Miesystävä haluaa minut nyt juhannuksena vanhemmilleen

[vierailija]

Olemme tapailleet vuoden verran.Olemme aikuisia ihmisiä,historiaa paljon mukana kummallakin.Kerran olen tavannut miehen vanhemmat lyhyesti hänen luonaan.Se meni kaiketi ihan hyvin,mutta lähtökohtaisesti olen huonon itsetunnon omaava,pelkään ihmisten inhoavan minua ja minulla on paljon suorituspaineita.Lisäksi elän todella rankkaa elämänvaihetta ja olen hyvin väsynyt.

Mies haluaa minut lastensa kanssa vanhemmilleen huomenna.En pysty nukkumaan,kun ihmettelen koko ajatusmallia.Mies ei suutu koskaan,mutta huomasin,että tässä hän nyt on ehdoton.En voi käsittää,miksi mies haluaa minut mukaan.Tunnelmasta tulee kaikkien,vanhempien,lasten ja meidän osalta vaivaantunut.Paljon kivempaa heillä olisi ilman minua.

Voisiko joku kertoa minulle,miksi vierailu on miehelle tärkeä?En saa edes tulla ja mennä omalla autolla,vaan hän haluaa että menemme yhdessä eli olen siellä sitten jumissa ja lastenkin kanssa on vaivaantunut matka (he ovat teinejä,eivätkä puhu,minkä hyvin ymmärrän).

Osaisiko joku avata mulle,miksi tämä on miehelle niin tärkeää?

 

[vierailija]

Olemme tapailleet vuoden verran.Olemme aikuisia ihmisiä,historiaa paljon mukana kummallakin.Kerran olen tavannut miehen vanhemmat lyhyesti hänen luonaan.Se meni kaiketi ihan hyvin,mutta lähtökohtaisesti olen huonon itsetunnon omaava,pelkään ihmisten inhoavan minua ja minulla on paljon suorituspaineita.Lisäksi elän todella rankkaa elämänvaihetta ja olen hyvin väsynyt.

Mies haluaa minut lastensa kanssa vanhemmilleen huomenna.En pysty nukkumaan,kun ihmettelen koko ajatusmallia.Mies ei suutu koskaan,mutta huomasin,että tässä hän nyt on ehdoton.En voi käsittää,miksi mies haluaa minut mukaan.Tunnelmasta tulee kaikkien,vanhempien,lasten ja meidän osalta vaivaantunut.Paljon kivempaa heillä olisi ilman minua.

Voisiko joku kertoa minulle,miksi vierailu on miehelle tärkeä?En saa edes tulla ja mennä omalla autolla,vaan hän haluaa että menemme yhdessä eli olen siellä sitten jumissa ja lastenkin kanssa on vaivaantunut matka (he ovat teinejä,eivätkä puhu,minkä hyvin ymmärrän).

Osaisiko joku avata mulle,miksi tämä on miehelle niin tärkeää?

Itse ajattelisin että miehesi oikeasti välittää sinusta sellaisena kuin olet ja haluaa viettää aikaa kanssasi ja näyttää muillekin että olet hänelle tärkeä...
Mietipäs miltä miehestä tuntuu ajatus että sinä et halua mukaan reissuun?

 

[viisikymppinen isoäiti]

no sulla on kyllä todella huono omatunto. mutta mene silti mukaan. Miehesi oikeasti välittää sinusta ja haluaa olla kanssasi. Jos et mene mukaan loukkaat häntä syvästi.

 

[vierailija]

Sama aloitus toisellakin foorumilla. Jotain rajaa!!

 

[vierailija]

Vierailut vanhempien luona kuuluvat normaaleissa perheissä asiaan juhlapyhinä olipa sitä minkä ikäinen tahansa. Toki poikkeuksiakin voi olla matkojen tai muun ohjelman vuoksi, mutta yleensä juhlapyhinä tavataan läheisiä. Pyytämällä sinut ja lapset mukaansa vierailulle mies osoittaa, että te kuulutte perheeseen. Kieltäytymällä tai vastustamalla vierailua osoitat ettet halua kuulua miehen perheeseen etkä halua hänen kanssaan vakavaa suhdetta.

 

[vierailija]

Minustakin on outoa, jos mies väenvänkään tahtoo sinut mökille mukaan, mikäli tietää ettet tunne oloasi vielä siihen valmiiksi. Tietääkö hän sen varmasti?

Minä en lähtisi jos en haluaisi.

 

[vierailija]

Miehen mielestä olette selvästi siirtyneet tapailuvaiheesta seurusteluvaiheeseen, alatte pikkuhiljaa muodostaa parisuhdetta. Jos olet epävarma ja helposti hätääntyvä, mies todennäköisesti ajattelee, että kaipaat rohkaisua ettet jää ikuisesti säätämään tällaisia kuitenkin melko neutraaleja asioita kuin miehen vanhempien tapaaminen.

Joskus ihminen menee sen huonon itsetuntonsa taakse piiloon koska ei halua kohdata asioita. Kykenee, mutta ei halua. Se on tietynlaista laiskuutta, josta helposti saa itselleen toimintamallin. Että minäkö, enhän minä nyt voi, hyvänen aika, kun olen tällainen. Siinä tekee itse itselleen niistä traumoista ja peloista ja heikosta itsetunnosta instituution joka alkaa elää omaa elämäänsä. Kaikki asiat näkee silloin vain itsensä kautta, vain omasta näkökulmasta, ja omia uskomuksia siitä miten asiat menevät, alkaa pitää ihan totena. Se rajoittaa hirveästi elämää, ja ennen kaikkea, silloin asioita ei näe sellaisian kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin ne itse haluaa nähdä.

Ota nyt riski ja koeta asettua miehen asemaan. Kysy miten hän tämän asian näkee. Ihan rauhassa vaan, et ala arvottamaan asioita etkä painamaan paniikkinappulaa etkä miettimään että entäs minä. Kuuntele mitä hän sanoo ja keskity siihen mitä hän sanoo. Mieti sitten asioita järjellä. Onko nämä ihmiset sun puolella vai sua vastaan. Ihan järkevästi miettien, ilman hysterisointia ja ilman että päästää vanhoja traumoja siihen kummittelemaan ja määkimään omia totuuksiaa. Ja mitä kamalaa muka voi tapahtua jos juot kupin kahvia ihmisten kanssa jotka on ihan normaaleja.