Mies lähti aamulla vanhempiensa luo eikä ole vieläkään tullut kotiin!

[vieras]

Ärsyttävää, kun mies viettää niin paljon aikaa vanhempiensa luona maa- ja metsätöitä tehden! Se lähti jo aamulla yhdeksältä sinne eikä ole vieläkään tullut kotiin. Soitin jo anopillekin että missä se viipyy. Se ei tietystikään ymmärrä miksi mä skitsoilen ja haluan että mies on vkoloppuisin KOTONA eikä siellä. V*tuttaa niin paljon! Kaiken lisäks auto on rikki enkä pääse edes käymään missään vaan olen vankina täällä kotona vauvan kanssa!

 

[Non compos mentis]

Hei, eiköhän se mies tee sen rakkaudesta. Rakkaudesta vanhempiinsa, mutta myös rakkaudesta teihin kahteen. Te varmaan saatte ne metsät ja mannut jonain päivänä. Ahkeruus on harvoin negatiivinen puoli ihmisessä. Miehet eivät aina osaa artikuloida tunteitaan. Hän sanoo kättensä työllä, mitä suu ei osaa.

 

[topsehiini]

Pitäskös yrittää miehelle puhua asiasta. Ymmärrän että juirppii...

 

[vieras]

Pitäskös yrittää miehelle puhua asiasta. Ymmärrän että juirppii...

Ei auta puhumiset, ei hyvät eikä pahat. Kaikkea on koetettu, mutta sille tulee lapsuudenkoti aina ja ikuisesti ensimmäisenä.

 

[Tiheän palstailun kausi]

Kyllä työnteko on semmoinen asia, josta ei kannata valittaa. Eri asia, jos ukko vaikka työkseen kännäisi lähikuppilassa?

 

[vieras]

Hei, eiköhän se mies tee sen rakkaudesta. Rakkaudesta vanhempiinsa, mutta myös rakkaudesta teihin kahteen. Te varmaan saatte ne metsät ja mannut jonain päivänä. Ahkeruus on harvoin negatiivinen puoli ihmisessä. Miehet eivät aina osaa artikuloida tunteitaan. Hän sanoo kättensä työllä, mitä suu ei osaa.

Perintö tulee ja metsä kasvaa ilmankin että siellä joka viikko - monesti jopa useamman kerran viikossa - ollaan kynimässä. Ei se ole rakkauden osoittamista, että lähtee omiin harrastuksiinsa joka lauantai ja laiminlyö kotona olevan perheensä. En mäkään voisi lähteä tästä vanhempieni luokse koko päiväksi ja sanoa miehelle että hoida sä lapset ja tee ruokaa niille.

 

[topsehiini]

Toisaalta ymmärrän miestäsikin mutta jokin kultainen keskitiehän teidän pitäisi löytää. Tuletko anoppisi kanssa juttuun että voisit lähteä vaikka mukaan.

 

[nedra]

Mitäs jos seuraavalla kerralla menet mukaan,vaikka anopin kanssa höpisemään tai jotain pientä tekemään?Silloin kun meidän esikoinen syntyi,oli appivanhempien pienviljely loppusuoralla ja me tehtiin siellä sinä viimeisenä kesänä aika paljon hommia,vauva anopin hoiviin ja minä touhusin miehen kanssa.

 

[vieras]

Kyllä työnteko on semmoinen asia, josta ei kannata valittaa. Eri asia, jos ukko vaikka työkseen kännäisi lähikuppilassa?

En valitakaan miehen ahkeruudesta, vaan siitä mihin se sen työintonsa suuntaa: meidän OMA talo, ympäristö ja auto todella vaatisi kaikenlaista pikkuremppaa, mutta miestä ei kiinnosta tehdä kotona mitään. Esimerkiksi mun isä käy meillä leikkaamassa nurmikon, mun mies ei tee sitä ikinä.

 

[vieras]

Mitäs jos seuraavalla kerralla menet mukaan,vaikka anopin kanssa höpisemään tai jotain pientä tekemään?Silloin kun meidän esikoinen syntyi,oli appivanhempien pienviljely loppusuoralla ja me tehtiin siellä sinä viimeisenä kesänä aika paljon hommia,vauva anopin hoiviin ja minä touhusin miehen kanssa.

Kuten tuossa jo sanoin, on meillä kotonakin kasapäin töitä, jotka kanssa tarvitsevat tekijäänsä. Ei ne sillä tule tehtyä että menen anopin kanssa turisemaan ja mies saa rauhassa katsella tiluksia!

 

[vieras]

Me maatalossa kasvaneet taidetaan olla tuollaisia... En kyllä tiedä miksi, kai meidät kaikki sellaisiksi kasvatetaan ihan järjestään.

Minä sain kohtauksen yhtenä lauantaina, kun mies ei tajunnut, että sen ois pitänyt olla 8 kk-vauvan kanssa kotona, että mä oisin päässyt heinäpellolle...

 

[vieras]

Kyllä työnteko on semmoinen asia, josta ei kannata valittaa. Eri asia, jos ukko vaikka työkseen kännäisi lähikuppilassa?

En valitakaan miehen ahkeruudesta, vaan siitä mihin se sen työintonsa suuntaa: meidän OMA talo, ympäristö ja auto todella vaatisi kaikenlaista pikkuremppaa, mutta miestä ei kiinnosta tehdä kotona mitään. Esimerkiksi mun isä käy meillä leikkaamassa nurmikon, mun mies ei tee sitä ikinä.

No tuohon täytyy kyllä tulla muutos: omat hommat on hoidettava kanssa.

 

[nedra]

Mitäs jos seuraavalla kerralla menet mukaan,vaikka anopin kanssa höpisemään tai jotain pientä tekemään?Silloin kun meidän esikoinen syntyi,oli appivanhempien pienviljely loppusuoralla ja me tehtiin siellä sinä viimeisenä kesänä aika paljon hommia,vauva anopin hoiviin ja minä touhusin miehen kanssa.

Kuten tuossa jo sanoin, on meillä kotonakin kasapäin töitä, jotka kanssa tarvitsevat tekijäänsä. Ei ne sillä tule tehtyä että menen anopin kanssa turisemaan ja mies saa rauhassa katsella tiluksia!

Hmm,ehkä jonkinlainen perhepalaveri olisi todellakin paikallaan..Pöydän ääreen listan kanssa?Ja hinta-arvion,jos työt teettää ulkopuolisella avulla.

 

[niih nyyh]

Ärsyttävää, kun mies viettää niin paljon aikaa vanhempiensa luona maa- ja metsätöitä tehden! Se lähti jo aamulla yhdeksältä sinne eikä ole vieläkään tullut kotiin. Soitin jo anopillekin että missä se viipyy. Se ei tietystikään ymmärrä miksi mä skitsoilen ja haluan että mies on vkoloppuisin KOTONA eikä siellä. V*tuttaa niin paljon! Kaiken lisäks auto on rikki enkä pääse edes käymään missään vaan olen vankina täällä kotona vauvan kanssa!

niin makaa kuin petaa, halusit lapsen tuollaisen miehen kanssa tyydy siihen tai lähde pois

 

[vieraana]

mun vaari oli sellanen että siltä jäi paljon omaisuutta/rahaa perinnöksi ja näki kovasti vaivaa sen eteen..mutta,perhe jäi kaikille hommille aina kakkoseksi,eläkkeelläkin kuolemaansa asti teki aina jotain.lähinnä raksa ja maataloushommia.
isäni ja vaarini eivät olleet juuri väleissä niin kauan kuin muistan,isäni kuoli kun olin nuori.vaarini lopuksi kuolikin kun tippui toistamiseen katolta remppaa tehdessään..ekan tippumisen jälkeen kun tuli sairaalasta kaahi samantien taas sinne katolle kun oli jäänyt homma kesken loukkaantumisen takia...varoitettiin mutta ei auttanut..tippui taas mutta tällä kertaa kuoli.

joten sitä omaisuutta jäi..mutta en tänäpäivänäkään iloitse siitä..
olisin toivonut vaarini olevan läsnä meille lapsenlapsilleen,isä olisi toivonut isänsä olevan läsnä lapselleen...
joten tämä kartutettu omaisuus turvaa kyllä meidän tulevaisuuden taloudellisesti..mutta mitä jäi jäljelle...tyhjä olo...

että silleen...

 

[vieras]

Ärsyttävää, kun mies viettää niin paljon aikaa vanhempiensa luona maa- ja metsätöitä tehden! Se lähti jo aamulla yhdeksältä sinne eikä ole vieläkään tullut kotiin. Soitin jo anopillekin että missä se viipyy. Se ei tietystikään ymmärrä miksi mä skitsoilen ja haluan että mies on vkoloppuisin KOTONA eikä siellä. V*tuttaa niin paljon! Kaiken lisäks auto on rikki enkä pääse edes käymään missään vaan olen vankina täällä kotona vauvan kanssa!

niin makaa kuin petaa, halusit lapsen tuollaisen miehen kanssa tyydy siihen tai lähde pois

Niin, eikä edes yhtä vaan kaksi lasta olen moisen kanssa tehnyt!

 

[ei jaksa]

Ärsyttävää, kun mies viettää niin paljon aikaa vanhempiensa luona maa- ja metsätöitä tehden! Se lähti jo aamulla yhdeksältä sinne eikä ole vieläkään tullut kotiin. Soitin jo anopillekin että missä se viipyy. Se ei tietystikään ymmärrä miksi mä skitsoilen ja haluan että mies on vkoloppuisin KOTONA eikä siellä. V*tuttaa niin paljon! Kaiken lisäks auto on rikki enkä pääse edes käymään missään vaan olen vankina täällä kotona vauvan kanssa!

niin makaa kuin petaa, halusit lapsen tuollaisen miehen kanssa tyydy siihen tai lähde pois

Niin, eikä edes yhtä vaan kaksi lasta olen moisen kanssa tehnyt!

