"kiukkis"
Biologian kannalta ajatellen 20-25v.
Elinympäristön kannalta vähintään 30v.
Aikamoinen epäsuhta, eikö vain?
Elinympäristön kannalta vähintään 30v.
Aikamoinen epäsuhta, eikö vain?
"vieras"
25-30, tarkemmin 26-27v. Itse sain lapseni 23-vuotiaana. Ihan hyvä ikä sekin, ei siinä mitään, mutta toisaalta olisin voinut elää itsekästä elämää, opiskella, tehdä töitä, käydä ulkomailla ja nähdä elämää pidempäänkin näin jälkeenpäin ajateltuna.
"miijuli"
Mielestäni lapset on hyvä tehdä ns. aikaisessa vaiheessa, siinä 20 vuoden iässä ensimmäinen! Nykyään lapsia ruveta yrittämään monesti liian myöhäisessä vaiheessa eikä sitten tulla enää raskaaksi, nykyäänhän 30 vuoden jälkeen ei välttämättä tule raskaaksi.. Ja nuorenahan sitä parhaiten jaksaa lasten kanssa ja jos monta lasta haluaa niin hyvä aloittaa nuorena. Kuitenkin alle kolmekymppisenä itse ajattelen että lapset on hyvä tehdä. Vanhempani ja isovanhempani ovat saaneet ensimmäiset lapsensa reilu kakskymppisenä. Itse sain ensimmäisen lapsen jo 17-vuotiaana, en sitä kuitenkaan suosittele että tarvitsisi niin nuorena tehdä! Olisin voinut itsekin odottaa vaikka pari vuotta, mutta aivan ihana poika on jokatapauksessa ja hyvin on pärjätty, nyt 20-vuotiaana on toinen lapsi tulossa ja kouluun lähdetään sitten tuossa parin vuoden kuluttua. En kannata sitä, että ensin koulu,työt,talot ja autot ym, siinä voi tottua liian hyvälle ja vapaalle eikä sitten lapsien kanssa olo luonnistukaan.
Meillä
Ensimmäinen syntyi, kun olin 23, toinen vuoden päästä ja kolmas 30-kymppisenä. Nyt yli 50-vuotiaana pienen (4) vuotiaan lapsen äitinä pakko sanoa, viimeinen ikä oli paras. Nyt ei enää hörhöile, ei ole liian ylisuojelevainen ja maltti on superia. Mutta kaikille kaikki aikanaan.
"miijuli"
Tosiaan vielä lisäystä tuohon, että aloitin ns. teinivaiheen jo hyvin nuorena, että tuolloin 16-17-vuotiaana olin jo rauhoittunut ja vauvakuume kutkutteli. Ainut mitä olisin halunnut tehdä ns. vapaammin, niin käydä vaikka ulkomailla tai matkustella jossakin.
"vieras"
20-25. Riippuen tietysti täysin persoonasta, elämänkokemuksesta ja parisuhteesta. Itselläni oli koulut kesken, kun parikymppisenä tulin äidiksi, mutta työkokemusta ja vastuu omasta elämästä löytyi. Iän puolesta olisin voinut pari vuotta odottaa. Kyllä kuitenkin esikoinen mielestäni on hyvä tehdä 25 ikävuoteen mennessä, jos lapsia aikoo tehdä ja on suhde kunnossa.
ulkonainen
[QUOTE="miijuli";23450099]Mielestäni lapset on hyvä tehdä ns. aikaisessa vaiheessa, siinä 20 vuoden iässä ensimmäinen! Nykyään lapsia ruveta yrittämään monesti liian myöhäisessä vaiheessa eikä sitten tulla enää raskaaksi, nykyäänhän 30 vuoden jälkeen ei välttämättä tule raskaaksi.. Ja nuorenahan sitä parhaiten jaksaa lasten kanssa ja jos monta lasta haluaa niin hyvä aloittaa nuorena. Kuitenkin alle kolmekymppisenä itse ajattelen että lapset on hyvä tehdä. Vanhempani ja isovanhempani ovat saaneet ensimmäiset lapsensa reilu kakskymppisenä. Itse sain ensimmäisen lapsen jo 17-vuotiaana, en sitä kuitenkaan suosittele että tarvitsisi niin nuorena tehdä! Olisin voinut itsekin odottaa vaikka pari vuotta, mutta aivan ihana poika on jokatapauksessa ja hyvin on pärjätty, nyt 20-vuotiaana on toinen lapsi tulossa ja kouluun lähdetään sitten tuossa parin vuoden kuluttua. En kannata sitä, että ensin koulu,työt,talot ja autot ym, siinä voi tottua liian hyvälle ja vapaalle eikä sitten lapsien kanssa olo luonnistukaan.[/QUOTE]
Voisin sanoa etta jokainen tuttuni +30 v. on tullut raskaaksi ilman ongelmia, enka ymmarra argumenttiasi jaksamisesta, hyvin varmasti jaksaa kolmekymppinen lasten kanssa, varmasti paremmin kuin normaali 17 v.!
