi tyttöä. 11 vuotias ja nuorempi eskarissa. Meidän tytöt ovat kyllä erittäin villejä. Kumpaakaan ei ole koskaan mitkään perinteiset tyttöjen leikit kiinnostaneet ja prinsessavaihetta ei ollut koskaan. Beybladehyrrät ja areenat ovat jo toista vuotta tuon eskarilaisen suosikkileluja. Vanhempi tyttö on kyllä jonkun verran barbeilla ja hevosilla leikkinyt, mutta häntä kiinnostaa enemmän kaikki rajut jutut. Esikoisen paras kaveri onkin pikkuserkku, joka on poika. Meillä likoista lähtee ääntä kyllä ja meillä riehutaan aika paljon.
Esikoinen on välillä kyllä vähän ylivillikin, mutta koulussa osaa olla ihan nätisti. Mä rakastan mun typyköitäni ja ne on hyviä justiin tuollaisena.
Pointtini vaan oli, että todellakaan ei voi sanoa, että tytöt ovat sellaisia ja pojat tuollaisia.

 

[Lau123]

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietynlaista mielikuvaa tytöistä ja pojista viljellään paljon. Työkaveri odottaa lasta ja kertoi menevänsä 4d ultraan. Sanoi itse, että ei ole sen enempää poikatunne, kuin tyttötunnekaan. Heti alkoi tulla näitä kommentteja "no jos se on poika, niin ne on helpompia kasvattaa ja ne ei soita suuta äitille niinku tytöt". "JOs se on tyttö niin on ainakin siistimpi ja omatoimisempi".... huoh!

Mulla on poika, joka täyttää pian 8 vuotta. Hän on aina ollut aika herkkä ja ujo lapsi. Oikeastaan aika helppo muksu. Ei juurikaan ole tarvinnut komentaa tai ottaa yhteen. Meillä ei ole ikinä riehuttu ja energiansa on osannut purkaa ns. oikeisiin paikkoihin. Meillä on poika tykännyt leikkiä kotileikkejä ja on kovin eläinrakas yms. Sisällä pelaa paljon fudista pehmopallon kanssa ja ulkona touhuaa kavereiden kanssa. Tykkää kovasti urheilla, mutta myös piirtää, askarrella ja leipoa äidin kanssa.

 

["Taina"]

Mulla ei ole vielä lapsia itellä. Mutta kyllä mun tuntemat tytöt ovat oikeasti ärsyttäviä. Suurin osa sellaisia näsäviisaita ja kiusaavat jo ihan vaippaikäisinä. Siskontyttö 2v huitoo aina leluilla muita lapsia päähän ja eikä ole kasvatuskysymys. Kyllä vanhemmat siihen aina puuttuvat ja nykyään aika rankastikin. Jos tytöt eivät ole näsäviisaita pikkupiruja, niin sitten ne on sellaisia uteliaita jankkaajia ja arvostelijoita.
Kaikkein vastenmielisin piirre on kuitenkin joku kihertelevä pikkuprinsessa. Voisin kyllä oman tytön haluta, mutta en todellakaan mitään pientä prinsessaa. Yäk.

Poikia en juurikaan tunne, kun mun tuttavapiirissa on lähinnä vain tyttöjä. Naapurissa on poika, en tiedä onko se ekalla vai tokalla. Se pelaa jotakin jalkapalloa tai sählyä niiden pihassa koko ajan ja on niin ujo, ettei puhu mitään. Sen enempää en ole irti saanut.