Mikä siinä säästämisessä tai muiden säästämisessä on niin vaikeaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmettelen

Vieras
Tuli tuosta aiemmasta "onko muilla säästössä tonneja" keskustelusta mieleen, että miten joillekin se säästäminen on ihan mahdotonta jos kerran tulot on edes kohtuulliset ( en siis tarkoita tässä esim. lapsetonta opiskelijaa, jolla onnettomat tulot )
Kyllä esim. parin tonnin säästäminen on _helppoa_, enemmän mä ihmettelen jos ei sen vertaa säästössä ole.
Meillä mies tienaa käteen 1300, minä kht-tuella, on asuntolainaa, autolainaa, opintolainaa jne ja silti ollaan nyt 1,5 vuodessa säästetty melkein 6000 euroa yhtään mistään tinkimättä.
Miksi pitää hyökätä niiden kimppuun jotka osaa säästää, esim. kyseisessä ketjussa Ninatt joutui silmätikuksi?
 
Mä luulen, että nykyään monikaan ei tajua, että säästää voi vaikka 5 senttiä kuukaudessa. Ajatellaan, että alle 20 euroa ei kannata säästöön edes laittaa. Itse kauan sitten aloin säästämään penneillä.

Mun mielestä säästäminen on asennekysymys. Jos ajattelee, että vuodessa pitäisi saada säästöön satoja tai jopa tuhansia euroja, niin pienillä tuloilla se ei tietenkään onnistu. Mutta jos ilahtuu siitä, että säästötilillä on vuoden lopussa 12 euroa, tilanne on jo ihan toinen. Kun sen säästämisasenteen on omaksunut, ei elintason parannuttua tuota vaikeuksia säästää yhä suurempia määriä.
 
Meillä on säästötilillä yli 3000e.. Minä olen pitänyt sinä aikana 2 äippälomaa sekä jälleen kotihoidontuella. Toki nyt ei mene mulla säästöön, päinvastoin joudun välillä sieltä ottaa tarpeentullen. Tuonne olen laittanut esim. veronpalautuksia, ä.loman aikana kertyneitä lomakorvauksia sekä ä.rahasta n.100e/kk. Mies on alkanut myös laittaan sinne säästöön =)
 
Niinpä, pienestä kertyy enemmän. Meilläkin laitettu just veronpalautuksia ja lomarahoja ja sitten tapana on laittaa esim. lapsilisistä pari kymppiä, samaten kht-tuesta ja sitten palkasta. Kertyy ihan kivasti eikä tunnu niin paljon kuin jos kerran kuussa laittaa isomman summan.
Asennekysymys tosiaankin.
 
Yksi konsti on pitää veroprosentti pikkuisen korkealla, ja saa sitten joulurahaa.
Me pidetään aika reippaastikin korkealla, koska jouluraha on ollut parin tonnin huitteilla - joskin molemmat saa myös työmatkavähennystä.
Mutta kun raha ei tule tilille, niin se on helppo tavallaan säästää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Niinpä, pienestä kertyy enemmän. Meilläkin laitettu just veronpalautuksia ja lomarahoja ja sitten tapana on laittaa esim. lapsilisistä pari kymppiä, samaten kht-tuesta ja sitten palkasta. Kertyy ihan kivasti eikä tunnu niin paljon kuin jos kerran kuussa laittaa isomman summan.
Asennekysymys tosiaankin.
Hirmu monissa vähävaraisissa perheissä ei laadita vuosibudjettia. Näin ei olla ihan tarkalleen rivillä siitä, miten paljon missäkin kuussa on tuloja ja menoja. Budjetin laatiminen auttaa sekä arkipäivää että säästämistä. Eikä siihen vuosibudjetin tekemiseen oikeasti mene kuin korkeintaan yksi tunti vuodessa.

 
Meillä ei ole säästöjä, vaikka varmasti saataisiin säästettyä, jos haluttaisiin. Asutaan vuokralla, autossa on takuu voimassa. Kotivakuutus korvaa hajoavat kodinkoneet. Kuulutaan liittoon, ja työtilanne on todella hyvä kummallakin. Pakolliset menot on sen verran pienet, että pärjättäisiin, vaikka toinen jäisi työttömäksi ja liiton rahoja pitäisi odottaa pari kk.

