Mikähän siinä oikein on kun Suomessa ei haluta kouluttaa lääkäreitä niin paljon kuin ois tarve?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
vierailija

Kaiken maailman turhatieteiden maistereita ja tohtoreita riittää työttömyyskortistoon asti, mutta lääkäripulan annetaan tappaa potilaita hoitojonoihin.
On niitä mut tahtovat tehdä vain parina-kolmena päivänä viikossa töitä
 
vierailija
Raivostuttavinta on se, että tätä on jatkunut jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tilanne on ollut tiedossa, mutta sille ei ole tehty mitään. Lääkäriliitto selittää, että heillä ei ole koulutuskiintiöiden kanssa mitään tekemistä, mutta ei se ihan niinkään taida olla. Vahva etujärjestö ja kova lobbaamaan. Eduskunnassakin on aina useampi lojaali lääkäri edustamassa.

 
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu
vierailija
On niitä mut tahtovat tehdä vain parina-kolmena päivänä viikossa töitä
Se johtuu siitä kun ökypalkkasina hyvään elintasoon riittää se pari kolme työpäivää. Lääkäreitä pitää kouluttaa niin paljon, että palkat saadaan kohtuulliselle tasolle. Innokkaita nuoria kyllä riittää jotka haluaisivat päästä opiskelemaan lääkäreiksi.
 
vierailija
Raivostuttavinta on se, että tätä on jatkunut jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tilanne on ollut tiedossa, mutta sille ei ole tehty mitään. Lääkäriliitto selittää, että heillä ei ole koulutuskiintiöiden kanssa mitään tekemistä, mutta ei se ihan niinkään taida olla. Vahva etujärjestö ja kova lobbaamaan. Eduskunnassakin on aina useampi lojaali lääkäri edustamassa.
Lääkärien ay-mafia vähät välittää potilaista, vaan ainoastaan lekurien palkoista.
 
vierailija
Lääkärien ay-mafia vähät välittää potilaista, vaan ainoastaan lekurien palkoista.
Näinhän se on ja näin sen pitääkin olla koska lääkäriliiton olemassaolon tarkoitus on ajaa lääkärien etuja. Ongelma on siinä, että Lääkäriliiton lausunnot ja kannat otataan jumalan sanana ja totuutena vastaan päättävissä elimissä. Tässä on ihan selvä kontrasti siihen miten suhtaudutaan vaikkapa duunarialojen kantoihin. Tyhmät duunarit voidaan ohittaa päätöksenteossa, mutta lääkärit (tai vaikka upseerit) ovat sellaisia oman alansa auktoriteetteja, ettei siihen kannata poliitikon tai virkamiehen puuttua.
 
vierailija
Lainaan tähän Teemu T.:n kommentin tuolta Hesarin keskustelusta koska se on mielestäni aika hyvä: "STM on valinnut kuulla koulutusmäärissä "asiantuntijoina" vain lääkäreitä.

Esimerkiksi STM:n raportissa 2022:21 lääkärien koulutusmääristä vuoteen 2035 kuultiin vain lääkäreitä ja suoraan Lääkäriliittoa.

Lääkärit ovat pitkään saaneet yksinoikeudella järjestää terveydenhuollon ja sairaanhoidon mielensä mukaan. Lähes jokainen alan johtaja on taustaltaan lääkäri, useimpiin tehtäviin tämä on myös vaatimus.

Valitettavasti ammattikuntaan on pesiytynyt ahneus, ja lopputulos on näkyy."


Näinhän se tosiaan menee, että lääkärit ovat varsin tiivis ja sisäsiittoinen porukka. Tuntevat "kaikki" toisensa ristiin. Pienet piirit, pienet vuosikurssit, suhteellisen vähän työnantajia, yhteiset konferenssit ja koulutukset jne. Johtajat, tutkijat, asiantuntijat ja kaikki muut alaan liittyvät tärkeät ihmiset ovat melkeinpä kaikki alkujaan ihan samanlaisia lääkäreitä kuin ne muutkin. Saman "salaseuran" jäseniä. Harvemmin missään on diplomi-insinööri tai ekonomi päättämässä lääkärien asioista.
 
vierailija
Lainaan tähän Teemu T.:n kommentin tuolta Hesarin keskustelusta koska se on mielestäni aika hyvä: "STM on valinnut kuulla koulutusmäärissä "asiantuntijoina" vain lääkäreitä.