Voisin sanoa etta jokainen tuttuni +30 v. on tullut raskaaksi ilman ongelmia, enka ymmarra argumenttiasi jaksamisesta, hyvin varmasti jaksaa kolmekymppinen lasten kanssa, varmasti paremmin kuin normaali 17 v.!
"poikia3"
Monesti kypsemmiltä ihmisiltä löytyy elämänkokemusta. Kyllä minäkin sanoisin, että yli 25-vuotiaana lapset kannattaa tehdä. En pidä sitä nuorempia teineinä, mutta itse en olisi ollut valmis äitiyteen aikaisemmin.Harmittavaa miten usein "kypsemmiltä" äideiltä irtoaa henkisesti todella lapsellisia kommentteja siitä "oikeasta" tavasta elää. FYI alle 25 ei ole teini
Sanoisin että biologisesti 20-25v olisi paras esikoisen saamiseen, henkistä kypsyyttä nyt ei löydy vielä monelta 35-vuotiaaltakaan joten ei siitä sitten sen enempää.
Ja nyt kun seuraan muutamaa suvun alle 25-vuotiasta vanhempaa, niin välillä tuntuu hurjalta. Lapset hoidatetaan isovanhemmilla, useita kertoja viikossa - isovanhemmat eivät jaksaisi tätä, mutteivät kehtaa kieltäytyäkkään. Ammattia ei ole, rahat tiukoilla, kun yritetään opiskella ammattia ja tarvitaan sitten omien vanhempien taloudellistakin tukea - vanhempien, jotka itse saattavat olla työttöminä.
Eli omille lapsilleni toivoisin helpompaa tietä, ja siksi toivoisin, että opiskelut olisi jo opiskeltu.
[QUOTE="poikia3";23450375]Monesti kypsemmiltä ihmisiltä löytyy elämänkokemusta. Kyllä minäkin sanoisin, että yli 25-vuotiaana lapset kannattaa tehdä. En pidä sitä nuorempia teineinä, mutta itse en olisi ollut valmis äitiyteen aikaisemmin.
Ja nyt kun seuraan muutamaa suvun alle 25-vuotiasta vanhempaa, niin välillä tuntuu hurjalta. Lapset hoidatetaan isovanhemmilla, useita kertoja viikossa - isovanhemmat eivät jaksaisi tätä, mutteivät kehtaa kieltäytyäkkään. Ammattia ei ole, rahat tiukoilla, kun yritetään opiskella ammattia ja tarvitaan sitten omien vanhempien taloudellistakin tukea - vanhempien, jotka itse saattavat olla työttöminä.
Eli omille lapsilleni toivoisin helpompaa tietä, ja siksi toivoisin, että opiskelut olisi jo opiskeltu.[/QUOTE]
Mä taas kannatan lapsentekoa opiskeluiden aikana ihan siitä syystä, että opinnot (useimmiten) joustavat perhevapaiden yms vuoksi paljon paremmin kuin mitä työelämä. Oma tuleva alani ei kyllä kauheasti jousta, ja esimerkiksi kaksi vuotta kotona voisi merkitä uran loppumista siihen. Opinnot joustavat, niitä voi tehdä omaan tahtiinsa, eikä tulevia työnantajia haittaa opinnoissa tulleet tauot jos silti hyvillä arvosanoilla valmistuu.
Ja nyt kun seuraan muutamaa suvun alle 25-vuotiasta vanhempaa, niin välillä tuntuu hurjalta. Lapset hoidatetaan isovanhemmilla, useita kertoja viikossa - isovanhemmat eivät jaksaisi tätä, mutteivät kehtaa kieltäytyäkkään. Ammattia ei ole, rahat tiukoilla, kun yritetään opiskella ammattia ja tarvitaan sitten omien vanhempien taloudellistakin tukea - vanhempien, jotka itse saattavat olla työttöminä.
Eli omille lapsilleni toivoisin helpompaa tietä, ja siksi toivoisin, että opiskelut olisi jo opiskeltu.[/QUOTE]
Mä taas kannatan lapsentekoa opiskeluiden aikana ihan siitä syystä, että opinnot (useimmiten) joustavat perhevapaiden yms vuoksi paljon paremmin kuin mitä työelämä. Oma tuleva alani ei kyllä kauheasti jousta, ja esimerkiksi kaksi vuotta kotona voisi merkitä uran loppumista siihen. Opinnot joustavat, niitä voi tehdä omaan tahtiinsa, eikä tulevia työnantajia haittaa opinnoissa tulleet tauot jos silti hyvillä arvosanoilla valmistuu.
