miksi haluan sairaanhoitajaksi, pääsykokeet, mitä vastaan

[fhhr]

Että pääseen opiskelemaan. Haen vain siksi että alalta löytyy töitä, ei muuta syytä. Olen ollut 4 vuotta työtön

 

[astrolabe]

Sitten sanot, että koet alan olevan vakaa työllisyyden suhteen ja haluat alalle, jossa voi tehdä pitkän uran tjsp.

 

[lol]

Ei ihme että olet ollut työtön jos et edes tuon verran osaa itse ajatella

 

["vieras"]

Sovellutko alalle? Ei kannata vain sen vuoksi alkaa opiskelemaan sairaanhoitajaksi että hoitoalalla on töitä. Täytyy olla myös sitä kiinnostusta alaan.

 

["vieras"]

Pelkän työllistymisen takia tälle alalle ei kannata lähteä, jos muuten ei motivaatiota/kiinnostusta alaa kohtaan ole. Saat muutamassa vuodessa tarpeeksesi hommasta.

 

[korjaus]

saat tarpeksesi ennen kuin edes valmistut.

 

["Vieras"]

Sääliksi käy tulevia potilaitasi tuolla asenteella. Joku muu ala, vaikka apteekkityö?

 

[........]

[QUOTE="Vieras";28411437]Sääliksi käy tulevia potilaitasi tuolla asenteella. Joku muu ala, vaikka apteekkityö?[/QUOTE]

Tästä tuli vaan mieleen ettei kaikkialla voi opiskella farmaseutiksi. ja lääketyöntekijä/farmanomin työllisyystilanne on huonoa.

 

[astrolabe]

En usko, että hoitoalakaan vaatii idealistista kutsumusta, jotta henkilö voisi olla alalla hyvä työntekijä. Jos ala kiinnostaa sen verran, että hakee sitä opiskelemaan ja opiskelusta kunnialla suoriutuu, niin kyllä sen pitäisi riittää. Älytöntä tällainen myyttien hengissä pitäminen! Moni ns. kutsumuksesta hoitotyötä tekevä on itse ihminen, joka hakee hoivaa ja on ihan rikki.

 

["vieras"]

ei tarvita kutsumusta, mutta vahvaa motivaatiota palveluammattiin kyllä. Alalla olematon ei voi ees kuvittella mitä kaikkea tässä työssä joutuu näkemään, tekemään ja kokemaan. Sellaistakin, joka on todella rankkaa. On pystyttävä tekemään inhottavia ja epämukavia, jopa kivuliaita asioita. On jaksettava kuunnella vittuilu ja päänaukominen ja samalla mitalla ei voi vastata.
Pelkästään se, että pääsee kouluun ja selviää siitä, ei kyllä tosiaan takaa sitä, että alalla viihtyisi tai menestyisi.

 

[astrolabe]

[QUOTE="vieras";28411464]ei tarvita kutsumusta, mutta vahvaa motivaatiota palveluammattiin kyllä. Alalla olematon ei voi ees kuvittella mitä kaikkea tässä työssä joutuu näkemään, tekemään ja kokemaan. Sellaistakin, joka on todella rankkaa. On pystyttävä tekemään inhottavia ja epämukavia, jopa kivuliaita asioita. On jaksettava kuunnella vittuilu ja päänaukominen ja samalla mitalla ei voi vastata.
Pelkästään se, että pääsee kouluun ja selviää siitä, ei kyllä tosiaan takaa sitä, että alalla viihtyisi tai menestyisi.[/QUOTE]

Se, että on kutsumus johonkin, ei takaa myöskään menestystä tai viihtymistä. Oletan, että aapee tietää sen verran hyvin itsensä, että on kuitenkin ihmismyönteinen immeinen eikä erakkoluonne, jos hoitotyöhön on hakeutumassa.

Jotenkin naiivia olettaa, että muissa töissä ei ole vaikeita päätöksiä, vaikeita asiakkaita, vaikeita tilanteita ja rankkoja koettelemuksia. Työ kuin työ, jokainen päivä ei ole mukava.

En ole hoitoalalla ollut koskaan töissä, mutta minua on haukuttu pahemmaksi kuin "raiskaajat ja murhaajat", esitetty tappouhkauksia, purtu töissä. Olen joutunut katsomaan rikospaikkakuvia ja tekemään miljoonien eurojen arvoisia päätöksiä. Ammattiminän ylläpitäminen kuuluu joka alalle.

 

[lasipää edellä]

no kunhan koulun saat nilkutetttua läpi ja sitten töitä hakemaan.
kuka käskee hakea vain raskaita hoitajan töitä, tai tehdä niitä lopun ikää.

noita sh koulutettuja tarvitaan muuallakin, Suomessa tulee mieleen vak.yhtiöt esimerkiksi. -

koulutuksessa on plussana myös kans.välinen urapohja, jolta ponnistaa, eli valinnan mahdollisuudet on sinnekin suuntaan.

selvennys: tarkoitin siis, että jotain hoitoalaa läheltä liippaavaa löytyy myös ulkomailta suoraan koulutuksen jälkeen.
Ja hyvin palkattua.

 

[fhh ap]

Kiitos vastauksestasi