Miksi joidenkin äitien mielestä isä ei ole sopiva henkilö hoitamaan vauvaa?

[vieras]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

Siinä sitä tasa-arvoa kerrakseen. Imetyshän nyt "valitettavasti" on se ainut seikka mikä äideistä tekee alussa korvaamattomia, mutta se aika on lyhyt.

No ei siinä mun mielestä ole mitään erityistä "kehuttavaa", koska sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kummatkin vanhemmat osallistuvat yhtä lailla lastenhoitoon ja kotitöihin. Ja mun mielestä huonoin tekosyy sille, ettei mies tee mitää on se että "no ku se käy töissä" koska kyllä se lasten- ja kodinhoitokin on raskasta, kumpikin tekee omaa työtään päivällä mut illalla voidaan työt jakaa.

 

[cc]

En mä ainakaan tajua. En ensinnäkään olisi tehnyt lapsia sellaisen miehen kanssa, johon en luottaisi myös sillä tavalla, että hänestä olisi tullut hyvä isä. Mun mieheni on isänä todella hyvä. Vastuuntuntoinen, läsnäoleva, hellä, mutta osaa myös pitää kurin, siinä kurinpidossa ei ole ikinä tarvinnut käyttää mitään fyysisiä keinoja.

 

[möö]

No, kun vain minä osaa hoitaa oman lapseni oikein ! Muut tekevät asioita VÄÄRIN ja sitten vauva valvottaa minua seuraavan yön vain sen takia, että rutiineista on poikettu.

 

[Kowalski]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

No ei siinä mun mielestä ole mitään erityistä "kehuttavaa", koska sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kummatkin vanhemmat osallistuvat yhtä lailla lastenhoitoon ja kotitöihin.

Minusta taas kehuja pitäisi jakaa ihan arjessa; kiittää puolisoa siitä, kun tämä on siivonnut tai tehnyt hyvää ruokaa, tai siitä että tämä on niin hyvä isä/äiti. Vaikka nuo asiat kai ihan itsestäänselvyyksiä ovatkin, niin aina on mukavaa tuntea olevansa arvostettu.

 

[Tarkse]

Välillä oon miettinyt, mitä neuvolassa sanoisivat, jos mies menis lapsen kanssa sinne (neuvolaan) ja mä jäisin kotiin. Voiskin joskus kokeilla.

Meillä on kaksoset, niistä saa enemmän vanhempainvapaata kuin yksösistä, ja oltiin miehen kanssa yhdessä kotona ekat 4kk, kun lapset syntyi. Mies oli mukana neuvolassa joka kerta.
Itse lähdin töihin kun lapset oli vuoden ikäisiä, ja tällöin mies jäi kotiin hoitovapaalle lasten kanssa, ja oli kotona 9kk, ja kävi siellä neuvolassakin ihan itse, ilman mua. Hyvin meni joka tavalla, ja neuvolantäti oli oikein otettu, kun on niin osallistuva isä .

 

[etelä-pohjanmaa]

E


Välillä oon miettinyt, mitä neuvolassa sanoisivat, jos mies menis lapsen kanssa sinne ja mä jäisin kotiin. Voiskin joskus kokeilla.

Mä olen ainakin monesti nähnyt että isä tulee lapsen kanssa neuvolaan. Ei mitenkään harvinaista, ainakaan meilläpäin.

 

[miw]

E


Välillä oon miettinyt, mitä neuvolassa sanoisivat, jos mies menis lapsen kanssa sinne ja mä jäisin kotiin. Voiskin joskus kokeilla.

Mä olen ainakin monesti nähnyt että isä tulee lapsen kanssa neuvolaan. Ei mitenkään harvinaista, ainakaan meilläpäin.

E-P:ltä minäkin ja sama havainto. Omakin mies vei kuopusta jo 1 kk tarkastukseen. Mutta kyllä noita miehiä mielestäni liikaa kehutaan siitä, kun jotakin lapsensa kanssa tekevät.

 

[pop]

Mun miehellä ei ole tissejä - se tosin ei estäisi/estänyt parin tunnin erossaoloa vauvasta, mutta esim. yön yli erossaolot se kyllä esti.

Ja annoin miehen kyllä hoitaa vauvoja ihan vapaasti, vaikka olin kotonakin.

