Mikä unikoulu 8kk huonolle nukkujalle? Suosituksia ja kokemuksia kaipaan :)

[JJ-t]

Meidan poika reilu 8kk on koko pienen ikänsä nukkunut todella huonosti. Nukahtaminenkin on yleensä aika työn alla. 5kk iästä on säännöllisesti nukkunut perhepedissä meidän välissä. Nukahtaa sinne meidän sänkyyn mutta ei ilman nukuttamista ja maitoa. Nukuttaminen on käsistä kiinni pitämistä ja silittelyä keskimäärin puolen tunnin projekti. Yöllä sitten herätäänkin n.10 kertaa (tällä hetkellä). Kerran tai kaksi annan maitoa.

Pojan unet selvästi kärsii kun mieheni kanssa nukutaan niin lähellä. Mies kuorsaa ja kyllähän sitä kylkeäkin välillä käännetään, havahtuu helposti pieneenkin ääneen. Omaa huonetta ja sänkyä on kokeiltu, muttei tosissaan. Nyt olis siis unikoulun paikka!

Millainen unikoulu läheisyyttä (unissaan) kaipaavalle vauvalle joka tarvii sen tutin nostamisen ainakin 5 kertaa yössä. Olisko tassuttelu hellempi vai tämä rankempi koulu?

Mielelläni otan vastaan kokemuksia ja neuvoja unikouluun. Myös tsemppejä koska pelkään etten pysty pysymään lujana ja otan pojan viereen :ashamed: Unikoulu aletaan viikon päästä koska pojalla ensi viikonloppuna yökyläreissu.

 

[Misstra]

Kuulostaapa tutulta. Täältä http://kaksplus.fi/keskustelu/t1573539 voit lukea mun ja muutaman muun pohdintoja aiheesta.

Meillä on nyt parin kuukauden aikana tapahtunut edistystä sen verran, että yösyötöt ovat vähentyneet noin 10:stä yhteen ja heräilyt vähentyneet puoleen sekä pojan saa nukkumaan useimmiten omaan sänkyyn. Keinoina ovat olleet soveltaen Pantleyn hellä irroitusmenetelmä tissille nukahtamisen lopettamiseksi, tassuttelu + paljon kärsivällisyyttä.

 

[lentoemo-76]

No älkää nyt missään tapauksessa jättäkö vauvaa yksin itkemään, Suomessa ette taatusti löydä ketään kasvatustieteen ammattilaista, joka sellaista suosittelisi. Eli jos haluatte unikouluun lähteä, niin tehkää se tassuttelemalla.

Ymmärrän kyllä väsymyksen, meillä on aika lailla samanlainen nukkuja, tosin sillä erolla, että osaa myös nukahtaa itsekseen omaan sänkyyn, mutta heräilee siitä huolimatta yöllä lukuisia kertoja, yhden käden sormilla voin laskea ne kerrat, jolloin olen nukkunut 3 tuntia putkeen viimeisen 10 kuukauden aikana 2 tuntiakin on usein jo hyvä saavutus, olo suorastaan virkeä jos on saanut pari 2 tunnin putkeä nukkua. Tosin syyskuussa nukuin kerran 5 tuntia putkeen, se piti oikein kirjoittaa ylös kalenteriin. Ennen vauvaa nukuin mielellään 10 tunnin yöunia

Itse lopetin yösyötöt oisko ollut kuukausi sitten, mutta silitellään aina uneen, kun herää, kun itse en halua unikoulua pitää pahimassa eroahdistusvaiheessa olevalle. Sitten kun 1 vuoden tienoilla pitäisi tuon eroahdistuksen (eka eroahdistuskausi 8-12kk välillä) alkaa helittämään, niin varmaan kokeillaan omassa huoneessa nukuttamista.

