Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Miks vihreät ei asuta maaseutua?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 31561779"]</p><p>Hesarin artikkeli:</p><p></p><p>Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.</p><p></p><p>Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.</p><p></p><p>Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.</p><p></p><p>"Valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori <a href="http://www.hs.fi/haku/?search-term=Seppo%20Junnila">Seppo Junnila </a>Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.</p><p></p><p>"Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin."</p><p></p><p>Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin.</p><p></p><p>"Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkea kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee.</p><p></p><p>Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012.</p><p></p><p>Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.</p><p></p><p>"Eräs hypoteesimme on, että väljemmillä alueilla kaupunkisysteemi on löysempi. Sen vuoksi siellä voidaan vapaammin investoida maalämpöpumppuihin ja muuhun. Ydinkeskustoissa organisaatiot ovat kankeita."</p><p></p><p>Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulotaso on korkeampi.</p><p></p><p>Junnilan mukaan tutkimustulos haastaa laajemmin esimerkiksi ilmastopolitiikan. <a href="http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.5b02140">Tutkimustulosten perusteella</a> nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista.</p><p></p><p>"Johtopäätöksenä artikkelissa vedimme, että ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävän kaupunkirakenteen osalta, mutta väljemmän kaupunkirakenteen osalta se näyttäisi onnistuneen paremmin."</p><p></p><p>Tutkimus on osa tohtorikoulutettava <a href="http://www.hs.fi/haku/?search-term=Juudit%20Ottelinin">Juudit Ottelinin</a> väitöskirjaa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi etsiä keinoja pienentää hiilijalanjälkeä myös tiiviimmin asutuilla alueilla.</p><p></p><p>"Tulokset ovat tärkeä lisä keskusteluun, jota käydään kestävästä kaupunkirakenteesta", Ottelin sanoo.</p><p></p><p>Tutkimuksen perusteella suomalaisia kokemuksia "kestävän kehityksen puutarhalähiöistä" voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa.</p><p></p><p>"Suomessa on pystytty luomaan toimiva malli ydinkeskustan ympärille muodostuvan elämäntavan kestävämmäksi kehittämiseksi. Tämä on perinteisesti ollut yksi suurimmista globaalin kaupungistumisen haasteista."</p><p></p><p>"Ehkä Suomi onkin maailman johtava tällä alueella, eikä niinkään tiiviiden kestävien miljoonakeskustojen osaajana."</p><p></p><p>Tutkimustuloksia julkaisee myöhemmin myös arvovaltainen Environmental Science and Technology -tiedejulkaisu.</p><p></p><p><img src="http://hs.mediadelivery.io/img/628/a2812a75ef42411a929d17e7bc23b711.png" data-url="http://hs.mediadelivery.io/img/628/a2812a75ef42411a929d17e7bc23b711.png" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p><span style="font-size: 18px"><strong> Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle </strong></span></p><p>Tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia.</p><p></p><p>Tutkimusaineisto koostui 3500 kotitaloudesta.</p><p></p><p>Kotitalouksista 289 asuivat vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla.</p><p></p><p>Kotitalouksista 1999 asuivat ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla.</p><p></p><p>Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 31561779"] Hesarin artikkeli: Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla. Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan. Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä. "Valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori [URL='http://www.hs.fi/haku/?search-term=Seppo%20Junnila']Seppo Junnila [/URL]Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta. "Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin." Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin. "Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkea kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee. Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012. Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa. "Eräs hypoteesimme on, että väljemmillä alueilla kaupunkisysteemi on löysempi. Sen vuoksi siellä voidaan vapaammin investoida maalämpöpumppuihin ja muuhun. Ydinkeskustoissa organisaatiot ovat kankeita." Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulotaso on korkeampi. Junnilan mukaan tutkimustulos haastaa laajemmin esimerkiksi ilmastopolitiikan. [URL='http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.5b02140']Tutkimustulosten perusteella[/URL] nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista. "Johtopäätöksenä artikkelissa vedimme, että ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävän kaupunkirakenteen osalta, mutta väljemmän kaupunkirakenteen osalta se näyttäisi onnistuneen paremmin." Tutkimus on osa tohtorikoulutettava [URL='http://www.hs.fi/haku/?search-term=Juudit%20Ottelinin']Juudit Ottelinin[/URL] väitöskirjaa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi etsiä keinoja pienentää hiilijalanjälkeä myös tiiviimmin asutuilla alueilla. "Tulokset ovat tärkeä lisä keskusteluun, jota käydään kestävästä kaupunkirakenteesta", Ottelin sanoo. Tutkimuksen perusteella suomalaisia kokemuksia "kestävän kehityksen puutarhalähiöistä" voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa. "Suomessa on pystytty luomaan toimiva malli ydinkeskustan ympärille muodostuvan elämäntavan kestävämmäksi kehittämiseksi. Tämä on perinteisesti ollut yksi suurimmista globaalin kaupungistumisen haasteista." "Ehkä Suomi onkin maailman johtava tällä alueella, eikä niinkään tiiviiden kestävien miljoonakeskustojen osaajana." Tutkimustuloksia julkaisee myöhemmin myös arvovaltainen Environmental Science and Technology -tiedejulkaisu. [IMG]http://hs.mediadelivery.io/img/628/a2812a75ef42411a929d17e7bc23b711.png[/IMG] [SIZE=5][B] Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle [/B][/SIZE] Tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia. Tutkimusaineisto koostui 3500 kotitaloudesta. Kotitalouksista 289 asuivat vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla. Kotitalouksista 1999 asuivat ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla. Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Jos Oluessa prosentteja, se ei ole alkoholiton
Tänään 11:00
Vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Tinder-mies alkoi nirsoilla treffipaikan valinnassa
Tänään 10:48
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
3.
