Mies paljastui varakkaammaksi kuin puheet, olemus ja tyyli...

Olen seurustellut yhden miehen kanssa kesän alusta asti. YH-sinkkuna tässä on ollut säpinää miesten kanssa enemmän ja vähemmän viimeisen 1.5 vuoden aikana. Treffejä, lyhyitä suhteita ja muuta... Melkein aina miehet leuhkivat jollain asioilla, jotkut enempi jotkut vähempi. Joillakin menee jopa valheen puolelle...

No tästä mun kesän alussa tapaamasta miehestä kiinnostuin heti ja ajattelin, että kivaa kun ei retostele oikein millään asialla. Ajattelin, että on varmaan aika köyhä (joskin toki pärjää ja on töissä). Kaipa siksi, että mies ei missään oloissa tuhlaillut (joskaan ei nuukaillutkaan) eikä kertonut mitään rahajuttuja. Auto ei ole uusin ja kämppä tavallinen ja suht. pieni jne. jne...

Nyt vaan selvinnyt, että miehen vanhemmilla on tosi iso rantatontti meren rannassa. Mies tienaa ihan tavallisesti, mutta ilmeisesti tuo hänen pieni kämppänsä on oma. Ja vaikka se on pieni (50 neliöö), niin tuolla Helsingin keskustassa lienee arvokas.

Ai mitäs tästä? No ei siinä mitään, mutta jotenkin vaan arvostan sitä että ei leuhkita kaikella mitä on... Tuntuu, että semmoset jotka osaa puhua vaan rahasta, ei aina oo kovin varakkaita. Ja vaikka oliskin, niin aika moukkamaista se on...

 

Mun kaveri tapas 80-luvulla miehen joka oli olevinaan tosi rikas. Aina oli uudet autot, harrasti laskettelua ja iso talo oli sillä. Kiire oli karata naimisiin ja muutama vuosi kulu niin selvis että ukko elänyt täysin velaksi ja kaikki meni. No hetken hurmaa akalle, aika pian lähti tosin kun valtakunta, joka oli rakennettu huijaukselle, sortui.

 

Vanhempien tontti ei ole miehen tontti. Mutta totta, leuhkiminen on turhaa.

 

Eli mies on vaatimaton, mutta tuleva vaimo leuhkii sitäkin enemmän?

 

[QUOTE="Meredith";26808071]
Nyt vaan selvinnyt, että miehen vanhemmilla on tosi iso rantatontti meren rannassa. [/QUOTE]

He's a keeper! Vanhemmilla rantatontti!

 

[QUOTE="mä";26808205]Eli mies on vaatimaton, mutta tuleva vaimo leuhkii sitäkin enemmän?[/QUOTE]


Tai kesäkissa .
Mutta hienoa että on sellaisia ihmisiä jotka ei mammonalla leuhki. useinhan se on just niin et se hieno uus auto on joko velaks tai työpaikan. Hieno ok talo rakennettu vanhempien takaamalla lainalla jne. Ne kenellä oikeesti on rahaa tietää sen itse ja ovat hiljaa ja tyytyväisiä ja elävät kohtuudella.

 

Miksiköhän köyhät aina hokee tota että se hieno auto tai muu on velaks ostettu tai jotain, ei kaikilla ole todellakaan velaksi ostettu vaan joillakin nyt vaan sattuu olemaan sitä rahaa!

 

No oma asunto ja yksi tontti ei kyllä viellä anna aihetta minkäänlaiseen leuhkimiseen...Että ehkäpä mies on vaan realisti! Se tontti voi sitäpaitsi olla joku monen sukupolven takaa periytyvä murheenkryyni, jonka kiinteistöverot aiheuttaa jatkuvaa päänsärkyä jne...
Mä siis en oikeasti nähny mitään, millä tuo mies voisi leuhkia!
Toki on totta, että moni leuhkii sellaisella, mitä ei edes ole ja on hienoa tavata ihminen, joka ei yritä leuhkia kaikella.
Se vaan on niin, että enempi kyse on arvosytuksesta; meillä oli aikoinaan uusi ok-taklo ja vene. Mä olin hetkittäin kateellinen kavererille, joilla oli jatkuvasti uusia merkkivaatteita ja kallista kosmetiikkaa -kunnes jossain vaiheessa tajusin, että ei ne oo sen varakkaampia, niiltä PUUTTUU se talo ja vene, ne käyttää rahansa eri asioihin, mutta varallisuudessa ei ollu mitään eroa. ne vaatteet vaan näkyi tuolla maailmalla liikkkuessa paremmin, kukaan ei tienny, että se kalliisiin merkkivaatteisiin pukeutunu asuu vielä vanhempien helmoissa ja KappAhllin vaatteisiin puettu omassa asunniossa (tai pankin...).

 

En voinut olla kysymättä tätä... Katsotko Pretty little liarsia ?

