Mies pettänyt ja pieni lapsi

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Sain mieheni kiinni pettämisestä, joka oli tapahtunut 2 vuotta sitten. Ollaan menty naimisiin tänä vuonna ja meillä on pieni lapsi. Suhde on kestänyt selkäni takana vuoden ajan ja kerran on harrastettu seksiä. Suhde on ollut työpaikalla, joten en mitenkään olisi voinut arvata tätä. Olen kaikissa aiemmissa suhteissa huomannut miehen käytöksestä että kaikki ei ole ok. Mies on päättänyt suhteen ja sanonut että ei halua eikä pysty jatkamaan sekä "halunnut valita minut".

Suhteemme on alkanut sillä että mies on minua jahdannut, enkä ole antanut hänelle mahdollisuuksia moneen vuoteen. Olin jopa pitkässä suhteessa toisen miehen kanssa joka sekin päättyi salasuhteeseen toisen kanssa. Olen kaunis ja nuori vielä. Olen päätynyt miettimään että onko tosiaan niin että minua on jahdattu ulkonäön ja varmasti myös luonteenikin puolesta ja kun arjen harmaus on iskenyt päälle, en olekaan enää kiinnostava. Vaan ihan tavallinen ja sitä jännitystä sitten haetaan jostain muualta.

Pääsimme neuvolan kautta heti terapiaan. Mies on itkenyt katumustaan ja sitä että en jättäisi. Kaikki muut edellisetkin pettäjät on muuten reagoineet ihan samalla tavalla eron hetkellä. Olen nyt kuitenkin luvannut yrittää antaa anteeksi ja katsoa tuleeko tästä mitään. Jokin on kuitenkin lopullisesti kuollut. Suoraan sanoen vituttaa että viaton lapsi on tässä nyt vielä sitten kaiken keskellä, enkä voi vaan pakata kamojani ja lähteä. Vaikka voisin senkin tehdä mutta joudun lapsen kautta kuitenkin kohtamaan asian eri tavalla.

Eniten vituttaa kuitenkin se että vielä kun olen ollut raskaana ja ihan viime päivinäkin ennen pettämisestä kiinni jäämistä mies on jutellut "viattomia päivän kuulumisia" tämän horon kanssa. Joka muuten itsekin oli naimisissa suhteen aikana.

Oletko sinä ollut vastaavassa tilanteessa ja kuinka pääsit asiasta yli? Mitä sinä teit? Voiko tästä muka oikeasti joku päästä yli?
 
Sain mieheni kiinni pettämisestä, joka oli tapahtunut 2 vuotta sitten. Ollaan menty naimisiin tänä vuonna ja meillä on pieni lapsi. Suhde on kestänyt selkäni takana vuoden ajan ja kerran on harrastettu seksiä. Suhde on ollut työpaikalla, joten en mitenkään olisi voinut arvata tätä. Olen kaikissa aiemmissa suhteissa huomannut miehen käytöksestä että kaikki ei ole ok. Mies on päättänyt suhteen ja sanonut että ei halua eikä pysty jatkamaan sekä "halunnut valita minut".

Suhteemme on alkanut sillä että mies on minua jahdannut, enkä ole antanut hänelle mahdollisuuksia moneen vuoteen. Olin jopa pitkässä suhteessa toisen miehen kanssa joka sekin päättyi salasuhteeseen toisen kanssa. Olen kaunis ja nuori vielä. Olen päätynyt miettimään että onko tosiaan niin että minua on jahdattu ulkonäön ja varmasti myös luonteenikin puolesta ja kun arjen harmaus on iskenyt päälle, en olekaan enää kiinnostava. Vaan ihan tavallinen ja sitä jännitystä sitten haetaan jostain muualta.

Pääsimme neuvolan kautta heti terapiaan. Mies on itkenyt katumustaan ja sitä että en jättäisi. Kaikki muut edellisetkin pettäjät on muuten reagoineet ihan samalla tavalla eron hetkellä. Olen nyt kuitenkin luvannut yrittää antaa anteeksi ja katsoa tuleeko tästä mitään. Jokin on kuitenkin lopullisesti kuollut. Suoraan sanoen vituttaa että viaton lapsi on tässä nyt vielä sitten kaiken keskellä, enkä voi vaan pakata kamojani ja lähteä. Vaikka voisin senkin tehdä mutta joudun lapsen kautta kuitenkin kohtamaan asian eri tavalla.

