Miksi jäit yksinhuoltajaksi?

Heippa, olen uunituore kolmen pienen yksinhuoltaja, eromme syynä on miehen peliriippuvuus. Olen saanut paljon palautetta ystäviltä ja sukulaisilta, että olen hullu kun jätin hienon miehen, joka ei edes polta eikä juo, eikä lyö. Ihan totta on, että hän ei näitä tee, mutta sen sijaan käyttää rahat, siis omansa, pelaamiseen jota saattaa tehdä 10-12 tuntia päivittäin ja vielä netissä yöllä. Kiinnostaisi tietää, miksi teidän suhteet on loppuneet, ja onko tosiaan hullu kun jättää miehen, joka on vain asuinkaveri ja elää kun hotellissa?

 

No et todellakaan ole hullu jos jätit peliongelmaisen miehen. Miksi pitäisi sietää miestä joka tosiaan on vain täysihoidossa ja ei itse ymmärrä että hänellä on ongelma. Ihmeen paljon naiset sietää kaikenlaista eivätkä eroa vaikka se olisi paljon parempi vaihtoehto jo lastenkin kannalta. Itse en ole jäänyt yh:ksi vaan se oli osani alusta alkaen. Eli tapailin miestä ja tulin raskaaksi, enkä suostunut aborttiin.

 

Mä valitsin jo raskausaikana yksinhuoltajuuden ainoaksi vaihtoehdoksi.Tämä johtui siitä että lapsen isälle rupesi viina maistumaan vähän turhankin hyvin,ja maistuu vieläkin.Käy poikaa katsomassa kun pystyy selvänä olemaan(ei siis ole mikään rappioalkkis).Toimii meillä ihan hyvin

 

Minulla oli myös sellainen mies,joka pelasi perheen rahat.8 vuotta katselin sitä hommaa ja kuuntelin koottuja selityksiä.
Kun lapset kävi isän luona eron jälkeen,isä vaan pelasi pleikkarilla koko ajan ja lapset sai tehdä mitä lystäsi ja olla missä huvitti,kunhan isä vaan sai pelata rauhassa.
Seuraava mies oli muuten mukava,mutta viina maistui joskus liiankin hyvin ja sain kuulla huoritteluja aamuyöstä,kun en päästänyt humalassa kotiini.Joskus sai soittaa poliisit jo iltayhdeksältä,hän tuli riehumaan ja sammui oven taakse.
kummatkin oli muuten mukavia,huumorintajuisia ja kilttejä. Ei jaksa kauaa epävarmaa ja turvatonta suhdetta.Rahat aina kaikki ja selittelyjä riittää.

 

Minun exälläni oli aikoinaan toinen nainen, jonka kanssa hän halusi perustaa perheen, ja jätti siis minut ja pojan.

Pommi putosi kuin kirkkaalta taivaalta, jälkikäteen olin vain tyytyväinen.

Nyt olen uusperheellinen ja perheessämme minun poikani ja kaksi yhteistä lasta.

Minusta teit oikein, kun jätit peliongelmaisen miehen. Kummankin osapuolen on kannettava vastuuta perheestään sekä taloudellisesti mutta myös olemalla läsnä. Peliongelmaiselle taitavat nämä molemmat tuottaa vaikeuksia.

Itselleni oli suuri helpotus, kun sain itse päättää asioista, eikä tarvinnut enää riidellä. Exälläni oli myös alkoholiongelma, jonka takia en häntä välttämättä olisi jättänyt, mutta se vaikutti paljon elämäämme.

 

kun halusin käydä pojan kanssa neuvolassa... mies oli sitä mieltä ja on edelleenkin et lapsia ei viedä neuvolaan. ne kuulemma haluaa vain pahaa siellä ja saa sossu naiset perään... minusta ne haluu vain hyvää lapsille eikä pahaa... nyt saan viedä poikaani neuvolaan kun erottiin...

 

hmm..mä jäin yksinhuoltajaksi jo raskausaikana..koska mies lähti..(kaverit ja juominen oli tärkeämpää) no,tällä hetkellä meidän isukki onkin sitten vankilassa..tosin vakuuttelee muuttuneensa ja haluavansa perhe-elämää meidän kanssa.

