Miksi etäännytät lapsesi joistain kavereistaan?

[Alaksia]

Minun 7-vuotiaalla pojallani on 3 hyvää kaveria. Yksi on ollut selvästi se paras kaveri, jonka kanssa olivat syksyllä tosi paljon yhdessä. Nyt loppusyksystä ja talven mittaan olen huomannut, ettei tuon lapsen äiti ota enää yhteyttä leikkien merkeissä ja päivittää feisbuukkiin päivityksiä, että ovat siellä ja siellä toisen kaverin (myös tästä 4 porukasta) ja sen äidin kanssa menossa. Äidit ovat selvästi ystävystyneet ja toki ymmärrän, että se varmaan johtaa sitten enemmän lastenkin leikkeihin yhdessä. Mutta se,että jossain heitä nähdessäni hän tuo aina esille sitä, kuinka taas oli kaverukset yökylässä toisillaan tai jotain muuta, tuntuu pahalta.

Oma lapseni vaan joutuu nyt aina ulkopuoliseksi usein. Soittaessaan tuolle ex-parhaalle kaverilleen, sanoo tämä että voi olla lapseni kanssa jos tuo kolmas kaveri ei voi leikkiä hänen kanssaan. No, oma poikani ei vielä tajua tätä vaan odottaa sitten vaan kuin koiranpentu leikkejä, joita ei koskaan tule.

Tämä porukan neljäs kaveri asuu sen verran kaukana, että hänen kanssaan on vähän hankala käytännön syistä järjestää leikkejä, mutta ollaan parhaamme mukaan tehty niin.

 

[Alaksia]

Mietin vaan, onko pojassani jotain vikaa, kun näin kävi? Toisen kaverin äiti kuitenkin ottaa yhteyttä ja pyytää leikkimään joskus, mutta tämän ex-parhaan kaverin äiti ei enää ollenkaan.

 

[viisikymppinen isoäiti]

mä en kyllä ole etäännyttänyt lapsia kavereistaan, en sittenkään vaikka vanhempien kanssa ei oikein synkkais. miks niin tekisin? ainut syy olis, että prheessä olis jotain sellaista, josta aiheutus oikeaa vaaraa lapselleni

 

[Keittiönoita]

En usko, että lapsessasi on mitään vikaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kouluikäisten kohdalla ei äitien enää kuulu järjestää lapselleen kavereita vaan lasten kuuluisi tehdä se itse. Vanhempien on siis aika siirtyä takavasemmalle kaverisuhteiden luomisessa. Kyse siis ei ole mistään etäännyttämisestä vaan siitä, että lapset ovat oppineet huolehtimaan kaveriasioistaan itse.

On aivan tavallista, että kaverisuhteet voivat muuttua. Tuossa iässä parhaita kavereita ovat ne, joiden kanssa leikitään useimmiten. Muistan omasta lapsuudestani, miten yksikin kesä saattoi muuttaa kaiken: kaveri, jonka kanssa vielä toukokuussa leikittiin paljon, jäi kesälomien ajaksi pois ja kesän vietti jonkun toisen kaverin kanssa. Syksyn tullen tästä kesäkaverista oli tullut uusi paras kaveri. Eikä siinä kevään kaverissa silti mitään vikaa ollut.

 

[äidit taaemmalle]

Kouluiässä äidit ja isät siirtyvät taaemmaksi ja lapset hoitavat itse kaveriasiansa. Ei lasten kaveruuteen pitäisi vaikuttaa miten vanhemmat keskenään viihtyvät.

 

["mie"]

Jos toisen lapsen vanhemmilla on erittäin erilainen tapa kasvattaa lasta, saatan etäännyttää lapsia.
Esim jos niin vapaa kasvatus, että rajat ja säännöt puuttuvat jne. Sellaisesta ystävästä on enemmän haittaa lapselle kuin hyötyä.

 

["..."]

No jotkut ihmiset ovat vaan moukkia, kuten tämä lapsesi kaverin äiti. Ei sille vaan oikein mahda mitään

 

["noh"]

Jotkut haluavat järjestää asioita noin ja he suosivat tällöin lapsia, joiden vanhempia pitävät sosiaalista ja taloudellista/ekonomista pääomaa omavina. Tietenkin oma lapsi saattaa kärsiä yhtä lailla kuin ap:nkin lapsi, jos tämä valittu ei olekaan yhtään samantyyppisistä asoista pitävä tai käytökseltään samantyypinen (esim. kotona komennetaan ja käsketään vaikka itse tottunut puhumaan eri tavalla).

