mies on kavereidensa seurassa mua kohtaan niin ääliö et tekis mieli motata sitä!!

[vieras]

kaverit on mullekin vuosien takaa tuttuja, et ei luulis olevan tarvetta esittää mitään.
tulin kauppareissulta kotiin ja koko keittiö oli kun pommin jäljiltä kun äijät oli kasannu yhden kaapiston. tokaisin vaan et huhhuh niin mies kovaan ääneen tokas et "se on sitä kun muija ei viitti siivota niin kämppä näyttää tältä" ja räkänauru päälle. kukaan muuhan ei siis nauranut.
sit mä sanoin, et enkä siivoo kun lähden siskon luona käymään, niin siihen mies sanoi, että "et muuten oo menossa koska me otetaan sun auto nyt!" ja lähti vetään vaatetta päälleen. menin perässä ja sanoin, että teillä on ollut koko päivä aikaa käyttää mun autoa (kävin mun äidin kans ostoksilla sen autolla) niin miksi just nyt tarvii se sitten viedä?? "me tarvitaan sitä, siks!"
kysyin kovaan ääneen et luuletko olevas jotenkin kova jätkä ja hirveen hauska, et säälittävä sä oot ja painelin takaovelle tupakalle.
nyt sit pinnaa kiristää kun asunto hirveessä kunnossa ja argh.

 

[vieras]

Voi lapsi parkoja, pitää ruveta kotia leikkimään kesken pahimpien murroskausien!

 

[nakku]

minkä ikäinen miehesi on? kuulostaa aika lapselliselle?

 

[e]

Lapselliseltahan tuo tosiaan kuulostaa mutta ei taida kovin kypsä olla toisenkaan kommentin kirjoittaja..

 

[vieras]

otan osaa ap :hug: mun exä oli yhdessäollessa ihan samanlainen ja se on sitä edelleen. esimerkkinä voin kertoa että jos mä näen sen vaikka kaupassa ja se on jonku kaverinsa kanssa siellä niin se jossain vaiheessa rupeaa heittämään jotain helvetin idioottia juttua mun ominaisuuksista. ja nimenomaan semmosista joita ei muut tiedä muutakun hän. eli jos mulla on ollu vaikkapa joku hiivakierre joskus niin se saattaa ruveta hohottelemaan vaikka vessapaperiosastolla että: joo, sillonku sulla oli se hiivakierre niin meillä meni kyllä tosi paljon vessapaperia, hoh hoh hooo... vittu :headwall: ja sen kaveri/kaverit seisoo vieressä tosi nolon näkösenä ja mä hehkun punasena, sekä raivosta että häpeästä :kieh:

mietin vaan että kuinkakohan paljon se on mun omituisuuksista ja ominaisuuksista kertonu kaveripiirilleen? että tietääkö ne aivan kaikki? ne finnit mun persposkissa ja navankaivelunki? voitte vaan kuvitella miten iso kynnys on kertoa itsestään yhtään kenellekkään miehelle tuon jälkeen, saatikka että edes voisin kuvitella enää asuvani yhdenkään miehen kanssa

 

[vieras]

Minkä ikäinen tämä "mies" on?

 

[meillä]

Meillä se taas on paljon mukavampi vieraiden nähden, eikä perusäijä niinkuin kotona
Julkisia hellyydenosoituksia ja kehuja.. kivaa musta