Ollaan lähdössä torstaina häämatkalle viideksi yöksi miehen kanssa. Tyttö on vuoden ikäinen. Aina kun sitä morkataan ja arvostellaan jos pienen lapsen esim. loman ajaksi jättää ja olen aina ollut sitä mieltä ettei asiasta ole haittaa, mikäli lapsi pääsee tuttuun ympäristöön läheisten ja tuttujen ihmisten luokse siksi aikaa. Tässä on nyt kaksi mielipidettäni tukevaa asiaa tullut ilmi; uusimmassa Kaksplussassa juuri oli artikkeli jossa todettiin että pieni lapsi pystyy luomaan useaan aikuiseen luottamus- ja hoivasuhteen ja että se on hyväksi.
Lisäksi kun pohdin raaskinko olla reissussa sen 5 yötä, soitin tutulle neuvolatädille ja kysyin häneltä rehellistä mielipidettä asiaan. Hän vakuutti minulle että tekee vain hyvää päästä rentoutumaan arjen keskeltä ja tytöllä ei ole mitään hätää/ ei aiheuta traumoja tms. Ja hän on kuitenkin alalla 30 vuotta ollut ammattilainen.
Joten en kyllä enää ota kuuleviin korviin kuittailua lapsen hylkäämisestä, kun sitä tällä palstalla niin paljon harjoitetaan.
Lisäksi kun pohdin raaskinko olla reissussa sen 5 yötä, soitin tutulle neuvolatädille ja kysyin häneltä rehellistä mielipidettä asiaan. Hän vakuutti minulle että tekee vain hyvää päästä rentoutumaan arjen keskeltä ja tytöllä ei ole mitään hätää/ ei aiheuta traumoja tms. Ja hän on kuitenkin alalla 30 vuotta ollut ammattilainen.
Joten en kyllä enää ota kuuleviin korviin kuittailua lapsen hylkäämisestä, kun sitä tällä palstalla niin paljon harjoitetaan.
Minut jätettiin aikoinaan vuoden ikäisenä kahdeksi viikoksi mummojen hoiviin, kun muu perhe lähti reissuun. Ratkaisu oli ihan hyvä, sillä olisin ollut ihan liian pieni reissaamaan (sisarukseni ovat minua useamman vuoden vanhempia) ja 70-luvun puolivälissä olosuhteet oli niin toiset kuin nykyisin. Ja ihan suhtkohtnormaali minusta on tullut 