Mutta jotenkin itse ajattelen, että lapsi nukkuu sitten tyynenä ja seesteisenä yöt läpi/omassa huoneessa/omasssa sängyssä sitten, kun on psyykkisesti siihen valmis, unikoulu on hyvä ratkaisu väsyneille vanhemmille ( liika väsymys on verrattavissa humalatilaan ja silloin on jo lapsen terveyskin vaarassa, vanhemmista puhumattakaan), mutta jos vanhemmat suinkin vaan vielä jaksaa ( itse jotenkin onnistun nipistämään jostain ihmeaarrearkusta vielä aina sen verran voimia, että jaksaa taas yhden yön ja päivän ) niin välttäisin tuota unikoulua just tässä eroahdistusvaiheessa. Ihan siksikin, että jos tässä vaiheessa tulee pahoja hylkäämistuntemuksia vauvalle, niin ne saattaa sitten kostautua entistä pahempana toisen eroahdistusvaiheen (1,5-2v) tienoilla. Monen psykologin mielestä (esim. Liisa Keltikangas-Järvinen) kaikenlaiset unikoulut pitäisi kieltää vauvaiässä olevilta, toisaalta väsymyksestä töttöröö haahuilevat vanhemmat saattavat jo vauvankin vaaraan niin, että ellei muita ratkaisuja ole (esim. vauvan silittelyä vuoroöin niin että toinen vanhempi saa nukkua), niin eihän siinä muukaan auta. Itsellä käy joka toinen yö mielessä (varsinkin kun olen ollut koko vuoden yh yli 20 päivää/yötä kuukaudessa) että pian ruvetaan unikouluun, mutta ei musta olisi siihen, kaiken minkä voin tehdä itkettämättä (meillä onneksi esim. yöimetyksen lopetus on ollut yllättävän helppoa) teen, mutta siinä se raja aika lailla menee.

Ihan varmasti meilläkin vauva havahtuu helpommin, kun nukkuu välissä jne. mutta koska meillä heräillään joka tapauksessa unisyklien välissä ja kaivataan fyysistä kontaktia uudelleen nukahtamiseen, niin yritän nyt jaksaa vielä nämä pari kuukautta, tosin nykyään otetaan perhepetiin nukkumaan ekan herätyksen jälkeen (eka unipätkä yleensä 3-4 tuntia, joskus jopa 5-7 tuntia, siiis herää siinä välissä mutta nukahtaa sitten itsekseen uudestaan sen jälkeen kun lopetin yöimetyksen), koska loppuyön heräilee usein jopa 30 minsan välein. pari kuukautta jaksoin nousta aina pinniksen luo silittelemään, mutta annoin sitten periksi, helpoiten tyttö nukahtaa, kun silittelee ja ehkä sitten nukutaankin käsi pepun päällä. Meillä ei siis ole illalla nukahtaminen pinnikseen ongelma, koska sinne nukahtaa ihan mielellään, vaan just noi jatkuat heräilyt unisyklien välissä.

Meillä kanssa pahimpina öinä 10 herätystä. Mutta koska tässä eroahdistusvaiheessa herkimmät vauvat heräilee tosiaan vain todetakseen, että vanhemmat ovat siinä lähellä, niin en ole halunnut unikoulua just nyt pitää. Tassuttelu on sinä mielessä hyvä, kun siinä vanhempi tosiaan on lähellä, kun taas ns. jätetään yksin itkemään -unikoulussa toteutuu lapsen pahin pelko, eli että hänet todella on jätetty yksin.
Ja tää meidän sylivauva on nyt niin voimakkaassa eroahdistuvaiheessa myös päivällä, etten lähde ees tassuttelemaan yöllä, mun mielestä on ihan normaalia, että vauva tässä iässä tarvitsee sitä fyysistä lohdutusta nukahtaaseen uudestaan.

