O
N
niin
Vieras
pakanoiden loppiainen. Nuutti vie joulun. Mutta siis, miten siihen liittyy joku rooliasu lapselle, en käsitä.
H
hei
Vieras
V
vieras
Vieras
H
Helmi S
Vieras
Lapsena asuin Satakunnassa, siellä kierrettiin Nuutinpäivänä ajamassa joulua pois ja saatiin karkkia.
V
Vieras
Vieras
S
Sika-sanna
Vieras
NUUTINPÄIVÄ 13.1.
Nuutin nimipäivää, eli nuutinpäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivä, mutta kun tammikuun puolivälin tienoilla on tutkijoiden mukaan ollut vanha muinaisviikinkien juhla, siirtyi nuutinpäivä jo vuonna 1708 nykyiselle paikalleen 13.1. Vanha kansa on aikoinaan puhunut vanhasta nuutista, jota juhlittiin siis 7.1. - ja uudesta nuutista, jota juhlitaan 13.1. Nuutinpäivä eli nuutti on ollut eräänlainen puolipyhä, jolloin ei käynyt laatuun tehdä mitään suuria töitä, mutta jotakin pientä oli soveliasta toimitella. Ensimmäiset nuutipojat (pukit) on kuvattu 1100 luvulla Slesvigissä.
Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet, kulkivat aikoinaan talosta taloon. Taloista kerjättiin tähteitä joulukauden herkuista, myös ruoista - mutta erityisesti juomista. Nuuttipukit kinusivat viimeisiä pisaroita oluttynnyreistä, joiden pohjahiiva jo häämötti, sillä eihän talojen oma väkikään ollut viettänyt joulua kuivin suin.
Nuuttipukkeilun taustalla on myös vakavampia virityksiä, sillä Nuutin päivän naamiokiertueet edustavat vanhaa pohjoismaista juhlaperinnettä.
Äänekkään juhlinnan taustalla on ajateltu olevan uskomuksen, että suvun vainajat tulevat joulun ajaksi entiseen kotiinsa ja juhla-ajan loppuessa heidät halutaan ajaa pois etteivät he jäisi harhailemaan ja kummittelemaan taloon. Tuntemattomana pysymisen pyrkimys olisi tällöin estää vainajien henkiä näkemästä kuka poisajaja on ja kestitys ikään kuin palkka talon nykyisille asukkaille tehdystä palveluksesta.
Nämä nykypäivän iloiset lapsinuuttipukit ovat samankaltaisia, kuin palmusunnuntain virpojanoidat. He ovat odotettuja ja toivottuja vieraita, mitä eivät suinkaan aina olleet nuo pahat ja viinanhimoiset, entisajan nuuttipukit. Esiintymispalkkiokseen he eivät tarvitse olutta ja ryyppyjä, vaan karkkeja tai hedelmiä, joskus toki pientä rahaakin tiernapoikien tapaan.
Monilla tuntuu nykyisessä kiireen maailmassa joulunvietto päättyvän jo jouluaattoon, mutta kuitenkin viimeistäänkin loppiaiseen. Nuutinpäivän vietto kaikkine siihen liittyvine perinteineen on suurelta kansalta jäänyt ja unohtumassa.
Nuutin nimipäivää, eli nuutinpäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivä, mutta kun tammikuun puolivälin tienoilla on tutkijoiden mukaan ollut vanha muinaisviikinkien juhla, siirtyi nuutinpäivä jo vuonna 1708 nykyiselle paikalleen 13.1. Vanha kansa on aikoinaan puhunut vanhasta nuutista, jota juhlittiin siis 7.1. - ja uudesta nuutista, jota juhlitaan 13.1. Nuutinpäivä eli nuutti on ollut eräänlainen puolipyhä, jolloin ei käynyt laatuun tehdä mitään suuria töitä, mutta jotakin pientä oli soveliasta toimitella. Ensimmäiset nuutipojat (pukit) on kuvattu 1100 luvulla Slesvigissä.
Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet, kulkivat aikoinaan talosta taloon. Taloista kerjättiin tähteitä joulukauden herkuista, myös ruoista - mutta erityisesti juomista. Nuuttipukit kinusivat viimeisiä pisaroita oluttynnyreistä, joiden pohjahiiva jo häämötti, sillä eihän talojen oma väkikään ollut viettänyt joulua kuivin suin.
Nuuttipukkeilun taustalla on myös vakavampia virityksiä, sillä Nuutin päivän naamiokiertueet edustavat vanhaa pohjoismaista juhlaperinnettä.
Äänekkään juhlinnan taustalla on ajateltu olevan uskomuksen, että suvun vainajat tulevat joulun ajaksi entiseen kotiinsa ja juhla-ajan loppuessa heidät halutaan ajaa pois etteivät he jäisi harhailemaan ja kummittelemaan taloon. Tuntemattomana pysymisen pyrkimys olisi tällöin estää vainajien henkiä näkemästä kuka poisajaja on ja kestitys ikään kuin palkka talon nykyisille asukkaille tehdystä palveluksesta.
Nämä nykypäivän iloiset lapsinuuttipukit ovat samankaltaisia, kuin palmusunnuntain virpojanoidat. He ovat odotettuja ja toivottuja vieraita, mitä eivät suinkaan aina olleet nuo pahat ja viinanhimoiset, entisajan nuuttipukit. Esiintymispalkkiokseen he eivät tarvitse olutta ja ryyppyjä, vaan karkkeja tai hedelmiä, joskus toki pientä rahaakin tiernapoikien tapaan.
Monilla tuntuu nykyisessä kiireen maailmassa joulunvietto päättyvän jo jouluaattoon, mutta kuitenkin viimeistäänkin loppiaiseen. Nuutinpäivän vietto kaikkine siihen liittyvine perinteineen on suurelta kansalta jäänyt ja unohtumassa.
V
vierailija
Vieras
Nuutinpäivä on ollut aikoinaan yksi näitä harvoja karnevaalin tapaisia päiviä Suomessakin. Kekri eli pyhäinpäivä on ollut saman tapainen eli silloin palvelusväki on voinut heittää vapaalle ja ruveta päiväksi isännän rooliin tai ainakin tasaveroiseksi. Kekri on sadonkorjuujuhla ja palvelusmäen palkanmaksupäivä. Silloinkin on pukeuduttu kekripukeiksi, kierretty ja juotu tietenkin olutta. Sitä myöten on päästy purkamaan patoumia isäntäväen suuntaan eli pistetty ranttaliksi. Pääsiäisenä on virvottu ja vaadittu siitä palkkaa.
Ennen vanhaan joulunviettoon on tietty liittynyt olennaisesti kunnon ruoka, kun yleisesti ravinto on ollut kovin yksipuolista ja nälkää on nähty paljon. Jouluksi on yritetty saada parempaa syötävää ja isommilla maataloilla on teurastettu eläimiä ja laitettu kaikenlaista näihin nykyisiin jouluruokiin viittaavaa. Suomessahan ei ollut tietoakaan jostain riisistä, mausteetkin olivat harvinaista luksusta suolaa lukuun ottamatta. Sitä on käytetty, mitä on luonnosta löydetty ja osattu käyttää. Mutta jouluna siis ainakin herrasväki ja isäntäväki on kerääntynyt joulupöydän ympärille antimien pariin, eipä sitä muuta viihdettä ole paljon ollut naimisen, ryyppäämisen ja saunomisen lisäksi. Jos on ollut mahdollisuus niin epäilemättä joulunviettoon on kuulunut ylensyömistä ja juopottelua.
