Miksi ei saisi syödä lakki päässä? (etiketti)

tuo lakkipäästä kultti tullee armeijasta jossa se on tarkkaa...jopa ulkoruokinnassa on käskytys lakki päästä...kunnioitusta ruokaa ja yläkerran herraa kohtaan

lakki otetaan päästä myös rukoiltaessa, valassa...sankarihaudalla

Juy, ei ollut kovin järkevää intissä ensi juoksuttaa varusmiehet hikisiksi ja sitten joutua syömään ruokaa hikinen pää paljaana 30 asteen pakkasessa ja sitten nämä juoksuttajakapiaiset ihmettelivät miksi porukka tulee kipeäksi.

 

On tapana kunnioittaa ottamalla lakki päästä pois onpa kyse sitten ruoasta tai vainajasta.

Kyllä, on tapana, mutta MIKSI? Keksiikö tälle joku OIKEASTI järkevää selitystä?

 

Kyllä, on tapana, mutta MIKSI? Keksiikö tälle joku OIKEASTI järkevää selitystä?

Lakin ottaminen pois päästä erottaa tilanteen sitä edeltävästä ja sitä seuraavasta hetkestä. Eli kun normaalisti ollaan lakki päässä ja sitten tulee tilanne, joka on erityinen ja sitä halutaan korostaa, otetaan lakki päästä.

 

Juy, ei ollut kovin järkevää intissä ensi juoksuttaa varusmiehet hikisiksi ja sitten joutua syömään ruokaa hikinen pää paljaana 30 asteen pakkasessa ja sitten nämä juoksuttajakapiaiset ihmettelivät miksi porukka tulee kipeäksi.

No ei kyllä tasan tarvii ottaa lakkia pois 30 asteen pakkasessa

 

... estä saa olla pipo päässä arkena. Ja ihan siksi että nykyään se kuuluu asukokonaisuuteen. Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Erilaisissa tilaisuuksissa sitten ei passaa pitää pipoa.

Minkä takia ylläpito on muokannut tuota postausta?

 

Kysymys on alunpitäen ollut kunnioituksen osoituksesta. Munkit ajattivat hiuksetkin päälaeltaan osoittaakseen kunnioitustaan Herralleen
Rahvas sitten ei moisiin konsteihin ruvennut, vaan tyytyi vain muuten paljastamaan päänsä osoittaakseen kunnioitustaan.
Ja niihin aikoihin se, että joka päivä sai edes jotakin suuhunpantavaa, oli sikäli kunnioitusta herättävä asia, että ruokapöytään kokoonnuttaessa ilman muuta oltiin paljain päin. Eihän nykyiset hävikkiruokaähkyiset voi millään edes kuvitellakaan sitä, mitä oli, kun ei ollut sen enempää säilöntäaineita kuin säilytysmahdollisuuksia muutenkaan ja sadon/riistasaaliin tulosta ei ollut tietoakaan. Se opetti ihmiset nöyristymään, kunnioittamaan ruokaa silloin kun sitä sattui saamaan.
Vaikka nykyään onkin (ainakin Suomessa) suurimmalla osalla ruokaa roskiinkin heitettäväksi, on minusta silti kaunis tapa kunnioittaa jokaista ateriaansa paljastamalla päänsä. Sen tavan olen omille lapsillenikin aikanaan opettanut ja he taas omille lapsilleen.