Rahaa palaa vaatteisiin, sisustamiseen, kauneudenhoitoon, harrastamiseen melko paljon.
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Annuska:
Yksi konsti on pitää veroprosentti pikkuisen korkealla, ja saa sitten joulurahaa.
Me pidetään aika reippaastikin korkealla, koska jouluraha on ollut parin tonnin huitteilla - joskin molemmat saa myös työmatkavähennystä.
Mutta kun raha ei tule tilille, niin se on helppo tavallaan säästää.
Mä en edes laske veronpalautuksia tuloksi. Veronpalautukseni menevät tilille, johon mulla ei ole korttia eikä verkkopankkitunnuksia ja lähin konttorikin huitsin nevadassa. Mulla pitää olla oikeasti hätä, että lähden konttorille.

 
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
Meillä ei ole säästöjä, vaikka varmasti saataisiin säästettyä, jos haluttaisiin. Asutaan vuokralla, autossa on takuu voimassa. Kotivakuutus korvaa hajoavat kodinkoneet. Kuulutaan liittoon, ja työtilanne on todella hyvä kummallakin. Pakolliset menot on sen verran pienet, että pärjättäisiin, vaikka toinen jäisi työttömäksi ja liiton rahoja pitäisi odottaa pari kk.

Rahaa palaa vaatteisiin, sisustamiseen, kauneudenhoitoon, harrastamiseen melko paljon.
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)

Mä en kyllä näinä aikoina todellakaan luottaisi hyvään työtilanteeseen. Mä en ymmärrä miksi ei säästetä? Me säästetään esimerkiksi sen takia, ettei ole varaa tehdä kerralla keittiöremppaa, järjestää häitä, ostaa uudempaa autoa jne.
Jos joutuu tekemään tuon lainarahalla vaikka ois varaa säästää niin onhan se hölmöä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)
Ei se säästäminen mikään pakko ole. Itse olen säästänyt vähintään sen verran, että jos työt loppuu, elintaso ei laske, vaikka ekaa ansiosidonnaista joutuisikin 3 kuukautta odottamaan. Olen myös vuosien varrella säästänyt itselleni "pallolaajennusrahat" eli jos ja kun tässä viiskymppisten korvilla pumppu ei enää pelitäkään niinkuin enne, ei tarvitse kuolla leikkausjonoon vaan voi mennä yksityiselle.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Annuska:
Yksi konsti on pitää veroprosentti pikkuisen korkealla, ja saa sitten joulurahaa.
Me pidetään aika reippaastikin korkealla, koska jouluraha on ollut parin tonnin huitteilla - joskin molemmat saa myös työmatkavähennystä.
Mutta kun raha ei tule tilille, niin se on helppo tavallaan säästää.
Mä en edes laske veronpalautuksia tuloksi. Veronpalautukseni menevät tilille, johon mulla ei ole korttia eikä verkkopankkitunnuksia ja lähin konttorikin huitsin nevadassa. Mulla pitää olla oikeasti hätä, että lähden konttorille.


Meillä palautukset menevät myöskin säästötilille, johon minulla on kortti, mutta tunnusluvun olen hukannut. Vaatii siis ponnistuksia ottaa sieltä jotakin. Toissa vuonna olin lyhennetyllä työajalla, ja silloin otin joulurahaa.
Viime vuonna otin osan, mutta en kaikkea.

Samalle tilille kertyy kuussa mieheltä ja multa hiukan enemmän, kuin lainanlyhennys on. Perheen matkoihin sieltä on otettu joskuks lisäapuja.

Rahasta on muuten hauska puhua silloin, kun sitä on. Ottaen huomioon monen täälläolevan tiukan tilanteen, jollakin lailla 'syntistä'.

Mutta toisaalta - elämäntilanteemme ovat erilaisia ja olemme erilaisia, eikä sekään voi olla häpeä, jos vaikkapa taloudellinen tilanne on kohtalaisen hyvä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
Meillä ei ole säästöjä, vaikka varmasti saataisiin säästettyä, jos haluttaisiin. Asutaan vuokralla, autossa on takuu voimassa. Kotivakuutus korvaa hajoavat kodinkoneet. Kuulutaan liittoon, ja työtilanne on todella hyvä kummallakin. Pakolliset menot on sen verran pienet, että pärjättäisiin, vaikka toinen jäisi työttömäksi ja liiton rahoja pitäisi odottaa pari kk.