 

No oma asunto ja yksi tontti ei kyllä viellä anna aihetta minkäänlaiseen leuhkimiseen...Että ehkäpä mies on vaan realisti! Se tontti voi sitäpaitsi olla joku monen sukupolven takaa periytyvä murheenkryyni, jonka kiinteistöverot aiheuttaa jatkuvaa päänsärkyä jne...
Mä siis en oikeasti nähny mitään, millä tuo mies voisi leuhkia!
Toki on totta, että moni leuhkii sellaisella, mitä ei edes ole ja on hienoa tavata ihminen, joka ei yritä leuhkia kaikella.
Se vaan on niin, että enempi kyse on arvosytuksesta; meillä oli aikoinaan uusi ok-taklo ja vene. Mä olin hetkittäin kateellinen kavererille, joilla oli jatkuvasti uusia merkkivaatteita ja kallista kosmetiikkaa -kunnes jossain vaiheessa tajusin, että ei ne oo sen varakkaampia, niiltä PUUTTUU se talo ja vene, ne käyttää rahansa eri asioihin, mutta varallisuudessa ei ollu mitään eroa. ne vaatteet vaan näkyi tuolla maailmalla liikkkuessa paremmin, kukaan ei tienny, että se kalliisiin merkkivaatteisiin pukeutunu asuu vielä vanhempien helmoissa ja KappAhllin vaatteisiin puettu omassa asunniossa (tai pankin...).

Vähän kateelliselta kuullostat.

 

Minun kaverin mies on aina ajanut tavallisilla autoilla, pukeutunut tyylikkäästi mutta ei mitenkään kalliinoloisesti, heillä on kiva kesämökki ja kiva koti, mutta ei mitään prameaa. Koskaan en edes ajatellut, että he olisivat erityisen varakkaita. Mökkitontti on kyllä iso ja ihana, mutta en siitä sen kummempaa ajatellut...

No sitten joku päivä mun mies sanoi, että tän miehen veli myy näemmä viereistä mökkitonttia (tontit samankokoiset ja samantasoiset), hintaa semmoset 450 000. Kaipa se sitten sijainti tekee aika paljon... Moni mun tuttu meinaan myisi tommosen tontin, ostais pienemmän ja halvemman ja eläisi sitten leveämmin. Mutta tää perhe ei tunnu ees kaipaavan mitään ylimääräistä. Silti koskaan ei oo mitään nuukailua...

Tontit on perittyjä isovanhemmilta.

 

Suomalaiset ovat niin kateellista kansaa että jos joku vahingossakin antaa ilmi jotain varallisuuttaan, katsotaan sitä pahalla.
Itse esim kerroin KYSYTTÄESSÄ kuinka paljon säästämme per kk ja luettelin eri asiat mihin säästämme ja kuinka paljon ja tämän jälkeen sain sitten kuulla olevani rahanahne snobi joka leveilee rahoillaan.

Ööö mitä vittua?

Sitten köyhyyttä saa aina nurista,kun on rahat niin tiukilla ja nyyh nyyh köyhä yh-äiti nyyh nyyh. Se on sitten ok puhetta?

 

Just eli jos haluaa isoilla rahoillaan ostaa kauniin kesämökin uuden auton jne tekee se ihmisestä leuhkan?!

Jos olisimme varakkaita niin miksi vitussa alkaisin köyhistelemään vanhoilla autoilla ettei kukaan vaan olisi kade. Voi luoja teidän ajatusmaailmaa.

 

Kun on rahaa siitä ei tehdä numeroa. Näin olen oppinut niiltä ystäviltä jotka on aina olleet varakkaita lapsesta saakka. Toinen juttu ovat sitten uusrikkaat joille leuhkiminen on päivätyö.

 

mäkin omistan mökin jonka arvo on 300 000, mut en todellakaan ole rikas tms.

 

Kun on rahaa siitä ei tehdä numeroa. Näin olen oppinut niiltä ystäviltä jotka on aina olleet varakkaita lapsesta saakka. Toinen juttu ovat sitten uusrikkaat joille leuhkiminen on päivätyö.

No sehän onkin paljon hienompaa olla uusrikas itse ansainnut varakas ihminen, enpä minä kehtaisikaan koskaan esitellä juurikaan jotain perintöjuttuja.
Ei ole tapanani lehkia kyllä näillä itse ansaitsemilla rahoillakaan, mutta emme me sitä peittele tuollaisten kateellisten takia.
Olen huomannut että köyhät luettelevat brassailuksi ihan kaiken, senkin että ostaa kalliimmat lautaset ja laukut.

Varakkuus ei saisi näkyä ettei kukaan ole kade?

Perintörikas ei kyllä ole mitenkään hieno asia, uusrikkaus taas on todellakin.

 

Nyt äkkiä paksuksi sille niin pääset jaolle.