PaIstavassari on näköjään riehunut ja ylistänyt Venäjää Parolan Panssarimuseossa
Tänään 10:38
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Karkkilan vasemmistoliittolaiset kielsivät liputtamisen puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta
Tänään 10:23
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Ministeri Riikka Purra: "Rajalakia ei tulla vesittämään – ”Tarvitsemme toimivan lain Suomea vastaan”"
Tänään 09:58
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Lestadiolainen pahuus kotona: Anna-Roosa oli noin 4-vuotias, kun oman isän rekemät raiskaukset alkoivat.
Tänään 09:45
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Rautalankamalli vihervassareille: Pekka Toveri vääntää sen sotatermin teille ymmärrettävään muotoon. Vai mahtaako vieläkään mennä teillä jakeluun? 😆
Tänään 09:13
vierailija
14 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Petteri Orpon hallitus on saanut elintarvikkeiden hinnat selvään laskuun tyttöviisikon aiheuttaman jätti-inflaation jälkeen
Tänään 09:07
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ketju JO-faneille
Started by vierailija
Eilen 23:51
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Pekka Toveri: "Suomi on sodassa" - Ei kai kokoomus vie meitä sotaan?
Started by vierailija
Eilen 19:19
Luettu: 339
Aihe vapaa
3.
Tulkkeja tarvittaneen taas kerran? ”Raskaasti aseistautuneet hyökkääjät avasivat tulen hääjuhlassa Ranskassa”
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:20
Luettu: 305
Aihe vapaa
4.
Mikä sateenkaariporukkaa oikein vaivaa kun pitää tuhota ihmisten omaisuutta?
Started by vierailija
Eilen 00:18
Luettu: 301
Aihe vapaa
5.
”Spit on that thing” 😅 Miehet, ottaisitteko ”Hawk Tuahit” tältä söpöliiniltä?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:45
Luettu: 232
Aihe vapaa
6.
Naiselle vankeustuomio perättömästä ilmoituksesta raiskauksesta ja joutuu maksamaan rikoksen uhrille 8000 euroa
Started by vierailija
Eilen 00:43
Luettu: 212
Aihe vapaa
7.
Kuinka moni suomalainen äänesti persuja viime vaaleissa suhteessa mamujen määrään?
Started by vierailija
Eilen 11:33
Luettu: 210
Aihe vapaa
8.
"Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia, koska niiden tarve on vähentynyt."
Started by vierailija
Eilen 10:20
Luettu: 194
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Rautalankamalli vihervassareille: Pekka Toveri vääntää sen sotatermin teille ymmärrettävään muotoon. Vai mahtaako vieläkään mennä teillä jakeluun? 😆
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Mikä sateenkaariporukkaa oikein vaivaa kun pitää tuhota ihmisten omaisuutta?
Latest: Palstapesu
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
5.
Minkälaisissa kaupoissa "paremman luokan kansalaiset" eivät mielestäsi käy?
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
6.
Tinder-mies alkoi nirsoilla treffipaikan valinnassa
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
7.
Minusta toisen kännykän tutkiminen on ihan ok. Kuuluu parisuhteen oikeuksiin nääs.
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
8.
Turvapaikanhakijat ihmeissään: Milloin saamme ne meille luvatut omakotitalot?
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Miks vihreät ei asuta maaseutua?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu