Mikä avuksi käytöshäiriöön?

Poikani joka on 7v käyttäytyy ihan pelottavan huonosti, oli jakso välissä kun oli kiltimpi, nyt taas kiukkuaa joka päivä ja tappelee. Suuttuessaan esim pelissä häviöstä heittelee tavaroita ja tänään ekan kerran sanoi mulle tapan sut, onko se normaalia? olen aiemmin puhunut tästä eskari palaverissa ja aion puhua lisää, sieltä ei apua ole saanut. Tuntuu ettei mitään keinot tehoa enää. Hänellä on erityisongelmia joten en ole varma mitä kaikkea jää ymmärtämättä. Onko kokemuksia? TV:n katselurajoitus ja muut vastaavat ei enää näytä auttavan

 

Meillä helpotti ainakin kun luovuttiin turhista kielloista. Lapsen suusta alkoi kuulua että ikinä ei saa tehdä mitään kivaa ja aina kaikki kielletään. Se viestii vain turhautumisesta. Millaisia erityisongelmia lapsella on jos eskarissa ei kerta ole niitä huomattu tai koettu käytöksen olevan häiritsevää? Meillä vielä diagnoosi saamatta mutta lapsi todennäköisesti kärsii AH/HDsta ja on hieman asperger oireinen. Mutta siis monesti tulee kiellettyä asioita, joista ei oikeasti ole mitään haittaa tai löydä itsekkään mitään järkevää syytä sille miksi asian kieltää. Usein lasta kielletään kun lapsi tekee jotain aikuista itseään ärsyttävää asiaa. Itse huomasin jatkuvasti olevani nalkuttamassa jostain ja tajusin että kehittymisen paikka ei ole lapsella vaan minulla itselläni. Rutiinit otettiin käyttöön ja kirjattiin ylös asti lapsen kanssa yhdessä perheaika. Se myös erityisen tärkeää, että lapsi saa tarpeeksi aikaa omille jutuilleen yhdessä aikuisen kanssa. Meillä pelipäivä kerran kaksi viikossa ja pelaaminen on siirretty täysin aikuisen valvontaan. Näin turhautuminen ei pääse kasaantumaan. Sunnuntaisin perhepäivä ja lauantaisin leffapäivä. Jos lapsi on halunnut talvella laittaa vaikka lippalakin niin olemme tulleet siihen tulokseen että siperia opettaa ja lapsi ei toiste laita sitä kun huomaa että kylmä tulee. Jos lapsi tuo leikit olkkariin tai keittiöön mikä ärsyttää monia vanhempia niin myös sen kieltäminen pitäisi lopettaa. Asunto on kuitenkin yhteistä tilaa jase viestii vain siitä että tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Ja usko tai älä niin meillä on tosi tiukka kuri. jo rutiinit pakottavat siihen että kaikki toiminta on johdonmukaista ja säännöistä ei poiketa. Meillä ei kiroilla, ei uhkailla, ei tapella, ei haukuta, jaetaan tavarat ja herkut, ollaan kohteliaita ja muistetaan miten toisia ihmisiä kohdellaan kunnioittaen ja arvostaen. Paremmin siis voisi auttaa yhteinen telkkarin katselu aika kuin sen katselun rajoittaminen. Yksi mikä on myös helpottanut on että otimme tiukemmat seulan pelien ja telkkariohjelmien katseluun. Eli aikuisen on todettava että se todella on lapselle sopivaa katseltavaa ja että lapsi kykenee käsittelemään sen sisällön. Aikaisemmin emme olleet niin tiukkoja siinä, mutta selvästi lapsi oireili siitä aggressiivisuudella ja turhautumisella jos oli nähnyt jotain vähänkään ahdistavaa tai jotain jota ei täysin ymmärtänyt. Tavaroiden heittely on muuten ihan hyvä juttu. Me ollaan sovittu että niitä voi heitellä omassa huoneessa jos ottaa päähän mutta vain omia tavaroita. joskus harmistuu kun hajottaa jonkun tavaransa mutta uutta ei osteta ja hän tietää itse sen suutuspäissään hajoittaneen. Parempi antaa lapsen purkaa se kiukku kun opettaa patoamaan tunteet sisälle. Jos aikuinen kohtaa jonkun harmiaiheen vaikka että kallis perintö lautanen rikkoutuu. On muistettava että lapsi on lapsi ja lasta ei voi velvoittaa käsittelemään asoita yhtä kypsasti kuin aikuiset. Mutta kun antaa lapsen kokeilla ja etsiä keinoja tunteiden hallintaan niin lopulta hän oppii. Minulla meni tosi monta vuotta ennenkuin ymmärsin että on olemassa taso aikuiselta vaadittuihin asioihin ja lapselta vaadittuihin asioihin. Ne eivät missään nimessä saa muistuttaa toisiaan. Meillä käytöshäiriöt ovat viimeisen vuoden aikana helpottaneet näillä keinoin todella paljon! raivareita saa turhautuessaan, mutta enää ei edes tavarat lennä vaan lapsi osaa tulla sanomaan että nyt tuntuu epäreilulta tai harmittaa. Tämä on aikaa vievä asia ja vaatii sitä että aikuinen oppii katsomaan maailmaa lapsen silmin ja asettamaan hänelle oikeat vaatimukset ja karsimaan siitä turhat tai liian korkeat pois. Annetaan meidän lasten olla lapsia ja kasvetaan heidän kanssaan. Ja sitten pitää hauskaa. antaa lapsen rikkoa kananmunat vaikka tieto on että siihen kuppiin ne osu aina kuitenkaan. Otetaan se nuttura pois päästä ja heitetään joskus spagettia seinään ihan vain tarkistaakseen kypsyyden. Hidasta vähän ja katso lasta ja mieti että toi on oikeesti hyvä tyyppi ja mä olen ainoa joka voi antaa sille hyvät eväät elämään ja asioiden hallintaan. Hyvä meistä äideistä tulee kun vaan pysähdytään välillä ajattelemaan.

Niin ja siis poika tosiaan meilläkin eskarissa.

 

hei..minulla on 7,5v tytär jolla juuri tullut diagnoosina f90.1,f92.8 ja f84.5....ja tällä hetkellä on tutkimusjaksolla Hyvinkäällä...lääkitys aloitettu tällä viikolla Medikinet 5mg tableteilla,koska ei voinut käyttää samaista lääkettä Depot kapseleina...eipä ole elämä ollut helppoa täälläkään..koulussa on ollut kovasti ongelmia,siksi hain apua tyttäreni ongelmiin...vielä on mahdollisuus auttaa monella taholla,kun varhaisessa vaiheessa aloitetaan hoidot...

 

Meillä f92.8 tuli masennuksen seurauksena.