Esimerkiksi STM:n raportissa 2022:21 lääkärien koulutusmääristä vuoteen 2035 kuultiin vain lääkäreitä ja suoraan Lääkäriliittoa.

Lääkärit ovat pitkään saaneet yksinoikeudella järjestää terveydenhuollon ja sairaanhoidon mielensä mukaan. Lähes jokainen alan johtaja on taustaltaan lääkäri, useimpiin tehtäviin tämä on myös vaatimus.

Valitettavasti ammattikuntaan on pesiytynyt ahneus, ja lopputulos on näkyy."


Näinhän se tosiaan menee, että lääkärit ovat varsin tiivis ja sisäsiittoinen porukka. Tuntevat "kaikki" toisensa ristiin. Pienet piirit, pienet vuosikurssit, suhteellisen vähän työnantajia, yhteiset konferenssit ja koulutukset jne. Johtajat, tutkijat, asiantuntijat ja kaikki muut alaan liittyvät tärkeät ihmiset ovat melkeinpä kaikki alkujaan ihan samanlaisia lääkäreitä kuin ne muutkin. Saman "salaseuran" jäseniä. Harvemmin missään on diplomi-insinööri tai ekonomi päättämässä lääkärien asioista.
STM:ssä on demari ja vasemmistoliittolainen ministeri...
 
vierailija
Se johtuu siitä kun ökypalkkasina hyvään elintasoon riittää se pari kolme työpäivää. Lääkäreitä pitää kouluttaa niin paljon, että palkat saadaan kohtuulliselle tasolle. Innokkaita nuoria kyllä riittää jotka haluaisivat päästä opiskelemaan lääkäreiksi.
Yksityinen sektori mahdollistaa tän.. Se on paisunut ihan liian isoksi ja pakko alkaa suitsimaan. Sitten "työvoimapulan" takia tuodaan jostain Venäjältä ja Lähi-idästä lääkäreitä joiden kielikoulutuksen ajassa sais jo kandin terveysasemalle. Ja siltikin se kielitaito on noilla usein puutteellinen ja ymmärretään vaan osa potilaan sepostuksesta..
 
vierailija
Lainaan tähän Teemu T.:n kommentin tuolta Hesarin keskustelusta koska se on mielestäni aika hyvä: "STM on valinnut kuulla koulutusmäärissä "asiantuntijoina" vain lääkäreitä.

Esimerkiksi STM:n raportissa 2022:21 lääkärien koulutusmääristä vuoteen 2035 kuultiin vain lääkäreitä ja suoraan Lääkäriliittoa.

Lääkärit ovat pitkään saaneet yksinoikeudella järjestää terveydenhuollon ja sairaanhoidon mielensä mukaan. Lähes jokainen alan johtaja on taustaltaan lääkäri, useimpiin tehtäviin tämä on myös vaatimus.

Valitettavasti ammattikuntaan on pesiytynyt ahneus, ja lopputulos on näkyy."


Näinhän se tosiaan menee, että lääkärit ovat varsin tiivis ja sisäsiittoinen porukka. Tuntevat "kaikki" toisensa ristiin. Pienet piirit, pienet vuosikurssit, suhteellisen vähän työnantajia, yhteiset konferenssit ja koulutukset jne. Johtajat, tutkijat, asiantuntijat ja kaikki muut alaan liittyvät tärkeät ihmiset ovat melkeinpä kaikki alkujaan ihan samanlaisia lääkäreitä kuin ne muutkin. Saman "salaseuran" jäseniä. Harvemmin missään on diplomi-insinööri tai ekonomi päättämässä lääkärien asioista.
Käypä-hoidossa voi olla niitä oravasyndroomaisiakin
 
vierailija
mä haluaisin olla lääkäri mutta en osaa matikkaa, kemiaa enkä fysiikkaa.
muuten olisin todella mukava ja myötätuntoinen, empaattinen ja kuunteleva lääkäri. huokaus. ehkä seuraavassa elämässä sitten.
 
