Miesasiaa.

[omastakaan osaa erota]

En saa häntä mielestäni, enkä taida koskaan saada häneen lähempää kontaktia. Oma mies on, suhde aika laimea ja nykyään olematon. Ihastuksen kanssa on hieman ollut silmäpeliä mutten usko että hän haluaa olla muuta kuin hyvä ystävä. En ymmärrä, ja olo on aika lannistunut. Ehkä myös nolo, sillä luulen tämän miehen tietävän että pidän hänestä. Miten minä nyt sen ihastuksen unohdan? :/ Kun ei tästä mitään taida tulla.

 

[vieras]

No, kokemuksesta kerron, että puolen vuoden kuluttua ihastuminen on laimennut. Kun ei mitään tapahdu, seuraa tympiintyminen.

 

[Joo]

Ehkä sä vain projisoit paremman suhteen kaipuusi siihen mieheen.

 

[ap]

No, kokemuksesta kerron, että puolen vuoden kuluttua ihastuminen on laimennut. Kun ei mitään tapahdu, seuraa tympiintyminen.

Tämä on vasta leimahtanut. Ja on todella surkea olo kun kuvittelin hänen ajattelevan jotain aivan muuta minusta. Ei voi mitään, kai se on tyytyminen tilanteeseen.

 

[ap]

Ehkä sä vain projisoit paremman suhteen kaipuusi siihen mieheen.

Iskin silmäni häneen jo vuosia sitten, eikä tunteita saa piiloon. Eikä häntä ole vaikea unohtaa, sydämeni on sellainen. Eka oikea yläasteen ihastuskin joskus mielessä *punastus*

 

[Voih]

Näätkö miestä paljon? Onko esim. työpaikalla ja näät pakosti vai voisitko vältellä miehen näkemistä? Nuo ihastukset kyllä unohtuu ajan kanssa.

 

[ap]

Näätkö miestä paljon? Onko esim. työpaikalla ja näät pakosti vai voisitko vältellä miehen näkemistä? Nuo ihastukset kyllä unohtuu ajan kanssa.

Facebookissa enkä voi olla kuolaamatta sitä. Kyllä se välillä täällä käy miehen harrastuksen myötä kuskaamassa jne. Surettaa ja kiukututtaa kun teiniä konsanaan.

 

[ap]

Se vaan on niin mukava ihminen, ja vieläpä komea.