Jos lapsi kohtelee kaveria huonosti, voi olla perusteltu syy puhua omalle lapselle, millainen on hyvä ystävä, rehellinen ja luotettava ja reilu ja ystävällinen kaikille, ja tällöin lapsi voi itse "ottaa vinkistä vaarin" ilman että nimiä mainitaan edes.

 

["vieraana"]

Mun on ollu pakko rajoittaa tytön leikkimisiä yhden kaverin kanssa, sillä tämän lapsen äiti ajaa mut muuten hermoromahduksen partaalle. Yhdessä vaiheessa tämä äiti jo lähinna stalkkas mua. Saattoi soittaa 10 kertaa päivässä, jos ei vastannut niin puheluita saattoi tulla lähemmäs 50. Kun sanoin ettei sovi tulla leikkimään, niin ajoi meidän postilaatikolle seuraamaan mitä teemme jne.

Rupes ahdistamaan niin paljon että oli pakko pistää jäähylle kyläilyjä. Lisäksi vaikka suoraan sanottiin niin änki aina itse tyttönsä kanssa meille, vaikka oltiin pyydetty LAPSI leikkimään. Lapset ku leikki pihalla (oltiin kaikki pihalla) niin tää änkee meille väkisin sisään ja tutkii paikkoja.

 

[vierass]

No yksi kaveri selvästi yritti vaan hyötyä meidän lapsesta. Meille oltiin tulossa vain pelaamaan, kaikenlaista tavaraakin olisi pitänyt saada. Lisäksi meidän lapsi tuntui olevan se, jota haetaan mukaan vain silloin, kun muita pelikavereita ei löytynyt. Minusta moista kaveria ei tarvita.

 

[voimahali]

Jos kaveri tai sen perhe vaikuttaa sellaiselta etten halua lapseni leikkivän tämän kanssa niin siihen kyllä puutun. Kerron esimerkin: kaveri joka esim. meillä käydessään alkaa herkästi haukkua tai lälllätellä lapselleni milloin mistäkin tai joka yllyttää lasta erilaisiin epäsopiviin juttuihin ja jonka kotona annetaan lapsen pelata pelejä joiden ikäraja ei sovi lasten ikään.
Toinen kaveri joka asuu samassa pihapiirissä, lapsen isä tulee huutamaan pihalla leikkiville lapsille milloin mistäkin mm. lapset hakivat tätä lasta ulos, satuin olemaan juuri siinä lähellä, että kuulin sanavaihdon: isä: mihin olette menossa? lapset: ollaan tässä pihalla vaan. isä: katsotte sitten että pekkaa ei satu! pekka on samanikäinen ja kokoinen normaali poika, että wtf?? muita saa sattua, mut pekkaa ei.. pekkaa sattu pulkkamäessä kuten ihan ketä vaan voi kolahtaa ja pekan isä katsoi asiakseen haukkua kaikki lapset ja näiden vanhemmat siitä, että yritetään tahallaan satuttaa pekkaa. pekka jäi jostain syystä ilman limpparia talkoissa, ehkä siksi ettei pekan perhe ollut mukana talkoissa joten pekan isä kävi haukkumassa mun 5 vuotiaan kun pekka oli käynyt kotona kertomassa, että mun poika sai viimeisen pullon limua....
No sanotaanko, että olen toivonut, ettei mun lapset hae pekkaa leikkimään.... tuolla se eilenki heilui yksin pihalla pekka siis...

 

["Aapee"]

Olen etäännyttänyt tuon 8-v:n kavereita. Syitä on monia.

Yksi kaveri oli varas, eli vei kaikkea pientä koko ajan. Jäi kiinni, ei oppinut. Sama on muutenkin epäilyttävä, esim. kuvasi kirjastossa vessassa naapuruston kehitysvammaista tyttöä ja näytteli videota kaikille (tyttö oli kakalla). En pidä hyvänä seurana.

Toinen taas oli semmoinen tuuliviiri, että peluuttaa koko ajan kavereita toisiaan vastaan.

