mies se vaan menee ja mulla ei ole mitään tekemistä. kaikki illat yksin kotona.

se on nyt rankan elämänvaiheen jälkeen alkanu taas urheileen, mutta nyt se sitten on muulta perheeltä pois. viimeks se on ollu meidän kans kotona viime viikon keskiviikkona. pelaa sählyä, jääkiekkoo, käy salilla, näkee kavereita... ja sanoo mulle et mitä sä valitat ja kotona kökötät, lähe säkin!! tainnu mies unohtaa olevansa perheellinen.
itkettää taas.
en jaksa edes puhua tästä enää, koska sit mä olen kauhee nalkuttava akka joka kieltää urheilun, aatteles jos hän ravais baareissa ja naisissa. vittu.

 

Eroa.

 

Jätä se sika!

 

olen tässä jo järjestellyt vaivihkaa väliaikaista asumisjärjestelyä, vielä vaan vähän vaiheessa.. toivottavasti tän kuun aikana pääsen häippään, aion olla lapsellinen ämmä ja lähtee joskus kun mies ei oo kotona! taidan pistää luurinkin kiinni, siinähän miettii sitten.

 

Miks et menis itsekin? Teette sopimuksen että minä päivänä menet sinä ja milloin miehesi!!! Eihän ton nyt pitäs olla mikään ongelma? Vai onko lapset imetysiässä? Ja nekin voit lypsää ennakkoon jos näin on?

 

Kyl sun pitää noudattaa miehes neuvoa. Ilmoitat äijälle et keskiviikkona on sun ulkoiluilta ja lähdet vaikka uimaan. Tai ihan mihin tahansa. Ja jos se äijä ei ymmärrä järjestää omia menojaan niin että sä pääset rauhassa menemään, ni sit pitää istuttaa se mies pöydän ääreen ja sanoa sille ihan suoraan että elämä on kestämätöntä.
Noilla pääse ehkä alkuun.

 

Mullla ollu NIIIIIN samanlaisia tunteita joskus kun sulla nyt!!!
Jos tuo on ainoa syy eroon (mitä epäilen) niin elä ny hemmetissä eroa!!!!!

 

huh huh. eroko on joku ratkaisu????????????????

 

me miehet ollaan joskus tyhmia syntymasta lahtien

 

Kyl sun pitää noudattaa miehes neuvoa. Ilmoitat äijälle et keskiviikkona on sun ulkoiluilta ja lähdet vaikka uimaan. Tai ihan mihin tahansa. Ja jos se äijä ei ymmärrä järjestää omia menojaan niin että sä pääset rauhassa menemään, ni sit pitää istuttaa se mies pöydän ääreen ja sanoa sille ihan suoraan että elämä on kestämätöntä.
Noilla pääse ehkä alkuun.

No mä oon ihan samaa mieltä.
Mikä estää ap:tä menemästä?

 

Kyl sun pitää noudattaa miehes neuvoa. Ilmoitat äijälle et keskiviikkona on sun ulkoiluilta ja lähdet vaikka uimaan. Tai ihan mihin tahansa. Ja jos se äijä ei ymmärrä järjestää omia menojaan niin että sä pääset rauhassa menemään, ni sit pitää istuttaa se mies pöydän ääreen ja sanoa sille ihan suoraan että elämä on kestämätöntä.
Noilla pääse ehkä alkuun.

koitettu on. yks esimerkki viime kuulta (sen jälkeen en enää oo jaksanu yrittääkään!!):
minä: voisin ens tiistaina lähtee "maijan" kans tallille pitkästä aikaa ratsastaan illalla?
mies: et sä voi ku mul on sähly.
minä: no ke sitten?
mies: mul on sillon jääkiekko, kyl sä sen tiedät.
minä: no koskas mä pääsen hittoon täältä?
mies: joka päivä, käythän sä töissä.
minä: haista paska, mä menen sillon ti, jätä sählys väliin.

tiistai tuli, tulin kotiin, mutta miespä ei tullut ennenku sähly oli ohi, joten jäi mulla menemättä. (keskustelu ei nyt ehkä sanatarkkaan menny noin, mut kuitenkin..)

puhuttu on miljoonasti, mutta ei tästä tuu mitään.
ei tollasen itsekeskeisen persläven kans voi elää.

 

Tiedät monelta ukkos tulee himaan, lähdet samalla oven avauksella ulos!!

 

Älä ole kiltti, kohtelias ja joustava.

Ilmoitat maanantaina että "mä menen huomenna uimaan". Sen enempää kyselemättä tai neuvottelematta.
Jos mies ei muka voi olla lapsen kanssa, niin hankkikoon lapsenvahdin.

Mutta jos ongelmana on miehen itsekkyys ja sinua & menojasi kohtaan kohdistuva väheksyntä niin sitä ei varmaan ihan helpolla muuteta, ja ongelma on ihan joku muu kuin se että mies harrastaa ja sinulla ei ole tekemistä iltaisin :/

 

Mut siis onko sillä oikeesti joka ilta joku meno? Ei se missään harrastamassa sit käy.

 

Tiedät monelta ukkos tulee himaan, lähdet samalla oven avauksella ulos!!

en mä jaksa tätä enää. ei oo ihmisen elämää et joutuu livahtaan kodistaan et pääsee pois.
koitan saada asiani kuntoon niin et pääsen hetkeks pois täältä.. oli pakko vaan jonnekin purkaa tätä helvetin tylsyyttä ja yksinäisyyttä..

 

Itse ainakin pyytäisin lähiaikoina miehen saman pöydän ääreen ja keskustelisin asioista, miltä susta tuntuu elämä jne. Ja muistuttaisin mitä sillä on... vielä. Kyllä sinunki pitäis päästä harrastamaan välistä jotain, eihän kukaan jaksa olla vain aina lasten kanssa kotona, yksin. Jos sama jatkuu niin sitten en näkis muuta vaihtoehtoo ku lähteä, tosin hoitaisin sen fiksusti, ihan vain lasten takia. Erot ei oo kellekään mukavia...ei edes sille miehelle, joka ei nyt ymmärrä mitä se voi menettää vielä. Voimia.