Mietinnässä olisi poikani harrastukset keväälle. Mitä ajattelette meidän menosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petra-mamma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Petra-mamma

Vieras
Eli poika ei paljoa ole harrastanut. Ihan taaperona käytiin äiti-vauva -muskarissa, mutta lopetettiin se kun poitsu meni 3v iässä päiväkotiin. Nyt on eskarissa ja ikää 6v. Lisäksi käy päivähoidossa ja hoitopäivät on klo: 8-16 kestäviä.

Viime kesänä kävi parin kuukauden kestoisen jalkapallokoulun, joka loppui kuitenkin syksyllä. Ei ollut intoa jalkapalloiluun ihan seurassa sitten kuitenkaan.

Syyskaudella kävi 10 kerran uimakoulun ja kevätkaudelle yritän saada paikan samanlaisesta uimakoulusta.

Olin ajatellut, että ei muuta tarvitsisi, mutta parilta kaverilta on tullut nyt vähän ihmettelevää kommenttia että eikö teidän xxxxxx muuta harrasta.
Jäin miettimään, että tippuuko auttamatta pois kaikesta jatkossa, kun ei nyt tässä vaiheessa treenaile vähän kaikkea?

Illat eskarin jälkeen menee esim. Legoilla leikkiessä, naapurissa asuu 8v tyttö, jonka kanssa leikkii kotia, koulua, yms. ja 3-vuotias poika, jonka kanssa myös välillä jotain leikkii. Paljon leikkii itsekseenkin... Piirtelee, kirjoittelee, rakentelee majoja yms. Joskus haluaa katsoa Junioria.
 
Minä en aio laittaa 6 v tyttöä vielä mihinkään harrastuksiin. Hoitopäivät ovat ihan riittävät päiväkodissa. Katsotaan sitten kouluiässä, jospa jotain kivaa löytyisi.
 
Ei ne lapset oikeesti tartte kauheesti ohjelmoitua harrastustoimintaa eskarin/tai koulun lisäksi! Itseäni ainakin enempi säälittää lapset, joita kuskataan harrastuksesta toiseen illasta/vkonlopusta toiseen, ja normielämään ja olemiseen ei jää aikaa.. Taitaa olla enempi aikuisen tarve näyttää, että näin meillä aktiivisesti harrastetaan.. Omat lapseni ovat harrastaneet aika "väljästi" mitään ohjattua, osa ei lainkaan, mutta ihan ovat tervehenkisiä, normaaleja lapsia ja nauttivat ihan rauhallisista koti-illoista, tai leikeistä, leipomisesta, piirtämisestä ja osaavat myös olla tekemättä mitään.
 
Päiväkodissa olevalla lapsella on siellä niin paljon harrastusta, ettei juur muuta erikoista tarvitse! Askartelut, satuhetket, jumppa- ja musiikkituokiot, ulkoilua taitaa tulla nelisen tuntia päivässä jonka ne suurimmaksi ajaksi juoksee kilpaa kiipeilytelineessä tai pulkkamäessä!

Toista se on kotiäidin kanssa iltapäivän nyhräävät, siksi meidän lapsi käy kerran viikossa liikuntaleikkikoulussa että saisi sitä muiden kanssa juoksemista edes tunnin viikossa! Kädentaitojahan sitä tulee eskarissa paljonkin, mutta tuo sosiaalinen innostus liikuntaan jää kokonaan pois kotona hoidetulta lapselta!
 
Ei minun mielestä lapsi tarvitse tuon enempää ellei sitten olisi jostain erityisen kiinnostunut ja halukas sitä harrastamaan. Ehkä sitten voi muita harrastuksia käydä kokeilemassa (vaikka siis ihan perheen kesken) ihan yksittäisiä kertoja jos niistä joku kiinnostus heräisi, mutta oikeastihan nyt puhutaan 6-vuotiaasta..
 
Ei täälläkään 6v ole osoittanut urkkalajeihin intoa vaikka kyselty, katseltu on. Uimakoulu kesällä oli. Joukkuelajit ei varsinkaan nappaa. Näytteleminen, musiikki kiinnostaa jonkun verran, mutta itse saa valita aikanaan.
Eiköhän koulussa sitten "tartu" jotain uutta matkaan ja ehkä harrastukseksi asti jos vaikka kivoja kavereita siihen saa sieltä...
 