mä haluaisin olla lääkäri mutta en osaa matikkaa, kemiaa enkä fysiikkaa.
muuten olisin todella mukava ja myötätuntoinen, empaattinen ja kuunteleva lääkäri. huokaus. ehkä seuraavassa elämässä sitten.
Ehkä kuitenkin osaat lukea twitterkommenttia pidempiä tekstejä? Paha niitä lääkäreitä on paljoa nykyistä enempää kouluttaa, koska silloin opiskelijoiksi pitäisi hyväksyä lukutaidottomia ja keskittymään kykenemättömiä pahveja. Nykyinenkin opiskelija-aines tuottaa harmaita hiuksia yliopistoissa ja lukioissa.

Vainio-Korhonen selittää lukutaidon surkuhupaisan kehityskulun 1970-luvulta tähän päivään.
– Ensin 1980-luvulla yliopisto-opiskelijat valittelivat, kun piti lukea teoksia norjaksi tai tanskaksi. 1990-luvulla ruotsinkielisten tekstien luku aiheutti päänvaivaa. Myöhemmin englanti on ollut haastavaa ja nyt viimeisen parin vuoden aikana jopa suomenkielinen teos on ollut opiskelijoille oikukasta.

Luostarivuoren Lyseon lukion äidinkielen ja filosofian lehtori Merja Salo ei tuo lukemiseen yhtään positiivisempaa kuvaa.
– Opetussuunnitelman mukaan lukiossa pitäisi lukea kahdeksan kirjaa, mutta oppilaat eivät vain lue, Salo sanoo naurahtaen, mutta toteaa tilanteen huolestuttavan häntä hurjasti.
– Osa meidän abeista on myöntänyt, ettei oikeasti ole koko lukion aikana lukenut yhtäkään teosta, Salo sanoo.
Hänen mukaansa kirjan lukemisen välttämiseen riittää keinoja luetteloksi asti. Netti on pulloillaan esimerkiksi elokuvia, tiivistelmiä ja kirja-arvosteluja, joiden pohjalta voi tehdä tehtävät siten, ettei kirjaa oikeasti tarvitse edes avata.
Salosta tilanne tuntuu epätoivoiselta. Hän kertoo, että kaksi sivua pitkä artikkeli on oppilaiden mielestä jo valtavan pitkä luettavaksi.

– Minulta kysytään, että voisinko vain kertoa mitä siinä artikkelissa lukee, Salo harmittelee

Myös Julius Hella opiskelee oikeustieteitä. Hän harmittelee, ettei hänen kärsivällisyytensä puhelinta selatessa joskus riitä edes 5–10 sekunnin videon katsomiseen, jos sisältö ei ole todella kiinnostavaa. Hella toteaa, ettei saisi olla niin ärsykkeiden vietävissä.
– Lähtökohtaisesti tenttikirjojen lukeminen ei ole vaikeaa, mutta pirun työlästä kyllä, hän naurahtaa.
Erityisen raskasta kirjojen lukemisessa Julius Hellan mielestä on olennaisten asioiden hahmottaminen sanameren seasta. Hän myös nostaa tarkan ulkoaopettelun suurimpien lukuhaasteidensa joukkoon.
– Ei oikeasti työelämässä tarvitse sanalleen tietää, mitä jossain lakipykälässä lukee, Hella sanoo.
Hänestä tärkeämpää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja se, että tietää mistä ja miten tietoa haetaan. Hänestä tenttiä varten pänttääminen ei ole mielekästä saati hyödyllistä.