No sittenhän ap on tuplasti hölmö! Vai.. tuliko lapset kenties ihan vahingossa?? Kyllä mä tiesin millainen mun mies oli ja on edelleen, mulla on verkostoa siks aikaa etten ole yksin kun hän on kotonaan. Mä arvostan sitä, et on avuks vanhemmilleen edelleen. Sitä se mun mielestä on et kunnioittaa vanhempiaan. Kyllä se suakin kunnioittaa omalla tavallaan. Tuskin sen vanhemmat ikuisuutta elää ja sit sä saat sen itselles kokonaan.

Metsässä tehtävät työt ei tapahdu yhdessä tai kahdessa päivässä, ikävä tosiasia.

Jotenkin tuntuis, et teillä ei loppujen lopuks ole kauheasti yhteistä.. kun lapset, joten eiköhän ole sama kun jurputat jossain ilman miestäsi?

 

[vieras]

Ärsyttävää, kun mies viettää niin paljon aikaa vanhempiensa luona maa- ja metsätöitä tehden! Se lähti jo aamulla yhdeksältä sinne eikä ole vieläkään tullut kotiin. Soitin jo anopillekin että missä se viipyy. Se ei tietystikään ymmärrä miksi mä skitsoilen ja haluan että mies on vkoloppuisin KOTONA eikä siellä. V*tuttaa niin paljon! Kaiken lisäks auto on rikki enkä pääse edes käymään missään vaan olen vankina täällä kotona vauvan kanssa!

niin makaa kuin petaa, halusit lapsen tuollaisen miehen kanssa tyydy siihen tai lähde pois

Niin, eikä edes yhtä vaan kaksi lasta olen moisen kanssa tehnyt!

No sittenhän ap on tuplasti hölmö! Vai.. tuliko lapset kenties ihan vahingossa?? Kyllä mä tiesin millainen mun mies oli ja on edelleen, mulla on verkostoa siks aikaa etten ole yksin kun hän on kotonaan. Mä arvostan sitä, et on avuks vanhemmilleen edelleen. Sitä se mun mielestä on et kunnioittaa vanhempiaan. Kyllä se suakin kunnioittaa omalla tavallaan. Tuskin sen vanhemmat ikuisuutta elää ja sit sä saat sen itselles kokonaan.

Metsässä tehtävät työt ei tapahdu yhdessä tai kahdessa päivässä, ikävä tosiasia.

Jotenkin tuntuis, et teillä ei loppujen lopuks ole kauheasti yhteistä.. kun lapset, joten eiköhän ole sama kun jurputat jossain ilman miestäsi?

En nyt oikein ymmärtänyt tota viimeistä lausetta.. Mutta joo, eihän meillä muuta yhteistä olekaan kuin lapset.
Ja tiedän, ettei metsähommia tehdä päivässä, kahdessa eikä edes viikossa, mutta mies on viettänyt metsässä viimeiset kuusi vuotta - eikä kyse ole mistään satojen hehtaarien palstoista, vaan hyvin pienestä pläntistä.
Sua näköjään jurppii että valitan asiasta. Voin mä valittaa jostain muustakin mieheen liittyvästä ongelmasta, jos haluat.

 

[vieras]

(vierailija)

mun vaari oli sellanen että siltä jäi paljon omaisuutta/rahaa perinnöksi ja näki kovasti vaivaa sen eteen..mutta,perhe jäi kaikille hommille aina kakkoseksi,eläkkeelläkin kuolemaansa asti teki aina jotain.lähinnä raksa ja maataloushommia.
isäni ja vaarini eivät olleet juuri väleissä niin kauan kuin muistan,isäni kuoli kun olin nuori.vaarini lopuksi kuolikin kun tippui toistamiseen katolta remppaa tehdessään..ekan tippumisen jälkeen kun tuli sairaalasta kaahi samantien taas sinne katolle kun oli jäänyt homma kesken loukkaantumisen takia...varoitettiin mutta ei auttanut..tippui taas mutta tällä kertaa kuoli.

joten sitä omaisuutta jäi..mutta en tänäpäivänäkään iloitse siitä..
olisin toivonut vaarini olevan läsnä meille lapsenlapsilleen,isä olisi toivonut isänsä olevan läsnä lapselleen...
joten tämä kartutettu omaisuus turvaa kyllä meidän tulevaisuuden taloudellisesti..mutta mitä jäi jäljelle...tyhjä olo...

että silleen...

ap tiedän jotenkin miltä susta tuntuu ja joillekkin tosiaan käy näin.
olisko pitkän keskustelun aika..?