Sorry jos oli vähän sekava sepustus, mutta tosiaan yöunet on olleet kortilla viimeiset 10kk Hirveästi tsemppiä ja jaksuja, väsymys on jotain aivan hirvittävää, jos lähdette unikoulua pitämään, niin toivottavasti saatte pian nukkua paremmin. :hug:

 

[SuukkoSuulle]

Meillä koitettiin unikoulua n. 7kk iässä. Onnistukin muutaman pvän (tassuttelumenetelmä ), mutta sit huus 2-3h putkeen ja nälkäitkua. Sit annoin neljän maissa yöllä rintaa, ja taas nukuttiin ok. Mut sit taiski tulla jonkinlaista eroahdistusta koska heräs AINA heti ku lähti huoneesta. Sit siirrettiin takas meidän huoneeseen, ehti siis nukkua omassa huoneessa enintään kuukauden. Ja ny sit on paha kausi menossa ku ekat hampaat tulee. Eli nukkumisesta saa vain haaveilla..

Mut jospa se joskus sit helpottaa, ees siinä vuoden iässä Tsempityksiä multakin! Ei se kovin helppoo oo, mutte älyttömän vaikeaakaan jos asenne on kohdillaan B)

 

[JJ-t]

kiitoksia vastauksista :hug: lentoemo sulla on aina sitten perusteellisia juttuja ja factaa mutta tiesitkö itse sen että JOS sen unikoulun aikoo pitää niin se menee vaan vaikeammaksi ja vaikeammaksi lähestyttäessä 1-vuoden ikää? lastelääkäri tästä puhui ja kehotti pitämään sen mahdollisimman nopeasti. eihän sitä tiedä alkaako jo 1-vuoden jälkeen lapsi muutenkin nukkua kunnolla, mutta sitähän tässä onkin odoteltu. odotin 3kk ikää kun kuuta nousevaa--sillonhan lapsen yöt pitäs helpottua. meillä vaan paheni kun tuli uudet jutut kuvioihin, liikkeet yms. 5-7kk iässä poika heräili siis jopa 20 kertaa yössä ja en ole tosiaan sitä 3, edes varmaan 2 tunnin unipätkää nukkunut pitkään aikaan. varmaan viimeksi sillon kun poika oli alle kukauden |O meillä on onneksi isovanhemmat lähellä ja poika on ollut yökylässä jo kohta 10 kertaa. sillon unta olen siis itse saanut ihan hyvin, mutta hassua kyllä että sillonkin havahdun hereille muutaman tunnin välein :/

huudattamis unikoulua en aio pitää..mitä sillä nyt tarkotetaankaan..?! mutta siis ihan tämä tassukoulu saa varmasti huutamisen aikan kun rutiinit muuttuu ja onhan siinäkin ihan normaaalia että lapsi itkee. syliin saa ottaa vain jos menee aivan hyvteeriseksi.

pantleyn hellä menetelmä kuulostaa myös hyvältä ja lastenlääkäri suositteli tätä. meillä vaan on tuo tuttijuttu :/ kun tutti pitää olla suussa että nukahtaa niin ei se onnistu ellei ole siinä lähellä koko ajan.

ootko lentoemo ajatellut mennä nukkumaan samaan aikaan kun tyttösi? mä olen tinkinyt omasta ajasta ja menen nukkuun llähes samaan aikaa kun meidän poika. joskus jo kaheksalta :ashamed: poika alkaa aina puolituntia sen jälkeen kun on nukahtanut tämän yöllisen rallinsa niin teen pakolliset kotihommat siinä ja menen sitten viereen nukkumaan. näin saan enemmän unta, vaikkakin katkonaista. meillä kun herätään aamulla 5-6.00.

 

[Marais]

Lentoemo: Miten sait lopetettua yöimetyksen? Meillä on tällainen 9kk ikäinen tissitakiainen, ja olen yrittänyt pitää nyt lempeää unikoulua huonolla menestyksellä. Haluaisin lopettaa yöimetyksen, kun olen lukuisiin imetyskertoihin ihan väsynyt. Siihen päälle vielä muut yölliset parkaisut ja heräilyt. Tassuttelu ei meillä riitä, vaan pitää nostaa syliin tyyntymään, kantaa ja laulaa.