"Annoin miehen kyllä hoitaa vauvoja". Ihan kuin isällä pitäisi olla joku lupa hoitaa omaa lastaan. Mies on vienyt meidän tyttöä neuvolaan usean kerran, miks mun sinne aina pitäisi mennä.

 

[Kowalski]

"Annoin miehen kyllä hoitaa vauvoja". Ihan kuin isällä pitäisi olla joku lupa hoitaa omaa lastaan.

Avauksessa oli mielestäni selkeästi sellainen oletus, että äidit, jotka eivät ole poissa pienen vauvansa luota, eivät anna miehen hoitaa vauvaa...

Meillä se ei ollut niin: en ollut poissa vauvojeni luota, mutta miehen osallistumista se ei estänyt. Ihan on saanut/joutunut hoitamaan, miten asian haluaa nähdä

 

[vieras]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

No ei siinä mun mielestä ole mitään erityistä "kehuttavaa", koska sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kummatkin vanhemmat osallistuvat yhtä lailla lastenhoitoon ja kotitöihin.

Minusta taas kehuja pitäisi jakaa ihan arjessa; kiittää puolisoa siitä, kun tämä on siivonnut tai tehnyt hyvää ruokaa, tai siitä että tämä on niin hyvä isä/äiti. Vaikka nuo asiat kai ihan itsestäänselvyyksiä ovatkin, niin aina on mukavaa tuntea olevansa arvostettu.

Toki toista voi kehua mut tässä taisi olla enemmän kyse siitä, että jotkut naiset "ylpeilevät" sillä, että mies tekee sitä ja tätä, vaikka sen tekemisen tulisi mun mielestä olla ihan normaalia joka perheessä eikä niin, että ne miehet jotka osallistuvat kotona lastenhoitoon ja kotitöihin ovat jotain todella erikoista.

 

[tiiru]

Välillä oon miettinyt, mitä neuvolassa sanoisivat, jos mies menis lapsen kanssa sinne (neuvolaan) ja mä jäisin kotiin. Voiskin joskus kokeilla.

Meillä on kaksoset, niistä saa enemmän vanhempainvapaata kuin yksösistä, ja oltiin miehen kanssa yhdessä kotona ekat 4kk, kun lapset syntyi. Mies oli mukana neuvolassa joka kerta.
Itse lähdin töihin kun lapset oli vuoden ikäisiä, ja tällöin mies jäi kotiin hoitovapaalle lasten kanssa, ja oli kotona 9kk, ja kävi siellä neuvolassakin ihan itse, ilman mua. Hyvin meni joka tavalla, ja neuvolantäti oli oikein otettu, kun on niin osallistuva isä .

Samoin meillä. Saimme raskausaikanakin paljon iloisesti yllättyneitä kommentteja kuinka ihanan nykyaikainen isä on mukana ja niin huomaavainen. Ja myös sitten kun vauva syntyi ja käytiin yhdessä.
Mies kyseli varmasti enemmän juttuja kuin minä
Toinen oli ihan tohkeissaan kaikesta Minusta se tuntui hyvältä, että hän tosiaan TULI siihen mukaan ilman mitään pyyntöjä tai muuta...

Ei ole kaikilla niin asiat, vaikka kuuluisi

 

[--]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

Siinä sitä tasa-arvoa kerrakseen. Imetyshän nyt "valitettavasti" on se ainut seikka mikä äideistä tekee alussa korvaamattomia, mutta se aika on lyhyt.

No mun mies ainakin on sanonut minulle että olenpa hyvä äiti ja ihanaa kun olet noin hellä ja teet vauvan kanssa kaikkea. Samoin minä olen sanonut hänelle että olet ihana kun teet noin ja noin. Ja auttaa minua myös jos esim imetysongelmista kyse, henkisesti auttaa. Tsemppasi mua kun olin herkkänä itku kurkussa sairaalassa kun imetys sattui ja hieman takkuili.

Ymmärsit väärin. Kyllä meilläkin tsempataan toinen toistamme, mutta tarkoitin lähinnä yleisiä mielipiteitä. Mulle on useamoi henkilö sanonut että mun pitäis olla erityisen onnellinen siitä että mulla on mies joka tekee kotona asioita ja ompas se hienoa. Kukaan ei kuitenkaan ole samaa sanonut miehelleni minusta...

 

[--]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

No ei siinä mun mielestä ole mitään erityistä "kehuttavaa", koska sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kummatkin vanhemmat osallistuvat yhtä lailla lastenhoitoon ja kotitöihin.