Kolmannen äidistä en pidä. Äidin suulla tämä tyttö arvostelee meitä tyyliin "meidän äiti sanoo etten mä voi saada tuota lelua kun se on niin kallis", "meidän äiti sanoo että on turhaa maksaa kalliita maksuja musiikkiopistoon kun musiikkia on koulussa ilmaiseksi" jne jne. Alkoi rasittamaan. Viimeinen tippa oli kun tyttö unohti kerran jäätelörahan koulun retkelle ja tällä oli yllättäin 5 € seteli, josta lainasi tytölle 2 € niin, että tytön piti seuraavana päivänä antaa siitä lainasta 3 € takaisin. Tyttöni ei tykännyt tästä ja minustakin aika koronkiskomista. Soitin äidilleen ja se oli hänestä ok ja hyvä temppu.

Neljännen äiti on mieletön kontrollifriikki ja pikkuisen koetan rajoittaa. Haluaa ettei ovella käydä hakemassa ilman että on tekstarilla kysytty. Välimatkaa 200 m.

 

[Näin]

[QUOTE="Aapee";]


Kolmannen äidistä en pidä. Äidin suulla tämä tyttö arvostelee meitä tyyliin "meidän äiti sanoo etten mä voi saada tuota lelua kun se on niin kallis", "meidän äiti sanoo että on turhaa maksaa kalliita maksuja musiikkiopistoon kun musiikkia on koulussa ilmaiseksi" jne jne. Alkoi rasittamaan.

m.[/QUOTE]

Sä olet outo...

 

[Virhe]

[QUOTE="Aapee";29376158]Olen etäännyttänyt tuon 8-v:n kavereita. Syitä on monia.

Yksi kaveri oli varas, eli vei kaikkea pientä koko ajan. Jäi kiinni, ei oppinut. Sama on muutenkin epäilyttävä, esim. kuvasi kirjastossa vessassa naapuruston kehitysvammaista tyttöä ja näytteli videota kaikille (tyttö oli kakalla). En pidä hyvänä seurana.

Toinen taas oli semmoinen tuuliviiri, että peluuttaa koko ajan kavereita toisiaan vastaan.

Kolmannen äidistä en pidä. Äidin suulla tämä tyttö arvostelee meitä tyyliin "meidän äiti sanoo etten mä voi saada tuota lelua kun se on niin kallis", "meidän äiti sanoo että on turhaa maksaa kalliita maksuja musiikkiopistoon kun musiikkia on koulussa ilmaiseksi" jne jne. Alkoi rasittamaan. Viimeinen tippa oli kun tyttö unohti kerran jäätelörahan koulun retkelle ja tällä oli yllättäin 5 € seteli, josta lainasi tytölle 2 € niin, että tytön piti seuraavana päivänä antaa siitä lainasta 3 € takaisin. Tyttöni ei tykännyt tästä ja minustakin aika koronkiskomista. Soitin äidilleen ja se oli hänestä ok ja hyvä temppu.

Neljännen äiti on mieletön kontrollifriikki ja pikkuisen koetan rajoittaa. Haluaa ettei ovella käydä hakemassa ilman että on tekstarilla kysytty. Välimatkaa 200 m.[/QUOTE]

Kirjoitin vahingossa aapee, en siis ole.

Ja olen samaa mieltä kuin keittiönoita että en enää sovi treffejä kuin päiväkoti-ikäiselle, mutta päätän kuka voi olla meillä kotona (ei varas esimerkiksi) ja koetan keskusteluilla opettaa ymmärtämään joidenkin pöljyyksiä esim. tuon peluuttajan ja näkemään niiden läpi ja valitsemaan seuraa sen mukaan.

En kiellä leikkimästä tuon kontrollifriikkiäidin tytön kanssa, koetan opettaa että pystyisivät sopimaan itse treffejä ulos kännykällään ohi äidin.

 

[justjoo]

Poikani kaveri ja hänen vanhempansa ovat kehottaneet välttelemään meidän poikaa. Aina kun jotain sattuu ja tapahtuu poikien leikeissä, pojastani tehdään kiusaaja. Muut perheet eivät koskaan ole näin sanoneet, tämän yhden kanssa vaan koemme suunnattomia ongelmia. Ja poikani ei oikeesti kiusaa, villi on välillä ja tekemisiin puututtu.

 

[Miten niin]

Sä olet outo...

Mikä siinä on outoa? Sinä haluaisit että joku koko ajan kommentoi kaikkea tyyliin miksi teillä on piano, äiti sanoo että se on turha, miksi teillä on tietokone ja tabletti jne jne.? Ja oma tyttöni otti siitä sen, että me ollaan muka jotain rikkaita, vaikka ihan keskituloisia asuntovelallisia ollaan.