Sitten kun on koittanut tammikuun 13. päivä, on rahvas tai todennäköisesti nuoret miehet lähteneet liikkeelle pukeutuneita nuuttipukeiksi tarkoituksenaan saada loput alkoholit taloista. Uhkaavalla käytöksellä on kiristetty juotavaa ja siinähän se uho lisääntyy matkalla. Nuutti on varmaan yksi vuotuisia kohokohtia nuorille miehille, kun on naamioituneina voinut kiertää juomassa vahvojen oluiden jämät ja vittuilemassa kunnon rillumareihengessä. Pukeutumisessa on käytetty luovuutta mutta eläinten taljat, oljet, eläinten sarvet, naamiot ja kaikki tällainen on auttanut tekemään nuuttipukeista jotain sellaista, mistä elokuvassa Rare Exports annettiin pieni väläys; primitiivisiä elukan kaltaisia ihmistä muistuttavia olentoja. Nuuttipukilla on varmaan ollut kiva pelotella lapsia. Jos et ole niin tai näin niin paha pukki vie.
Mielestäni kyseessä on hieno perinne, jonka elvyttäminen kaupunkioloissa on melko haastavaa ellei halua saada porttikieltoa useampaan baariin, jos kiertää naamioituneena pummailemassa kaljoja baarista toiseen. Porukallahan tuo olisi verrattoman hauskaa touhua.
Ennen vanhaan joulunviettoon on tietty liittynyt olennaisesti kunnon ruoka, kun yleisesti ravinto on ollut kovin yksipuolista ja nälkää on nähty paljon. Jouluksi on yritetty saada parempaa syötävää ja isommilla maataloilla on teurastettu eläimiä ja laitettu kaikenlaista näihin nykyisiin jouluruokiin viittaavaa. Suomessahan ei ollut tietoakaan jostain riisistä, mausteetkin olivat harvinaista luksusta suolaa lukuun ottamatta. Sitä on käytetty, mitä on luonnosta löydetty ja osattu käyttää. Mutta jouluna siis ainakin herrasväki ja isäntäväki on kerääntynyt joulupöydän ympärille antimien pariin, eipä sitä muuta viihdettä ole paljon ollut naimisen, ryyppäämisen ja saunomisen lisäksi. Jos on ollut mahdollisuus niin epäilemättä joulunviettoon on kuulunut ylensyömistä ja juopottelua.
Sitten kun on koittanut tammikuun 13. päivä, on rahvas tai todennäköisesti nuoret miehet lähteneet liikkeelle pukeutuneita nuuttipukeiksi tarkoituksenaan saada loput alkoholit taloista. Uhkaavalla käytöksellä on kiristetty juotavaa ja siinähän se uho lisääntyy matkalla. Nuutti on varmaan yksi vuotuisia kohokohtia nuorille miehille, kun on naamioituneina voinut kiertää juomassa vahvojen oluiden jämät ja vittuilemassa kunnon rillumareihengessä. Pukeutumisessa on käytetty luovuutta mutta eläinten taljat, oljet, eläinten sarvet, naamiot ja kaikki tällainen on auttanut tekemään nuuttipukeista jotain sellaista, mistä elokuvassa Rare Exports annettiin pieni väläys; primitiivisiä elukan kaltaisia ihmistä muistuttavia olentoja. Nuuttipukilla on varmaan ollut kiva pelotella lapsia. Jos et ole niin tai näin niin paha pukki vie.
Mielestäni kyseessä on hieno perinne, jonka elvyttäminen kaupunkioloissa on melko haastavaa ellei halua saada porttikieltoa useampaan baariin, jos kiertää naamioituneena pummailemassa kaljoja baarista toiseen. Porukallahan tuo olisi verrattoman hauskaa touhua.
V
vierailija
Vieras
Ainahan ne perinteet jostakin juontuu, mutta oletkos tätä ennen kuullut?
http://yle.fi/uutiset/3-9370208
http://yle.fi/uutiset/3-9370208
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Ootkos laskenut montako täysikuuta ehtii näkyä (on kyllä vaikkei näkyisikään) ennen seuraavaa?
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Nuutinpäivä Suomen ainoa virallinen ryyppäyspäivä siihen on hyvä syy lopettaa tipaton tammikuu.
Otetaas välil pohjanmaan kautta korkki saa mennä hukkaan se on Nuuttina tarpeeton. Hik...hik...
Otetaas välil pohjanmaan kautta korkki saa mennä hukkaan se on Nuuttina tarpeeton. Hik...hik...