– Menen oksentamaan lakipykälät tenttiin, jonka jälkeen tieto on kuin poistunut elimistöstäni, Hella kuvailee.

 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Ehkä kuitenkin osaat lukea twitterkommenttia pidempiä tekstejä? Paha niitä lääkäreitä on paljoa nykyistä enempää kouluttaa, koska silloin opiskelijoiksi pitäisi hyväksyä lukutaidottomia ja keskittymään kykenemättömiä pahveja. Nykyinenkin opiskelija-aines tuottaa harmaita hiuksia yliopistoissa ja lukioissa.

Vainio-Korhonen selittää lukutaidon surkuhupaisan kehityskulun 1970-luvulta tähän päivään.
– Ensin 1980-luvulla yliopisto-opiskelijat valittelivat, kun piti lukea teoksia norjaksi tai tanskaksi. 1990-luvulla ruotsinkielisten tekstien luku aiheutti päänvaivaa. Myöhemmin englanti on ollut haastavaa ja nyt viimeisen parin vuoden aikana jopa suomenkielinen teos on ollut opiskelijoille oikukasta.

Luostarivuoren Lyseon lukion äidinkielen ja filosofian lehtori Merja Salo ei tuo lukemiseen yhtään positiivisempaa kuvaa.
– Opetussuunnitelman mukaan lukiossa pitäisi lukea kahdeksan kirjaa, mutta oppilaat eivät vain lue, Salo sanoo naurahtaen, mutta toteaa tilanteen huolestuttavan häntä hurjasti.
– Osa meidän abeista on myöntänyt, ettei oikeasti ole koko lukion aikana lukenut yhtäkään teosta, Salo sanoo.
Hänen mukaansa kirjan lukemisen välttämiseen riittää keinoja luetteloksi asti. Netti on pulloillaan esimerkiksi elokuvia, tiivistelmiä ja kirja-arvosteluja, joiden pohjalta voi tehdä tehtävät siten, ettei kirjaa oikeasti tarvitse edes avata.
Salosta tilanne tuntuu epätoivoiselta. Hän kertoo, että kaksi sivua pitkä artikkeli on oppilaiden mielestä jo valtavan pitkä luettavaksi.

– Minulta kysytään, että voisinko vain kertoa mitä siinä artikkelissa lukee, Salo harmittelee

Myös Julius Hella opiskelee oikeustieteitä. Hän harmittelee, ettei hänen kärsivällisyytensä puhelinta selatessa joskus riitä edes 5–10 sekunnin videon katsomiseen, jos sisältö ei ole todella kiinnostavaa. Hella toteaa, ettei saisi olla niin ärsykkeiden vietävissä.
– Lähtökohtaisesti tenttikirjojen lukeminen ei ole vaikeaa, mutta pirun työlästä kyllä, hän naurahtaa.
Erityisen raskasta kirjojen lukemisessa Julius Hellan mielestä on olennaisten asioiden hahmottaminen sanameren seasta. Hän myös nostaa tarkan ulkoaopettelun suurimpien lukuhaasteidensa joukkoon.
– Ei oikeasti työelämässä tarvitse sanalleen tietää, mitä jossain lakipykälässä lukee, Hella sanoo.
Hänestä tärkeämpää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja se, että tietää mistä ja miten tietoa haetaan. Hänestä tenttiä varten pänttääminen ei ole mielekästä saati hyödyllistä.

– Menen oksentamaan lakipykälät tenttiin, jonka jälkeen tieto on kuin poistunut elimistöstäni, Hella kuvailee.