 

Minä tapasin joitakin vuosia sitten mukavan miehen ja rakastuin.
Hyvässä työssä ja ihan kivassa omistusasunnossa - kiva, mutta ei onneksi vielä liian kaukana minun (köyhähkön yh:n) arjesta...
Muutaman kuukauden kuluttua selvisi, että omistaa kivan ison kesämökin...
Siitä muutaman kuukauden kuluttua selvisi, että toisella puolella maata on toinen loma-asunto ja iso vene...
Muutaman kuukauden kuluttua selvisi, että omistaa oman asuntonsa lisäksi myös muutaman sijoituskämpän eripuolilla Helsinkiä...
Yhteenmuuttamisen jälkeen selvisi, että omistaa melkoisen osakesalkun...
jne jne

Ja nyt kaverit väittää, että minä iskin rikkaan miehen, jotta se elättäisi minut ja lapseni...

Niinpä niin...

 

[QUOTE="vieras";26808921]mäkin omistan mökin jonka arvo on 300 000, mut en todellakaan ole rikas tms.[/QUOTE]

Oot sä sit aika rikas. Et upporikas, mut hätätilas voisit myydä ton ja elellä koko loppuelämän silleen suht. leveesti ilman että tarttee miettiä joka euroo.

Mä en tajuu että jokku on muuten nuukia ja autot on melkein rämiä, mutta sitten on joku kauheen kallis mökkitontti. Siellä sit ollaan 2 viikko kesässä josta puolet sataa. Itte myisin moisen ja menisin sitten ulkomaille. Ja jos tulis mökkiolo, niin vuokraisin vaikka viikoksi.

Mut tapansa kullakin.

T. köyhä ja mitään perintöö ei ole eikä tule.

 

No sehän onkin paljon hienompaa olla uusrikas itse ansainnut varakas ihminen, enpä minä kehtaisikaan koskaan esitellä juurikaan jotain perintöjuttuja.
Ei ole tapanani lehkia kyllä näillä itse ansaitsemilla rahoillakaan, mutta emme me sitä peittele tuollaisten kateellisten takia.
Olen huomannut että köyhät luettelevat brassailuksi ihan kaiken, senkin että ostaa kalliimmat lautaset ja laukut.

Varakkuus ei saisi näkyä ettei kukaan ole kade?

Perintörikas ei kyllä ole mitenkään hieno asia, uusrikkaus taas on todellakin.

Mikäs sulle nyt tuli?

 

Musta on hieman ihmeellistä sanoa että perintörikkaus ei ole mitään mutta uusrikkaus on. Uusrikas on usein rikastanut tahkoomalla sitä rahaa, ts. elämä pyörii rahanteon ympärillä. Jos saat perintönä vaikka kesämökin niin miksi se on vähemmän hienoa? Koska et ole itse osallistunut sen hankintaan?

 

Oot sä sit aika rikas. Et upporikas, mut hätätilas voisit myydä ton ja elellä koko loppuelämän silleen suht. leveesti ilman että tarttee miettiä joka euroo.

T. köyhä ja mitään perintöö ei ole eikä tule.

Huomaa kyllä että olet köyhä, rahan arvosta ei ole mitään tajua. Nykypäivän elin- ja asumiskustannuksilla 300 000 euroa on pikkuraha, se on n. 30 000 euroa vuodessa tienaavalle matalapalkkaiselle duunarille n. kymmenen vuoden palkka. 300 000 eurolla ei kukaan elä loppuelämäänsä ellei satu olemaan toinen jalka jo valmiiksi haudassa.

 

Niin, se rantatonttihan on siis miehen vanhempien, ei suinkaan miehen oma.

 

Kun on rahaa siitä ei tehdä numeroa. Näin olen oppinut niiltä ystäviltä jotka on aina olleet varakkaita lapsesta saakka. Toinen juttu ovat sitten uusrikkaat joille leuhkiminen on päivätyö.

Peesi tälle.

 

Ei kaikki uusrikkaat oo mitään kerskureita,osa kyllä. Mun koulukaveri rikastui aikoinaan Nokian mukana ja ei se koskaan leveillyt rahoillaan. Oli sen autot aina uudehkoja mutta ei mitään ökyjä. Emmä usko, että se mitenkään tarkoituksella köyhäili, mutta ei läheskään kaikista kerskakulutus tunnu mukavalta.

Tälläkin miehellä oli valtavan hieno ja iso rantatontti, mutta itse mökki ja sauna melko vaatimattomat. Se sanoi, että se luonto sille enemmän merkkaa, ei ees tykkäis rakentaa sinne jotain mahtipalatsia.

Sen lapset eivät koskaan ole saaneet mitään isoja määriä tavaraa. Vanhin on jo lukiossa ja tienaa ihan tavallisesta kesäduunista itselleen rahaa. Minä ainakin arvostan tämän miehen meininkiä tosi paljon. Se, että ei kerskaile ja ylpeile, ei vielä tarkoita että olisi nöyristelevä.