Birgitte:Mies kyllä tietää tunteeni, tosin myös senkin että olen hänelle aika vihainen tästä kaikesta(myös syyn). Asutaan eri osoitteissa mies kun lähti majaili vanhemmillaan siihen asti että sai oman asunnon,meni alle 2vko.
Tänään mies haki lapsen,mua alkoi itkettää, menin makakriin itkemään,niin mies kävi ovella jotain pölisemässä, mutta sitten lähtiessä huuteli ulko-ovelta että tuletko halaamaan minuakin. Aina ennen on vain lähtenyt, ja jättänyt minut itkemään.
Silloin kun mies jätti, meni pari viikkoa ennenkuin sain hänestä mitään irti, silloin hän oli sitä mieltä että ei lähde mun kanssa pariterapiaan,tai yhtään minnekkään, että ei rakasta mua, ainoa mitä tuntee on viha yms.
No mikä ihme sen on että tuntee vihan tunteita,kun ei ole koskaan näiden vuosien aikana kertonut minulle että minä loukkaan häntä tietyillä asioilla, kyllähän siinä kertyy vihaa pakostikkin. Silloin ei antanut koskea,ei vastannut puheluihin, tekstiviesteihin joskus, ei katsonut silmiin, ei suostunut tekemään mitään palveluksia(siis tarkoitan nyt lapseen liittyviä, eli jos mä olin unohtanut ostaa maitoa,niin ei voinu sitä tuoda vaikka olis ollut vieressä kaupassa, jos olin valvonut lähes koko yön ja txt että voisiko olla lapsen kanssa,niin ei), hoiti vaan niin lasta että hän itse oli päättänyt päivän.
Nyt siis tilanne on se että on käynyt kaupassa,ihan vaan minuakin varten, yks viikonloppu kävi pesee pyykit,koska mä olin satuttanut selkäni. on käynyt tässä syömässä yhdessä lapsen ja minun kanssa monta kertaa. tekstaa mulle jos sen elämässä tapahtuu otain,esimerkiksi on päässyt näytöstä läpi tai tentistä. Kun kysyine ttä vihaako se vielä mua,niin ei kuulemma(voi johtua siitä että on ensimmäistä kertaa tuonut tunteensa julki).
Jotenkin tätä kirjottaessa(ja pohtiessa kokonaisuudessaan asioita) tulee mieleen että ehkä mies rakastaakin, mutta on ollut niin loukkaantunut, ja ajatellut että asiat on niin solmussa ettei ne enään selviä.. ja lähtenyt.
tulin tähän lopputulokseen siksi että mies on myös tekstannut mulle että kukaan ei voi itkee tälläsen paskan perään.. uskon että on ihan tosissaan tuon ajatuksensa kanssa(vaikka onkin väärässä, vähän hankala hän toki on,mutta niin minäkin,toisella tavalla).
plaaaaah..mikä romaani