Olin sanomassa juuri samasta asiasta. Se, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, tarkoittaisi myös alempia sisäänotto vaatimuksia. Se ei ehkä kuitenkaan palvelisi meitä.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es

Kaiken maailman turhatieteiden maistereita ja tohtoreita riittää työttömyyskortistoon asti, mutta lääkäripulan annetaan tappaa potilaita hoitojonoihin.
Yksi suuri ongelma tällä hetkellä on se, että entisen melkein 100% valmistumisasteesta on lähdetty mekoiseen vapaapudotukseen. Tämä taas kulkee käsi kädessä sen kanssa, kun lääkikseen alettiin päästä sisään riittävän hyvillä lukion papereilla. Typerin idea ikinä.
Panostus pääsykokeisiin kertoo myös motivaatiosta ja tiputtaa äkkiä ne pois, joilla ei oikeasti intressejä lääkikseen ole.
Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että lääkikseen meneet valmistuvat ja sinne hakeutuu ihmsiä, jotka sinne oikeasti haluaa, eikä ihmisiä, jotka menee sinne, koska pääsee.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
Olin sanomassa juuri samasta asiasta. Se, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, tarkoittaisi myös alempia sisäänotto vaatimuksia. Se ei ehkä kuitenkaan palvelisi meitä.
Ei nyt ehkä pidä liioitella. Nimim. M1es nosti hyvän asian keskusteluun, mutta se olisi eri keskustelun paikka. Tässä ketjussa kyseessä on heikko provo. Jos vaikka 500 ensimmäiseksi lääkiksen poikkeuksellisen vaikeista pääsykokeista karsiutunutta pääsisikin opiskelemaan, niin Suomen terveydenhoidon taso siitä tuskin laskisi. Tai sitten olemme vaan geneettisesti muita kansoja tyhmempiä (mikä ei pidä tieteellisen tutkimuksen mukaan paikkaansa) koska Suomessa on OECD:n keskivarvoa vähemmän lääkäreitä per capita.

Ja siitä voimme varmaan olla yhtä mieltä, että lääkärit ovat niin tärkeä ammattiryhmä, että jos oikeasti tästä kansasta ei ole mahdollista normaalilla hakumenettelyllä löytää riittävästi älykkäitä opiskelijoita, niin sitten se koulutus on priorisoitava niin, että ihan ensin otetaan fiksuimmat lääkikseen ja jätetään ne täysin idiootit sitten oikikseen, kauppikseen ja tekuun.
 
vierailija
Yksi suuri ongelma tällä hetkellä on se, että entisen melkein 100% valmistumisasteesta on lähdetty mekoiseen vapaapudotukseen. Tämä taas kulkee käsi kädessä sen kanssa, kun lääkikseen alettiin päästä sisään riittävän hyvillä lukion papereilla. Typerin idea ikinä.
Panostus pääsykokeisiin kertoo myös motivaatiosta ja tiputtaa äkkiä ne pois, joilla ei oikeasti intressejä lääkikseen ole.
Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että lääkikseen meneet valmistuvat ja sinne hakeutuu ihmsiä, jotka sinne oikeasti haluaa, eikä ihmisiä, jotka menee sinne, koska pääsee.
Ei se koskaan ole 100 % ollut ja nyt on 95 %. Onko siinä ollut pudotusta, en tiedä. Jos karsinta tapahtuu ensimmäisen vuoden aikana, niin eipä sillä hirveästi ole merkitystä. Normaalia kiertokulkua. Rahastahan siinä on kyse ja se on ongelma, jos on ehditty panna budjettia peliin ja sitten ei valmistuta.
 
Ei nyt ehkä pidä liioitella. Nimim. M1es nosti hyvän asian keskusteluun, mutta se olisi eri keskustelun paikka. Tässä ketjussa kyseessä on heikko provo. Jos vaikka 500 ensimmäiseksi lääkiksen poikkeuksellisen vaikeista pääsykokeista karsiutunutta pääsisikin opiskelemaan, niin Suomen terveydenhoidon taso siitä tuskin laskisi. Tai sitten olemme vaan geneettisesti muita kansoja tyhmempiä (mikä ei pidä tieteellisen tutkimuksen mukaan paikkaansa) koska Suomessa on OECD:n keskivarvoa vähemmän lääkäreitä per capita.