Meidän 6-vuotiaat ui uimaseuran uimakoulussa joka lauantai. Se riittää. Lisäksi harrastetaan koko perheen voimin lumilautailua ja liikutaan paljon yhdessä. Koululaisilla on 1 harrastus myös per tenava. Sirkuskoulua, uintia, tanssia.
 
En paljoa perusta harrastuksista. Harrastamalla ahkerasti voidaan toki saavuttaa hyviä asioita, mutta ihminen, joka luonnostaan on aktiivinen ja kiinnostunut erilaisista asioista, löytää kyllä itsekin harrastuksia (omaehtoisia). Olen itse harrastanut monia asioita lapsena ja nuorena täysin itsenäisesti ja yhdestä harrastuksesta on tullut ammatti ja leipä.

Omia lapsiamme emme vie harrastuksiin, ellei lapsi varta vasten vaadi sitä. Pidämme huolen siitä, että kotona on omaehtoista harrastamista tukevia asioita, juttelua, pohdintaa, leikkiä, pelaamista...
 
Meillä ei esikoinen ole halunnut harrastaa mitään ennen kuin 4 luokan keväällä siis viime toukokuussa itse ilmoittautui paikalliseen jalkapalloseuraan. Innostui kavereiden kanssa. Aikaisemmin jalkapalloa oli kokeiltu nappularyhmässä ennen eskaria ja ei tykännyt yhtään. Nyt sitten jalkapallokauden jälkeen lähti salibandyyn mukaan ja tykkää. Kavereiden kanssa käy luistelemassa ja uimassa ja tykkää liikunnasta.

Meillä on myös pojat 8v ja 6v ja ainakaan tuo 8v ei ole kiinnostunut muusta kuin lukemisesta ja leikkimisestä. Tuo 6v sitten varmaankin ilmoitetaan jalkapalloon, kun on itse siitä puhunut. Saa nähdä sitten.Kannustetaan kaikenmoiseen harrastamiseen.
 
Mun 5v. poika käy kerran viikossa Temppukoulussa (jumppa).

Ensi vuonna kun on eskari, Temppukoulun lisäksi aloittaa kuvataidekoulussa.

Kaksi harrastusta viikossa on mun mielestä alle kouluikäiselle maksimi. Pitää jäädä aika leikkiä ja touhuta omia juttuja.
 
[QUOTE="vieras";25254146]
Toista se on kotiäidin kanssa iltapäivän nyhräävät, siksi meidän lapsi käy kerran viikossa liikuntaleikkikoulussa että saisi sitä muiden kanssa juoksemista edes tunnin viikossa! Kädentaitojahan sitä tulee eskarissa paljonkin, mutta tuo sosiaalinen innostus liikuntaan jää kokonaan pois kotona hoidetulta lapselta![/QUOTE]

Äh, pakko tähän kommentoida, että se on kyllä siitä kotiäidistä kiinni, että millaista menoa ja millaisia aktiviteettejä ja kavereita keksii lapselleen. Että jos itse olet laiska liikkumaan, niin muut eivät aina ole. Toisaalta myös päiväkodeissa on eroa resursseissa jne. Liikunnallisten vanhempien lapset kasvavat liikunnallisiksi, vaikkeivät juurikaan ohjatuissa harrastuksissa eskarilaisina kävisivätkään.
 
Jos lapsi ei ole itse innostunut niin sit ei.

Meillä esikoinen on aina harrastanut paljon ja haluaisi vielä enemmän, mutta kun viikosta loppuu päivät
Keskimmäisellä ei ollut ennen koulua tai oikeastaan alle 8v:nä mitään harrastusta, sit innostui VPK:sta ja se on hänen ainoa harrastuksensa vieläkin (11v)
Kuopus käy nyt eskarin lisäksi, temppukoulua ja haluaa myös VPK:hon ja lisäksi yleisurheiluun (menee ensikesänä kokeilemaan sitä)

Mun mielestä eskari/kouluikäinen osaa jo itse sanoa haluaako ja mitä haluaa, vanhemman tehtävä on sitten antaa mahdollisuus kokeilla ja laittaa rajat (esim meidän esikoiselle on ollu pakko rajoittaa)
 

Yhteistyössä