H
"hmh"
Vieras
[QUOTE="alkup.";30712677]Mutta, jos sinulla ei ole jotain tunnearvoa niille huonekaluille, niin miksi et yrittäisi myydä niitä perintökaluja, jos joku vaikka arvostaisi sellaisenaan, ja vasta sitten maalailisit, jos ei kenellekään kelpaa. Myymällä voit saada rahat ostaa sen puuvalmiin tai valmiiksi maalatun uuden, jolloin säästyt paljolta työltäkin. Toki se valkoiseksi maalaaminen on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikka.
Ehkäpä itselläni tässä puistattelussa piilee pieni katkeruus. Setäni oli polttanut kaikki mummolani oikeasti vanhat huonekalut 70-luvulla, kuvitellen että ei niillä ole mitään arvoa. Eli perintönä en tule mitään vanhaa saamaan, vaan kaikki täytyy itse etsiä.
Nyt kun näkee, että jollakin on ollut käsissään jokin upea vanha huonekalu, niin ei voi ymmärtää miksi se tuhotaan.
Ja kyllä minäkin huoletta sen kasari mäntypöydän voin hioa ja maalata valkoiseksi ja siinä tuhoutuu omien lapsenlapsieni mummojen historia.[/QUOTE]
Sorry mutta ymmärrän kyllä setääsi...
Olen itse nyt 52-vuotias. Omat vanhempani vielä elävät, mutta saa nähdä koska joutuvat jonnekin palvelukotiin, ja mitä ihmettä niille heidän tavaroilleen sitten teen. Mieheni vanhemmat kuolivat hiljattain, ja on tässä ollut helisemässä tuon rojun kanssa. Aikuiset lapset eivät kamoja huoli koteihinsa suin surminkaan, meilläkin on koti valmis. Ja haloo hei, noilla heidän 60-70 luvun tavaroillaan ei todella ole tällä hetkellä mitään erityistä arvoa, olkoonkin että varmaan lastenlastemme mielestä niillä aikanaan joku arvo voisi olla. Mutta eiii....
Ehkäpä itselläni tässä puistattelussa piilee pieni katkeruus. Setäni oli polttanut kaikki mummolani oikeasti vanhat huonekalut 70-luvulla, kuvitellen että ei niillä ole mitään arvoa. Eli perintönä en tule mitään vanhaa saamaan, vaan kaikki täytyy itse etsiä.
Nyt kun näkee, että jollakin on ollut käsissään jokin upea vanha huonekalu, niin ei voi ymmärtää miksi se tuhotaan.
Ja kyllä minäkin huoletta sen kasari mäntypöydän voin hioa ja maalata valkoiseksi ja siinä tuhoutuu omien lapsenlapsieni mummojen historia.[/QUOTE]
Sorry mutta ymmärrän kyllä setääsi...
Olen itse nyt 52-vuotias. Omat vanhempani vielä elävät, mutta saa nähdä koska joutuvat jonnekin palvelukotiin, ja mitä ihmettä niille heidän tavaroilleen sitten teen. Mieheni vanhemmat kuolivat hiljattain, ja on tässä ollut helisemässä tuon rojun kanssa. Aikuiset lapset eivät kamoja huoli koteihinsa suin surminkaan, meilläkin on koti valmis. Ja haloo hei, noilla heidän 60-70 luvun tavaroillaan ei todella ole tällä hetkellä mitään erityistä arvoa, olkoonkin että varmaan lastenlastemme mielestä niillä aikanaan joku arvo voisi olla. Mutta eiii....