"poikia3"
[QUOTE="miijuli";23450099]Mielestäni lapset on hyvä tehdä ns. aikaisessa vaiheessa, siinä 20 vuoden iässä ensimmäinen! Nykyään lapsia ruveta yrittämään monesti liian myöhäisessä vaiheessa eikä sitten tulla enää raskaaksi, nykyäänhän 30 vuoden jälkeen ei välttämättä tule raskaaksi.. Ja nuorenahan sitä parhaiten jaksaa lasten kanssa ja jos monta lasta haluaa niin hyvä aloittaa nuorena. Kuitenkin alle kolmekymppisenä itse ajattelen että lapset on hyvä tehdä. Vanhempani ja isovanhempani ovat saaneet ensimmäiset lapsensa reilu kakskymppisenä. Itse sain ensimmäisen lapsen jo 17-vuotiaana, en sitä kuitenkaan suosittele että tarvitsisi niin nuorena tehdä! Olisin voinut itsekin odottaa vaikka pari vuotta, mutta aivan ihana poika on jokatapauksessa ja hyvin on pärjätty, nyt 20-vuotiaana on toinen lapsi tulossa ja kouluun lähdetään sitten tuossa parin vuoden kuluttua. En kannata sitä, että ensin koulu,työt,talot ja autot ym, siinä voi tottua liian hyvälle ja vapaalle eikä sitten lapsien kanssa olo luonnistukaan.[/QUOTE]
Heh, näin puhuu ihminen, joka ei muusta tiedä. Lasten kanssa olo onnistuu oivasti yli 3-kymppiseltä ja lasten kanssa jaksaa 3-kymppisenä, 4-kymppisenä ja jopa 5-kymppisenä! Silloin elämän arvot ovat paikallaan, lapsien merkitys vain korostuu, kun ikää tulee lisää. Lisäksi lapselle voi tarjota taloudellista turvaa. Eikä vanhempienkaan meno jalka vipata, kun on saanut mennä ja matkustella. Lapsettomuudesta kärsiviä alle 24-vuotiaitakin löytyy, eli ei 3-kymppisenä hedelmällisyys romahda.
Heh, näin puhuu ihminen, joka ei muusta tiedä. Lasten kanssa olo onnistuu oivasti yli 3-kymppiseltä ja lasten kanssa jaksaa 3-kymppisenä, 4-kymppisenä ja jopa 5-kymppisenä! Silloin elämän arvot ovat paikallaan, lapsien merkitys vain korostuu, kun ikää tulee lisää. Lisäksi lapselle voi tarjota taloudellista turvaa. Eikä vanhempienkaan meno jalka vipata, kun on saanut mennä ja matkustella. Lapsettomuudesta kärsiviä alle 24-vuotiaitakin löytyy, eli ei 3-kymppisenä hedelmällisyys romahda.
opislelija
Mikä ihmeen ala sellainen on? Ihan lakisääteisestikin ihmisillä on oikeus hoitovapaaseen.
"vieras"
En tiedä. Itse olisin halunnut saada lapset paljon nuorempana, mut eipä sitä puolukasta raskaaksi tule kuin Marjatta.
biologinen
20-25 tytöstä ja 25-30 pojasta
Sitähän yritetään nyt muuttaa niin että ihmiset tekisivät lapset jo opiskeluaikana, jottei tämä kotiin vuosiksi työstä enää jatkuisi niin kammottavan korkealla, korkea synnytysikä on vain ja ainoastaan ongelma, tulee hemmetin kalliiksi yhteiskunnalle ja syrjäyttää työikäisiä naisia huimasti.
Sitähän yritetään nyt muuttaa niin että ihmiset tekisivät lapset jo opiskeluaikana, jottei tämä kotiin vuosiksi työstä enää jatkuisi niin kammottavan korkealla, korkea synnytysikä on vain ja ainoastaan ongelma, tulee hemmetin kalliiksi yhteiskunnalle ja syrjäyttää työikäisiä naisia huimasti.
[QUOTE="poikia3";23450428] Lapsettomuudesta kärsiviä alle 24-vuotiaitakin löytyy, eli ei 3-kymppisenä hedelmällisyys romahda.[/QUOTE]
En nyt ota tuohon muuhun kantaa, mutta kai sinä ymmärrät, ettei tuo ole mielipidekysymys. Jo 30-vuotiailla on hedelmällisyys laskenut huomattavasti, vaikka vasta 35-vuotiaana yleensä puhutaan romahduksesta.
En nyt ota tuohon muuhun kantaa, mutta kai sinä ymmärrät, ettei tuo ole mielipidekysymys. Jo 30-vuotiailla on hedelmällisyys laskenut huomattavasti, vaikka vasta 35-vuotiaana yleensä puhutaan romahduksesta.
Tämä on aivan totta, eli peesaan. Eikä se tosiaan ole mielipidekysymys. 20-25vuotiaan hedelmällisyys on aivan toista luokkaa kuin 30vuotiaan, ikävä kyllä.