Olen kantanut harmistuneen näköistä ja välillä itkevää poikaa nyt neljä yötä about 3-4 tuntia kerrallaan pitkin kämppää, ja yrittänyt, että nukahtaisi ilman yösyöttöjä. Syliin nukahtaa, mutta sänkyyn siirrettäessä herää ja itkee. Joko pikkuherralla on oikeasti nälkä, tai sitten osaa nukahtaa sikeään uneen vain maito massussa. Vesi ei riitä, ottaa vaan pienet hörpyt ja suu on niiiiin mutrussa että! :heart:

T.Marais ja voimakastahtoinen poika

 

[lentoemo-76]

JJ-t: mä kun selviän päivistä vain niin hirmuisella adrenaliinipläjäyksellä, että mulla kestää aina tasan 2 tuntia tytön nukkumaanmenosta, että itse saan nukahdettua, 19.30 kun nukahtaa, niin ennen 21 en vaan saa unta, vaikka kuinka yrittäisin, sydän hakkaa kuin puolimaratonin jälkeen!
Mahtava juttu, että te saatte välillä lapsen isovanhemmille, on tosi tärkeää, että saa edes joskus nukkua. Tosin meillä ihan sama juttu, että vaikka vauva joskus vetäisee sen 7 tuntia, niin mä heräilen 2 tunnin välein joka tapauksessa :headwall:

Se on ihan totta, että kaikki tavat on vaikeampi karsia mitä vanhempi lapsi on (siksi lopetinkin yöimetyksen jo nyt, enkä 12kk iässä, niin kuin alunperin suunnittelin), mutta monilla psykologeilla on tästä unikouluasiasta siltikin eri mielipiteet kuin monilla lääkäreillä. Tosin kannattaa aina muistaa, että niin monta mielipidettä kuin on lääkäriä/psykologia, kumpikaan ei ole mikään eksakti tiede, kuten ollaan varmaan kaikki huomattu, niin samaan vaivaan saa tasan tarkkaan niin monta diagnoosia ja "hoitoa" kuin on lääkäreitäkin, jopa saman alan erikoislääkäreiltä
Että loppujen lopuksi näissä unikouluasioissakin kannattaa luottaa omaan äidinvaistoonsa pikemminkin kuin tällaisten puolihöperöiden palstalaisten tai edes lastenlääkäreiden mielipiteisiin. Jos vauva heräilee eroahdistuksen vuoksi, niin siinä 12kk tienoilla pitäisi alkaa helpottua itsestään. Jos taas kyse on vain uniassosiaatio-ongelmasta, niin siinä tapauksessa unikoulu varmasti tepsii. Joka tapauksessa pitkiä yöunia teille!!! Tai siis meille kaikille...

Marais: :hug: Jösses, että mahtaa olla rankkaa, meillä neiti onneksi yleensä nukahtaa parissa minsassa uudelleen (koputa puuta).
Nukahtaako vauva vain tissille? Jos, niin siksi kaipaa sitä myös yöllä. Eli kyseessä on uniassosiaatio-ongelma, vauva osaa nukahtaa vain sen tissin/maidon avulla. Jos kyse on siitä (sama ongelma oikeastaan ton JJ-t:n tutin kanssa) niin ensin pitää purkaa toi assosiaatio.

Pantleyn menetelmä voi olla hiukan hidas, mutta se on hellä. Mä kun tein sen jo silloin 4-5kk tienoilla (en kertakaikkiaan enää muista, kun päivät kuluu aika lailla sumussa...) ja aloitin päiväuunista niin, että annoin päivällä nukahtaa kaikilla muilla tavoilla paitsi tissillä (sama pätisi tuttiin).