 

["jees"]

Poikani kaveri ja hänen vanhempansa ovat kehottaneet välttelemään meidän poikaa. Aina kun jotain sattuu ja tapahtuu poikien leikeissä, pojastani tehdään kiusaaja. Muut perheet eivät koskaan ole näin sanoneet, tämän yhden kanssa vaan koemme suunnattomia ongelmia. Ja poikani ei oikeesti kiusaa, villi on välillä ja tekemisiin puututtu.

Tiedoksi että 99% ihmisistä välttää viimeiseen saakka sanomasta ääneen ketään kiusaajaksi, jos on oikea kiusaaja kyseessä, eli seurallinen sosiaalinen tyyppi.

Ihan itsesuojeluvaisto pelaa useimmilla.

 

[edelline]

No meidän poikaa tämä yksi perhe sanoo kiusaajaksi. Kolttosia on tehnyt ja töninytkin vuosi sitten mutta ei enää. Aina kuitenkin kun leikkivät yhdessä tapahtuu jotain mitä meillä ei noteeratakaan toisten tekemänä, mutta yhtäkkiä taas meidän poika on ollut kiusaaja. Muiden kanssa ei koskaan mitään ongelmia, tämän yhden vain.

 

[Shesie]

Se on kyllä kaikkein inhottavinta, jos vanhempi yrittää estää lasten kaveruuden. Muistan kuinka kurjaa se oli, kun äitini kielsi minua kaveeraamasta hyvän ystäväni kanssa. Kaveerasin silti salaa. Oppipahan äitikin sitä kautta, ettei toisten ystävyyttä voi ulkopuoliset noin vain hajottaa.

 

["aapee"]

Kiitos vastauksistanne! Viime yönä nukuin huonosti ja samalla pohdin tuota aloitustani ja hoksasin, että itse asiassa tuolle etäännyttämiselle taitaakin olla syy!
Olin itse unohtanut kokonaan loppusyksyllä käydyt tekstiviestit koulumatkojen kulkemisesta. Nämä kaverukset (4 poikaa) siis kulkevat yhtä matkaa kouluun. Tämän ex-parhaan kaverin äiti olisi ensin halunnut, että hänen poikaansa odotetaan esim 10 min jalkakäytävällä seisten, ettei hänen poikansa joudu kulkemaan yksin. Ihan ok sinällään, ei ole kiva kulkea yksin kouluun jos on vähän myöhässä lähdössä. Mutta ongelmalliseksi meni se, että kun 2 muun pojan perhettä välillä vei itse lapsensa kouluun tms, niin olisi pitänyt aina aamuisin silloin viestiä miten tehdään.

Ja ongelmana oli myös oman lapseni hahmotushäiriö tms, jonka ansioista hän ei tajua kellosta mitään. Hänestä tuntuu jo 30sek jälkeen että hän on odottanut jo tunnin. Tai sitten hän vaan kiltisti odottaa ja odottaa myöhästyen itse koulusta. Kännykkään laitettava hälytys oli huono idea siksi, koska lapseni sitten unohtaa sen puhelimensa jonnekin ja hukkaa sen (kokemusta on...). Siksi kerroin, että minusta tuo idea ei ollut hyvä. Ja sovimme sitten myöhemmin, että jos joku pojista ei ole odottelemassa muita, käy muut soittamassa ovikelloa ja sitten vasta jatkavat matkaa.

Mutta pohdin, että ehkä tuon ex-parhaan kaverin äiti koki tuon jotenkin suivaannuttavana. Tai sitten lapseni "omituisuus" pelästytti En tiedä.

 

[voimahali]

No höh, ei 7v ole omituinen tai hahmotushäiriöinen jos ei tiedosta aikaa ekaluokkalaisesta 30 sekunnin odottaminen tuntuu tunnilta ja se on ihan normaalia. Eikä kellokaan ole välttämättä vielä ihan kokonaan hanskassa ts. kellon aikojen hahmottaminen saati, että puhelin olis aina mukana.
Mun 10v neljäsluokkalainen unohtelee puhelimen, ei muista ottaa mukaan tai muuten vaan hukkaa sen täällä kotona johonki.
Ja hyvin voi olla tollasesta koulumatka kulkemisesta kyse tossa teidän tapauksessa.... mut joskus ne vaan on hankalia ja jos kokoajan joka päivä tarvii säätää ja viestitellä niin aika hankalaa se on. Tosin pienten lasten kanssa tarvii aikuisten sopia noita juttuja jos ei ihan naapurissa niitä leikkikavereita asu. Tsemppiä sulle ap