 

Mies ei enää rakastanutkaan minua kun sai kuulla olevani paksuna. Vatvomista ja entententteniä, onneksi hoitaa lapsia siinä missä minäkin. Nyt alan pikku hiljaa olla tottunut asiaan, että todellakin, olen yksinhuoltaja, mitä olen ollut jo jonkin aikaa...
Lasten iskä ei voi hyväksyä sanaa yksinhuoltaja, sillä on lasten elämässä jokapäivä. Joten sanotaanko sitten, että meillä on yhteiset lapset, mutta eri kodit.. Ja yhtä suuri vastuunkanto molemmilla lapsista.

 

Jäin yh:ksi, kun mies jätti minut ja vauvan. Oli löytänyt toisen naisen työkeikalta ja muutti hänen luokseen. Ei mitään ennakkovaroitusta. Tämäkin mies pelasi paljon, ja viina maistuu nykyisin(kin). Uskon, että en olisi hänen elämäntyyliään kestänyt, ero olisi varmasti tullut. Nyt olen uusperheellinen, ja toivon, että saisi vielä kerran kokea äidiksi tulemisen. Siis sillä lailla, että mieskin on kuviossa mukana ja voi seurata lapsen kehitystä yhdessä kumppanin kanssa. Se jäi kokematta.

Minullakin oli miesystävä välissä, joka istui pleikkarin ääressä tuntitolkulla joka päivä. Oli kauheaa katseltavaa! Se on ihan sama, jos olisi yksin, kun on tällaisen henkilön kanssa, joka on aina läsnä, mutta poissa, pelimaailmassa. Tän miehen jätin tosin muista syistä! Ymmärrän silti, ettei pelihullun kanssa voi elää!! :x

 

ex-miehellä oli alkoholiriippuvuus,eikä exän kanssa muutenkaan oikeen mikään asia sujunut.hänelle omat menot olivat tärkeämpiä.onneksi hän nykyään hoitaa lastansa mielellään ja on tietenkin ne ajat juomatta kun poika on hänen luonaan.

 

Meillä ero oli tiedossa jo alun alkaenkin, mutta kun olin ollut miehen kanssa yhdessä jo noin kuusi vuotta ja biologinen kello kävi jo ylilyöntejä, niin halusin lapsen ja ihme kumma, mies oli mukana juonessa. Ja niin onnellisesti kävi, että tulin raskaaksi. Mies alkoi panikoida, koska ei tainnut uskoa mun raskaaksi tuloon. Ensimmäisen vuoden oli kuvioissa, onneksi, mutta nyt on muilla mailla, mutta pitää yhteyksiä ja haluaa tavata lapsen, sitten kun on mahdollisuus. En vastusta, koska lapsella on oikeus isäänsä ja yritänkin tukea, että mahdollinen yhteydenpito jatkuisi. Meidän välinen suhde on kyllä ohi, mutta vielä en ole jaksanut kiinnostua uudesta miehen puolikkaasta Toivottavasti vielä joskus sellainenkin tulee kuvioihin...

 

Aviomies lähti vieraisiin kun olin 6kk raskaana. 4kk katselin touhua ja lopulta uskoin ettei muutosta tule. Läksin vauvan kans. Miehellä oli lisäks asenne et kotityöt on naisten hommia ja 3kaljaa päivässä plus känni viikonloppuisin on ok. Onneks pääsin eroon. Poika tapaa isäänsä noin 3viikon välein.

Seuraava oli oikein hurmaava alkuun, sitten alkoi selvitä pelihimot, rahanhuijaukset... Ja tämä tyyppi läksi vieraisiin kun olin viidennellä kuulla. Lemppasin yksintein. Ei tapaa lasta ollenkaan, tunnustamaan suostui lopulta.