Eniten vituttaa kuitenkin se että vielä kun olen ollut raskaana ja ihan viime päivinäkin ennen pettämisestä kiinni jäämistä mies on jutellut "viattomia päivän kuulumisia" tämän horon kanssa. Joka muuten itsekin oli naimisissa suhteen aikana.

Oletko sinä ollut vastaavassa tilanteessa ja kuinka pääsit asiasta yli? Mitä sinä teit? Voiko tästä muka oikeasti joku päästä yli?
Huh, kuulostaa todella kurjalta. Kyllä on vaikea kuvitella että tuosta vielä luottamuksellinen suhde tulisi. Itse en ole tuota kokenut mutta lähipiirissä on pettämistä ollut ja poikkeuksetta ero tullut.
Sinä ansaitset parempaa. Älä jää lapsen takia huonoon suhteeseen, se ei ole hyvä ratkaisu, lapsi kyllä sopeutuu varsinkin kun on vielä pieni. Tsemppiä!
 
vierailija
Keskustelkaa keskenänne, toimittajat eivät välitä teistä. keskustelupalstan vakituiset toimittajat kannattavat vain orjuutta, jossa he tekevät jutut teidän kustannuksellanne. He itse viihtyvät vauva-aikanaan, mutta eivät anna muille rauhaa siihen. he itse saavat hyviä estää toisten hyvän vauva-ajan, mutta iloisina rikollisina saavat rauhassa ulkoiluttaa vauvojaan.

Kannatta keskustella jossakin muualla.
 
vierailija
Hirveä tilanne. En pystyisi koskaan luottamaan. Jos mies katuisi aidosti olisi hän lopettanut suhteen jo heti sen alkaessa sekä kertonut sinulle pettämisestä. Nyt on vain jäänyt kiinni ja sehän se harmittaa. Valitettavasti en usko päivääkään ettei pettäisi uudelleen. Ja suoranaista valetta jos suhde on jatkunut vuoden, että vain kerran olisivat panneet, HA, uskoo ken haluaa. Tyhmäkin tuon näkee, mutta valitettavasti sitä itse haluaa uskoa hyvään ja olla sinisilmäinen.

Lähtisin nyt kun lapsi on vielä pieni, lapsen kasvaessa se on vaikeampaa, mutta suhde ei tule palautumaan entiselleen kun luottamus on mennyt ja katumuskin on tuota tasoa.
 
vierailija
Vanha juttu tuo miehen hairahtuminen. Ei kanattaisi takertua liikaa menneisiin, vaan keskittyä tämänhetkisen elämän rakentamiseen.
Anteeksiantaminen on asia, johon sinuna keskittyisin. Se on päätös luopua menneistä synneistä ja niiden vatvomisesta. SIIS päätä mielessäsi, että et anna sijaa katkeruudelle vaan PÄÄTÄT antas anteeksi.
 
vierailija
Hirveä tilanne. En pystyisi koskaan luottamaan. Jos mies katuisi aidosti olisi hän lopettanut suhteen jo heti sen alkaessa sekä kertonut sinulle pettämisestä. Nyt on vain jäänyt kiinni ja sehän se harmittaa. Valitettavasti en usko päivääkään ettei pettäisi uudelleen. Ja suoranaista valetta jos suhde on jatkunut vuoden, että vain kerran olisivat panneet, HA, uskoo ken haluaa. Tyhmäkin tuon näkee, mutta valitettavasti sitä itse haluaa uskoa hyvään ja olla sinisilmäinen.

Lähtisin nyt kun lapsi on vielä pieni, lapsen kasvaessa se on vaikeampaa, mutta suhde ei tule palautumaan entiselleen kun luottamus on mennyt ja katumuskin on tuota tasoa.
Lähtisin jos.....lapsi kärsii aina avioerosta, vaikka se ei näy päällepäin. Yksinhuoltajuus pienen lapsen kanssa on raskasta. Alle 3vuotiasta ei voi hoitaa vuoroviikko-systeemillä. Hänellä pitää olla pysyvä, yksi koti ja sama hoitaja . Joudut kuitienkin olemaan paljon tekemisissä lapsen isän kanssa. Kannattaa harkita tarkkaan ennen eropäätöstä. Arki on kaikissa aviiliitoissa tylsää ja harmaata, niin se vaan on.
 

Yhteistyössä