Minusta taas kehuja pitäisi jakaa ihan arjessa; kiittää puolisoa siitä, kun tämä on siivonnut tai tehnyt hyvää ruokaa, tai siitä että tämä on niin hyvä isä/äiti. Vaikka nuo asiat kai ihan itsestäänselvyyksiä ovatkin, niin aina on mukavaa tuntea olevansa arvostettu.

Toki toista voi kehua mut tässä taisi olla enemmän kyse siitä, että jotkut naiset "ylpeilevät" sillä, että mies tekee sitä ja tätä, vaikka sen tekemisen tulisi mun mielestä olla ihan normaalia joka perheessä eikä niin, että ne miehet jotka osallistuvat kotona lastenhoitoon ja kotitöihin ovat jotain todella erikoista.

Juuri näin tarkoitin Ja siis sitä että ulkopuoliset kehuu miestä, ei koskaan naista.

 

[tiiru]

Niimpä... Sit yksi juttu mikä jaksaa aina kummastuttaa mua, on se miten miehiä sitten kehutaan vuolaasti "se tekee niin paljon siellä kotona ja _auttaa_ vauvan hoidossa". Siis miten niin auttaa vauvan hoidossa? Mitali kaulaan, jippii. Eipä kuule paljoa puhuttavan että "kylläpäs siinä on reipas äiti, kun noin paljon on lapsensa kanssa ja oikein vaippoja vaihtaa".

No ei siinä mun mielestä ole mitään erityistä "kehuttavaa", koska sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kummatkin vanhemmat osallistuvat yhtä lailla lastenhoitoon ja kotitöihin.

Minusta taas kehuja pitäisi jakaa ihan arjessa; kiittää puolisoa siitä, kun tämä on siivonnut tai tehnyt hyvää ruokaa, tai siitä että tämä on niin hyvä isä/äiti. Vaikka nuo asiat kai ihan itsestäänselvyyksiä ovatkin, niin aina on mukavaa tuntea olevansa arvostettu.

Toki toista voi kehua mut tässä taisi olla enemmän kyse siitä, että jotkut naiset "ylpeilevät" sillä, että mies tekee sitä ja tätä, vaikka sen tekemisen tulisi mun mielestä olla ihan normaalia joka perheessä eikä niin, että ne miehet jotka osallistuvat kotona lastenhoitoon ja kotitöihin ovat jotain todella erikoista.

Juuri näin tarkoitin Ja siis sitä että ulkopuoliset kehuu miestä, ei koskaan naista.

No yleisesti ottaen se menee näin... Hölmöä...

 

[vieras]

Mä kirjotin sinne aiempaan ketjuun, että mun mielestä äidin tulee olla pikkuvauvan (2kk tässä tapauksessa) tavoitettavissa 24/7. Toki isäkin saa, osaa ja on suotavaakin, että osallistuu niin paljon kuin mahdollista, mutta silti vauva on tuossa vaiheessa vielä symbioottinen äitinsä kanssa ja tarvitsee äitiään ympäri vuorokauden. Tuossa vaiheessahan vauvan syöminenkin on vielä yhtä tiheää imua ja samoin äidin keho mukautuu vauvan imemisten mukaan tuottamaan maitoa vauvan tarpeisiin. Eikä tää ole mikään yksittäisen ihmisen mielipide, vaan luonto on näin määritellyt ihmislajin kohdalla.

Vauvan voi kyllä ottaa mukaan, jos haluaa shoppailemaan, kavereiden kanssa syömään tms.

 

[jepjep]

meillä minä imetin lapset ja hoidin yöheräämiset suurimmaksi osin, olihan miehellä toki se 3-7viikkoa vapaata vauvan syntymän jälkeen, mutta heti kun hän palasi töihin, niin minä heräilin öisin. hänen ollessaan töissä minä hoidin vauvaa,syötin,puin,vaihdoin vaippaa yms. joten luonnollisesti minä kävin joko yksin tai miehen töiden salliessa yhdessä neuvolassa, osasin kertoa tärkeät tiedot kuinka paljon vauva syö, nukkuu, kakkaa,pissaa, seurustelee, toki mieskin osasi näistä asioista kertoa, mutta ei tietenkään siltä ajalta kun oli töissä.

ja ihan pieni vauvahan monesti rauhoittuu päästessään äidin rinnalle, tuttu sydämen syke rauhoittaa lasta.

mulle ei ole koskaan lastenhoito ollut mitenkään erityisen raskasta, joten lasten vauva aikoina en kokenut kovin tarpeelliseksi mitään hengähdystaukoja ilman vauvaa. parasta tuohon aikaan ja edelleenkin on se, että olemme koko perhe yhdessä.