 

Mun mies löysi 8 viikkoa sitten laivalta uuden naisen ja muutti 7 viikkoa sitten sen luo. Jätti minut ja 3 ja 5 vuotiaat lapset yksin 7,5 vuoden avioliiton jälkeen. Meillä oli kyllä kaikennäköisiä ongelmia, mutta ei niin pahoja että olisin halunnut liiton päättyvän. Mun mielestä hyvää oli kuitenkin enemmän kuin pahaa, mutta toinen oli ilmeisesti eri mieltä. Näiden viikkojen aikana on selvinnyt, että mies on täysi internet-riippuvainen, eikä kykene olemaan ilman konetta. Lisäksi kaikki kotityöt on koko avioliiton ajan kaatuneet mun niskaan. Mutta isänä mies oli tosi upea, ja minä rakastin häntä loppuun asti :'(

 

hilpi, tiedän miltä tuntuu! :hug:

 

Mulla ei ollut mitään noin "konkreettista" syytä, mies ei juonut, pettänyt, pieksänyt tms. 11 vuoden yhteiselon ja kahden lapsen jälkeen oli vaan pakko todeta, että olimme vain kavereita, joilla oli yhteiset lapset ja asuntolaina, ei mitään muuta. En halunnut lasten myöskään kärsivän riidoistamme, kun emme pystyneet asumaan saman katon alla riitelemättä. Lähdin lasten kanssa ennen kuin katkeroiduin. Eron jälkeen olemme tulleet hyvin toimeen, eikä lasten takia ole riidelty.
Nykyisen mieheni tapasin melko pian eron jälkeen ja olemme nykyään hyvin onnellinen uusperhe, lapsiakin on siunaantunut lisää.
Eli tällainen tylsä "harmaa" ero.

 

"koiraharrastajalla" tympeä käsitys kavereista jos ei pysty riitelemättä olemaan. Ei mulla vaan ole sellaisia kavereita. No jospa seuraava erosi on sitten räväkämpi...

 

\

"koiraharrastajalla" tympeä käsitys kavereista jos ei pysty riitelemättä olemaan. Ei mulla vaan ole sellaisia kavereita. No jospa seuraava erosi on sitten räväkämpi...

En mä kavereiden kanssa haluakaan asua saman katon alla, vaikka olisivat kuin hyviä kavereita...Kyllä me eron jälkeen ollaan ex-miehen kanssa toimeen tultu. Ja toivottavasti seuraavaa eroa ei tule

 

\

"koiraharrastajalla" tympeä käsitys kavereista jos ei pysty riitelemättä olemaan. Ei mulla vaan ole sellaisia kavereita. No jospa seuraava erosi on sitten räväkämpi...

Mä ymmärrän koiraharrastajaa täysin. Oman 10 vuoden avioliiton jälkeen huomasin yht äkkiä että ollaan kuin kämppä kavereita. Tosi asiassa rakkaus oli loppunut jo ajat sitten mutta en siinä arjen hyörinässä ollut tajunnut sitä. Ero oli kivuton koska kaikki tunteet oli kuolleet ja riidat loppui siihen paikkaan kun teimme päätöksen erosta.

Nyt olen onnellin uusperheelinen... ollut jo 8 vuotta ja rakkaus roihuaa edelleen ja muutenkin tämä avioliito on ihan erilainen kuin ensimmäinen, olen siis todella onnellinen.

 

\

hilpi, tiedän miltä tuntuu! :hug:

Kiitos... Nyt just on tosi vaikeeta, kun toista vielä kauheesti ikävöi :'(

 

Hilpille jaksamista, tiedän miltä tuntuu :hug:

 

Meillä minä erosin ihanasta miehestä,koska en vain enää jaksanut..Aina aloitin riidat tyhjästä,olin ilmeisesti kyllästynyt elämääni..Kaikki ihmettelevät,että mikä meille tuli,kun oltiin niin "hyvä pari".Mutta minä vain tylsistyin arkeen ja jätin lapset vähäksi aikaa isälleen kokonaan..Silti en tunne olevani huono äiti,otin vain aikalisän.ja nyt meillä yhteishuoltajuus.Joku saa ex:stäni hyvän miehen:Töissä,ei riippuvuuksia ja hyvännäköinenkin Mies masentui hetkellisesti erostamme ja ehdotti yhteen palaamistakin,mutta minä olen onnellinen näinkin.Sinkkuna.