Rahaa palaa vaatteisiin, sisustamiseen, kauneudenhoitoon, harrastamiseen melko paljon.
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)

Mä en kyllä näinä aikoina todellakaan luottaisi hyvään työtilanteeseen. Mä en ymmärrä miksi ei säästetä? Me säästetään esimerkiksi sen takia, ettei ole varaa tehdä kerralla keittiöremppaa, järjestää häitä, ostaa uudempaa autoa jne.
Jos joutuu tekemään tuon lainarahalla vaikka ois varaa säästää niin onhan se hölmöä.

No aikanaan ollaan säästetty autoon, tosin ei auto täysin velaton ole, mutta velkaa on paljon vähemmän kuin myyntiarvo. Ja vuosi sitten säästin erään kirurgisen operaation hinnan kasaan, mutta nyt taas en säästä. Täytyy miettiä tuota säästämisasiaa. Mä vaan rakastan vaatteita ja kaikkea kaunista, niistä on vaikeaa tinkiä, kun ei ole pakko.
 
Meillä on hassu tapa säästämisessä, eli kaikki yli tasa summan tilillä olevat varat siirretään säästötilille (sikäli kun huomataan) ja nyt on kiva puskurirahasto odottamassa
 
Meillä säästötilille kertyy "huomaamatta" rahaa, kun laitamme pienen summan HETI kun rahaa tulee tilille.
esim. jos 1000e summasta ottaa heti pois vaikka 50e, niin sillä 950e pärjää sen enempää tinkimättä mistään, mutta jos sinne tilille pitäisi jäädä se 50e niin se saattaisi olla hankalampi juttu.
Eri kokoisista palkoista tai tuista siis suhteessa "olemeton summa". Lapsilisästä esim. 5-10e jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annuska:
Rahasta on muuten hauska puhua silloin, kun sitä on. Ottaen huomioon monen täälläolevan tiukan tilanteen, jollakin lailla 'syntistä'.
Toi on ihan totta :) Mä tosin olen elänyt ajan - ja se aika on vielä 23 vuotta myöhemmin erittäin kirkkaana muistissa - kun keittiön pöydän ääressä yöllä itkien laskin pennejäni ja mietin, onko varaa ostaa kokonainen litra maitoa vai vaan puoli litraa. Tiedän, mitä on, kun perheen tuloista katoaa 80% yhdessä sekunnissa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)

Ei, mutta on hyvä olla rahaa jemmassa, jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Ei kai kukaan minkään hyveellisyyden vuoksi säästä?
Nimenomaan juuri yllättävien menojen varalle kuten KKK tässä jo sanoi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
Että pitäisikö alkaa säästämään, kun se on niin hyveellistä :)

Ei, mutta on hyvä olla rahaa jemmassa, jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Ei kai kukaan minkään hyveellisyyden vuoksi säästä?
Nimenomaan juuri yllättävien menojen varalle kuten KKK tässä jo sanoi.

No eiköhän tuo ole sanomattakin selvää. Mä vaan arvioin meidän perheen riskit pienikis, VARSINKIN kun ei ole isoa eikä pientä asuntolainaa ja pakolliset menot pienet. Mutta harkitsen kyllä säästämistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eri mieltä:
No eiköhän tuo ole sanomattakin selvää. Mä vaan arvioin meidän perheen riskit pienikis, VARSINKIN kun ei ole isoa eikä pientä asuntolainaa ja pakolliset menot pienet. Mutta harkitsen kyllä säästämistä.

Entä jos haluatte jotain isompaa? Juuri vaikka remontteja, matkustelua, uuden auton tms isompaa. Mitä teette?
 
taisi olla 90-luvulla hyvät opintotuet kun onnistuin säästämään aspin minimisummat silloin. Ja elin ilman opintolainaa. En ole elänyt edes opiskeluaikoina ilman puskurirahastoa. Silloin se oli toki pienempi kuin nyt mutta elintaso on eri myös. Nyt on niskoilla okt...

Minusta säästäminen ei ole myöskään vastakohta kulutukselle. Eihän se tarkoita että mitään kivaa ei voisi koskaan ostaa jos säästää. Mutta elintyyli jossa kaikki ylimääräinen menee hupsutteluun kostautuu nopeasti jos pitääkin investoida isompaan (lisälainan maksut) tai tulot romahtavat. Ihan sen takia että saavutetuista menoista on paska luopua.

Itse säästän tietyn summan aina kuussa. Paperilla olisi helpompi luopua monesta asiasta mutta toteutus ei ole niin helppoa. Mutta täytyy taas ryhdistäytyä itsekin ja tuplata tuo säästötavoite loppuvuodeksi. Tekisi minulle ihan hyvää.
 

Yhteistyössä