Ja siitä voimme varmaan olla yhtä mieltä, että lääkärit ovat niin tärkeä ammattiryhmä, että jos oikeasti tästä kansasta ei ole mahdollista normaalilla hakumenettelyllä löytää riittävästi älykkäitä opiskelijoita, niin sitten se koulutus on priorisoitava niin, että ihan ensin otetaan fiksuimmat lääkikseen ja jätetään ne täysin idiootit sitten oikikseen, kauppikseen ja tekuun.
No, siitä tuskin seuraa kovin antoisaa uraa, jos jengiä aletaan pakottaa lääkikseen? Kuten tuossa myöhemmin sanoin, ihan ensimmäisenä lääkikseen pitäisi palauttaa pääsykokeet kaikille, jotta päästään takaisin 100% valmistumiseeen.

Lisäksi kehottaisin huomioimaan, että lääkärin koulutus vaatii melkoiset resurssit niin yliopistosairaaloilta kuin yliopistoiltakin. Koulutusta on myös mahdotonta rukata riittäväksi ylisuurien oppilasmassojen kouluttamiseksi. Yliopistosairaaloita on rajallinen määrä, kuten on rajallinen määrä siihen, miten paljon sinne voidaan opiskelijoita ottaa.
 
Ei se koskaan ole 100 % ollut ja nyt on 95 %. Onko siinä ollut pudotusta, en tiedä. Jos karsinta tapahtuu ensimmäisen vuoden aikana, niin eipä sillä hirveästi ole merkitystä. Normaalia kiertokulkua. Rahastahan siinä on kyse ja se on ongelma, jos on ehditty panna budjettia peliin ja sitten ei valmistuta.
Se on ollut lähes 100% niin kauan kuin oli pääsykokeet. Toisena vuonna jengiä alkaa tippua pois pelistä. Nyt valmistumisprosentti taitaa olla 93- 95% luokkaa... ja se on laskusuuntainen.
 
vierailija
No, siitä tuskin seuraa kovin antoisaa uraa, jos jengiä aletaan pakottaa lääkikseen? Kuten tuossa myöhemmin sanoin, ihan ensimmäisenä lääkikseen pitäisi palauttaa pääsykokeet kaikille, jotta päästään takaisin 100% valmistumiseeen.

Lisäksi kehottaisin huomioimaan, että lääkärin koulutus vaatii melkoiset resurssit niin yliopistosairaaloilta kuin yliopistoiltakin. Koulutusta on myös mahdotonta rukata riittäväksi ylisuurien oppilasmassojen kouluttamiseksi. Yliopistosairaaloita on rajallinen määrä, kuten on rajallinen määrä siihen, miten paljon sinne voidaan opiskelijoita ottaa.
Luonnollisesti resurssien on oltava riittävät ja ne voivat hyvin olla riittävät. Jatkat tuota liioittelevaa kielenkäyttöä puhumalla massoista. Ei tässä ole siitä kyse. Sano suoraan vaan, jos ihan oikeasti olet sitä mieltä, että (a.) Suomessa ei ole mahdollista kouluttaa saman verran lääkäreitä kuin vaikkapa Ruotsissa tai Espanjassa tai (b.) meidän järjestelmämme on niin täysin ylivertainen Ruotsiin ja Espanjaan verrattuna, että sitä ei kannata parantaa.
 
vierailija
Se on ollut lähes 100% niin kauan kuin oli pääsykokeet. Toisena vuonna jengiä alkaa tippua pois pelistä. Nyt valmistumisprosentti taitaa olla 93- 95% luokkaa... ja se on laskusuuntainen.
Niin jos se on pudonnut vaikka 97 prosentista 95 prosenttiin, niin onhan se ongelma, mutta ei vielä kaada maailmaa. Varsinkaan, jos ne karsiutuvat lähtevät ensimmäisen vuoden aikana kun heihin ei ole vielä rahaa panostettu sen enempää kuin mihin tahansa muuhun opiskelijaan. Opiskelijoita lopettaa ja vaihtaa alaa jatkuvasti. Ongelma se on vasta siinä vaiheessa kun resursseja menee kohtuuttomasti hukkaan.
 

Yhteistyössä