 

[jepjep]

meillä minä imetin lapset ja hoidin yöheräämiset suurimmaksi osin, olihan miehellä toki se 3-7viikkoa vapaata vauvan syntymän jälkeen, mutta heti kun hän palasi töihin, niin minä heräilin öisin. hänen ollessaan töissä minä hoidin vauvaa,syötin,puin,vaihdoin vaippaa yms. joten luonnollisesti minä kävin joko yksin tai miehen töiden salliessa yhdessä neuvolassa, osasin kertoa tärkeät tiedot kuinka paljon vauva syö, nukkuu, kakkaa,pissaa, seurustelee, toki mieskin osasi näistä asioista kertoa, mutta ei tietenkään siltä ajalta kun oli töissä.

ja ihan pieni vauvahan monesti rauhoittuu päästessään äidin rinnalle, tuttu sydämen syke rauhoittaa lasta.

mulle ei ole koskaan lastenhoito ollut mitenkään erityisen raskasta, joten lasten vauva aikoina en kokenut kovin tarpeelliseksi mitään hengähdystaukoja ilman vauvaa. parasta tuohon aikaan ja edelleenkin on se, että olemme koko perhe yhdessä.

 

[joku]

Me ollaan alusta asti jaettu vauvanhoito aika tasan. Mies tekee enemmän kotitöitä ja ruokaa. Ollaan molemmat opiskelijoita ja mies jäi kotiin kun mä kävin tenteissä ja luennoilla. Pumppasin maitoa ja pystyin alussa olla max 6 tuntia poissa, nyt kun syö kiinteitä oon ollu jopa 12 tuntia ja hyvin ne on pärjänny

 

[piste]

Mä kirjotin sinne aiempaan ketjuun, että mun mielestä äidin tulee olla pikkuvauvan (2kk tässä tapauksessa) tavoitettavissa 24/7. Toki isäkin saa, osaa ja on suotavaakin, että osallistuu niin paljon kuin mahdollista, mutta silti vauva on tuossa vaiheessa vielä symbioottinen äitinsä kanssa ja tarvitsee äitiään ympäri vuorokauden. Tuossa vaiheessahan vauvan syöminenkin on vielä yhtä tiheää imua ja samoin äidin keho mukautuu vauvan imemisten mukaan tuottamaan maitoa vauvan tarpeisiin. Eikä tää ole mikään yksittäisen ihmisen mielipide, vaan luonto on näin määritellyt ihmislajin kohdalla.

Vauvan voi kyllä ottaa mukaan, jos haluaa shoppailemaan, kavereiden kanssa syömään tms.

Olet väärässä

 

[vieras]

Ehkä siksi, ettei heillä ole miestä joten parempi toitottaa äidin ylivertaista paremmuutta.

 

[hei]

Mä kirjotin sinne aiempaan ketjuun, että mun mielestä äidin tulee olla pikkuvauvan (2kk tässä tapauksessa) tavoitettavissa 24/7. Toki isäkin saa, osaa ja on suotavaakin, että osallistuu niin paljon kuin mahdollista, mutta silti vauva on tuossa vaiheessa vielä symbioottinen äitinsä kanssa ja tarvitsee äitiään ympäri vuorokauden. Tuossa vaiheessahan vauvan syöminenkin on vielä yhtä tiheää imua ja samoin äidin keho mukautuu vauvan imemisten mukaan tuottamaan maitoa vauvan tarpeisiin. Eikä tää ole mikään yksittäisen ihmisen mielipide, vaan luonto on näin määritellyt ihmislajin kohdalla.

Vauvan voi kyllä ottaa mukaan, jos haluaa shoppailemaan, kavereiden kanssa syömään tms.

Mutta myös isä voi saada sen symbioosin jos osallistuu yhtä paljon kuin äiti ja sehän on nykyajan yhteyskunnassa mahdollista. Muista myös että monet äidit ei imetä.

 

[vieras]

jos se isä ei heillä ole sopiva hoitamaan? harmi.