Stadin slangi EI ole murre. Se on sivistymättömien muka-hienojen slummiasukkaiden puhe"tyyli".
Jaa.
Stadin slangi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinkiä 1890-luvulla.
Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.[1]
Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen nukkuminen saksasta ja donna 'nainen' italiasta. Uusi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä.[1] Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.
Viime vuosina slangiin on tullut sanoja ja muita vaikutteita erityisesti somalista, muista Afrikan kielistä ja arabiasta englannin lisäksi.[2]
Vanha stadin slangi oli eräänlainen työläiskorttelien yhteiskieli. Äidinkielen opettaja Tuula Uusi-Hallilan mukaan slangia kohtaan on aina tunnettu ennakkoluuloja sen taustan vuoksi.[1] Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihteli jonkin verran eri kaupunginosissa. Vahvimmat erot olivat Pitkänsillan eteläpuolella (Punavuori, Kruununhaka) ja pohjoispuolella (Sörnäinen, Kallio) puhutun slangin välillä.[3]
Stadin Slangi ry on perustettu tekemään kulttuurityötä stadin slangin ja sen perinteen saralla.
Sisällysluettelo
1 Esimerkki slangista
2 Tunnettuja stadin slangin taitajia
3 Kirjallisuutta
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
5.1 Artikkeleita
Esimerkki slangista
Näyte 1930-luvun slangista emeritusprofessori Heikki Paunosen slangiarkistosta:[4]
»Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.»
Tunnettuja stadin slangin taitajia
Eero Salola julkaisi jo 1920-luvulla slangijuttukirjan Ilman fritsaria. Uudelleen slangin toi kirjallisuuteen Pentti Saarikoski kääntämällä teoksen Sieppari ruispellossa.
Pentti Saarikosken sisarenpoika, kokki Sami Garam, on kääntänyt Stadin slangille useita teoksia, muun muassa Aku Ankka -sarjakuvakokoelman Rotsi on mut byysat puuttuu ja Kiven Seitsemän veljestä (Seittemän broidii). Muita tunnettuja slangin taitajia ovat muun muassa Arvo Turtiainen, Tuomari Nurmio, Remu Aaltonen ja Jussi Raittinen. Tunnetuksi on tullut myös Georg Malmsten, erityisesti laulunsa Stadin kundi (1952) ansiosta. Useat räppärit käyttävät slangia.
Kuuluisa Stadin slangilla kirjoitettu kappale on myös Tuomari Nurmion Tonnin stiflat:
Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan
ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.
Snagarilla hodarin mä skruudaan,
ja rundaan kohti kulman kuppilaa.
Kirjallisuutta