 

Ollessani raskaana mies hakkasi ja selvisi, että käytti huumeita. Jätin tietenkin, minkä jälkeen vasta alkoikin paljastua !! muun muassa väkivalta-ja huumerikollisuutta . Edes miehen sisko, joka oli muka niin kaveria, ei kertonut totuutta miehestä ennen kuin jätin, eikä muukaan suku. Ja mies oli valehdellut, minkä ehtinyt. Eron jälkeen jaksoi pari kuukautta uhkailla, mutta vaihdoin tiedot salaisiksi eikä kyllä perheeseenikään ole ottanut yhteyttä, vaikka heidän tiedot hänellä ainakin joskus oli.
Lasta ei ole nähnyt koskaan ja olen niin onnellisen kiitollinen siitä ja siitä, ettei kuulu millään lailla elämäämme ja toivon hartaammin kuin mitään, ettei tule koskaan kuulumaankan. Lapseni nyt pikkasen reilun vuoden ja hänellä ollut jo 9kk hyvä, kunnolllinen isämalli ja minulla ihana ja hyvä mies lukioaikaisesta rakastetustani ( lukiosta 12 vuotta) -

 

miehenä voin vastata, miksi yksi "ihminen" :kieh: jäi yksinhuoltajaksi... Siksi, että jätti pillerit pois keneltäkään kysymättä - siittäjäehdokkaita oli monia. Tosi ruusuinen tulevaisuus narttúkersalla, kun siittäjä (arpaonnen suosikki) ei koskaan halua tavata tai jos tapaa,sivaltaa sanoin pahin mahdollisin . KOSKA MERKITSEE YHTÄ PALJON KUIN KÄRPÄSENPASKA PAPERILLA!!!

 

\

miehenä voin vastata, miksi yksi "ihminen" :kieh: jäi yksinhuoltajaksi... Siksi, että jätti pillerit pois keneltäkään kysymättä - siittäjäehdokkaita oli monia. Tosi ruusuinen tulevaisuus narttúkersalla, kun siittäjä (arpaonnen suosikki) ei koskaan halua tavata tai jos tapaa,sivaltaa sanoin pahin mahdollisin . KOSKA MERKITSEE YHTÄ PALJON KUIN KÄRPÄSENPASKA PAPERILLA!!!

Aivan kuin olisin jossainpäin kuullut samankaltaisen tarinan, missä "hyväksikäytetyt, viattomat miesparat" ovat vasten tahtoaan joutuneet pahan syöjättären kynsiin ja syöjätär on tullut raskaaksi ja nyt lauma aikuisia äijiä kuhisee kuin muurahaiset..Taitaa olla aika tavallinen tarina.
Kysyisinkin, MINKÄ TAKIA VIATONTA "NARTTUKERSAA" SIVALTAISIT SANOIN PAHIN MAHDOLLISIN? Eihän se sen lapsen vika oo että äiti toimii noin?
Ja jos on kyseessä tollanen akka, jolla on mahdollisesti monia muitaki sänkykavereita, eikös fiksu aikunen mies osaa käyttää kortsua? Sanoohan sen jo järkiki, mitä tahansa tautejaki voi saada sellaselta luuskalta!
Eli, turha siinä nyt on lapsiparkaa olemassaolostaan syyttää. Peiliinkin voi katsoa!

 

\

miehenä voin vastata, miksi yksi "ihminen" :kieh: jäi yksinhuoltajaksi... Siksi, että jätti pillerit pois keneltäkään kysymättä - siittäjäehdokkaita oli monia. Tosi ruusuinen tulevaisuus narttúkersalla, kun siittäjä (arpaonnen suosikki) ei koskaan halua tavata tai jos tapaa,sivaltaa sanoin pahin mahdollisin . KOSKA MERKITSEE YHTÄ PALJON KUIN KÄRPÄSENPASKA PAPERILLA!!!

Älä käytä itsestäsi sanaa mies sillä pilaat oikeiden miesten mainetta. Kukaan täyspäinen ihminen ei nimittele lapsia narttukersoiksi vaikka olisi miten pahasti kohdeltu. Ymmärrän toki että olet joutunut pahimman mahdollisen käytöksen kohteeksi ja maksat siitä kalliisti seuraavat 18v. Nyt vaanpidät huolen ettei enää toiste käy niin. Tiesitkö että myös miehen voi steriloida? Sitten ei ole enää huolta ja voit n**sia ympäriinsä eikä arpaonni enää osu kohdallesi