Eli lähinnä nukutin kantoliinaan. Sitten aloin illalla irrottaa sen tissin suusta just ennen kuin nukahti, ja heti kun alkoi protestoida, niin käänsin mahalleen (jota ei suositella, mutta kun meillä joka tapauksessa kääntyi itse mahalleen nukkumaan yöllä, niin lääkäri sanoi että en voi enää estää sitä mahalleen kääntymistä, vaikka aluksi pari viikkoa kääntelinkin selälleen) ja aloin silitellä. Ja niin vauva oppi yhdistämään nukahtamiseen silittelyn tissin sijaan.

No, sitten seuraava askel oli oma sänky, eli laitoin imetyksen jälkeen pinnikseen perhepedin sijaan, ja silittelin uneen. Sitten aloin keventää silitystä niin, että hetken kuluttua annoin vain pari taputusta pepulle ja silityksen selkään ja vauva rauhoittui jo niistä niin, että pyöriskeli hetken pinniksessä unta hakien ja nukahti sinne sitten aivan itsekseen, oli siis ihan hereillä, kun lopetin silittelyn. Takapakkia tuli tässä, kun oppi konttaamaan/nousemaan seisomaan, mutta sekin meni kuukaudessa ohi.

Nykyään kyllä saan silitellä paljon kauemmin, mutta aina lopulta jätän nukahtamaan itsekseen, silittelyllä ensin sen verran torkkuvaksi, että sitten hetken vielä kiehnää ja sitten nukahtaa. Yöllä taas nukahtaa niin nopeaa, että nukahtaa aina siihen silitykseen.

Yöllä kuitenkin pitkään vielä imetin, mutta sitten jo lääkärikin sanoi, että 9kk iässä vauvan ruuansulatuselimistön pitäisi antaa levätä yöllä. Joka tapauksessa, meillä syötiin kuitenkin sen verran kiinteitä, että arvasin yöllä syömisen olevan pikemminkin tapa.

Ensin tuntui kauhealta lopettaa yöimetys, kun olin aatellut sitä jatkaa, mutta kaikki sanoivat, että jos olet itse asiasta vakuuttunut, niin silloin vauvakin aistii sen. Niinpä mä ensin myönsin itselleni, että tuntuu vaikealta ja haikealta luopua yöimetyksestä, sitten psyykkasin itseäni ajattelemaan, että vauva ei oikeasti tarvitse sitä maitoa ja sain itseni uskomaan niin, että jo tokana yönä ei protestu juuri lainkaan.

Silloin ekana yönä, kun itse olin vielä asiasta epävarma, niin jonkun puolituntia kannoin sylissä, ennen kuin nukahti uudelleen, mutta sen jälkeen on riittänyt silittely ja paria poikkeusta lukuunottamatta parin minsan silittelyllä nukahtaa uudelleen.

Mutta 5 maissa on oikeasti nälkä, ja silloin siis imetän. Meillä muuten ruokahalu kasvoi ihan mahdottomasti yöimetyksen loputtua, en ees ajatellut, että se öinen maito vaikuttaisi noin siihen päiväruokailuun. Ja tytöstä on myös tullut päivällä oikea tissitakiainen, mitä ei aiemmin ole ollut lainkaan, vasta nyt 9kk iässä on itse ruvennut pyytämään tissiä päivällä, kun aiemmin sain aina itse (usein myös turhaan) tarjota. Tosin syynä voi olla myös tämä eroahdistusmuutenkin, vauva haluaa olla koko ajan sylissä tai vähintään mun pitää istua maassa seurana, eli aika lailla symbioosissa elellään näinä päivinä

Että tällaisia kokemuksia meillä Nyt sitten ootellaan maagista 12kk rajaa tai sitten hermoromahdusta, saas nähdä kumpi tulee ensin No, harvoin ne enää 18 vaatii silittelyä nukahtaakseen uudelleen, niin että viimeistään silloin...